Perjantaina sanottiin heipat kesälle grillailun merkeissä. Ihana intiaanikesä on antanut toivoa; josko se syksy ei sittenkään tulisi, ainakaan ihan vielä? Intiaanikesä on tuonut intoa nauttia auringonsäteistä, jotka voivat minä hetkenä hyvänsä olla viimeisiä. Huomaan pohtineeni viime aikoina kovin usein "ah onpa ihanaa, oikein arjen luksusta". Maittava grilliruoka ystävien keskellä auringon painuessa mailleen ja lämmittävä tee lyhtyjen valossa on aika luksusta.
Arjen luksusta on myös yöllinen piknik pihalla paksuun vilttiin kääriytyneenä. Tilkkanen viiniä ja espanjalaisia juustoja, sekä lämmintä teetä kun vilu meinaa tulla. Luksusta on myös itsepoimituista sienistä haudutettu lämmittävä sienikeitto. Luksusta on kävellä pitkin jokirantaa, maalaismaisemissa melkein keskustassa, ihaillen auringonlaskua. Lähestulkoon yhtä luksusta on juosta laskettelurinnettä ja nähdä kaupunki kylpevän pinkissä valossa. Arjen luksusta on rauhoittua joogahetkeen pihalla auringon laskiessa. Luksuksen kuningatar on pihalla otetut nokoset kesätuulen kutitellessa varpaita.
Kaikelle luksukselle yhteinen nimittäjä on ulkoilu ja pihalla oleminen. Miten ihmeessä talvesta selviää ilman sitä? Ensi talven missiona on löytää ihania arjen luksushetkiä keskeltä pimeyttä, kylmyyttä ja kiirettä.
Me despedí del verano.
Besos, Hansu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät päivää aina! <3