tiistai 30. syyskuuta 2014

Polvihousuissa ja melkein lokakuu

Voi ihanuus millä keleillä meillä hellittiin sunnuntaina. Ei olisi perjantain jäätävän kaatosateen jälkeen uskonut, että vielä saisi hypätä polvihousuihin, jotka olivat tältä syksyltä unohtuneet kaapin pohjalle. Teimme pitkän kävelylenkin auringonpaisteessa, ja ihan t-paitaisilleen piti riisua kun niin kuuma tuli. Lenkin jälkeen suuntasimme erään pontevan pikkumiehen syntymäpäiville, jonne harmaiden polvihousujen kaveriksi valikoitui herkkää vaaleanpunaista.



Tänä syksynä olen onnistunut toistaiseksi (kop, kop!) välttymään jyllääviltä pöpöiltä. Lapset tunnetusti sairastavat paljon, että kauhulla tässä odottelen mitäs kivaa sieltä matkaan tarttui. Mähän en ole pahemmin mitään noita lastentauteja sairastellut, että tervetuloa kaikki rokot tänne vaan. Jaiks! Muuten kekkerit sujuivat ihan mukavasti ja kakkua tuli syötyä vatsa piukeaksi.



Synttäreiden jälkeen hotkaisimme Subwayn subit ja suuntasimme seuraavien herkkujen ääreen Iso Arska -leffailtaan. Arnoldin hauikset pullistelivat ja niin myös mun vatsa. Huhhuijakkaa miten paljon herkkuja tuli viikonloppuna syötyä! 

Takki: H&M / Huivi: Primark / Paita: Seppälä / Housut: äidin tekemät
Kengät: Wild flower / Laukku: Kiinasta

Qué buen tiempo hace! El domingo fue los cumpeleaños de sobrino de Eero y hacía suficientemente calor para llevar pantalones cortos.

Besos, Hansu

lauantai 27. syyskuuta 2014

Syksyn satoa

Syksyssä parasta on kypsyvät omenat ja luumut (okei vielä ihanampaa on kevät ja ne kukkivat puut). Pari viikkoa sitten keikuin luumupuissa ja sainkin tunnissa kerättyä mojovan satsin. Siinä oksistossa kurkotellessani ihmettelin, että mitä roskaa sieltä niskaan tippuu ja mikä pitää kummaa ääntä. Katsoin ylöspäin ja siinä yhtä ylemmällä oksalla pikkuinen orava nakersi luumua kaikessa rauhassa. Eikä mulla ollut tietenkään kameraa siinä vaiheessa mukana.



Kapusin alas ja meinasin saada sydänkohtauksen kun puunjuurella jaloissani vaani naapurin kissa mojova oravapaisti mielessään. Kipaisin hakemaan kamerani, mutten saanut ikuistettua kuin oravan kirmaamassa kovaa kyytiä kisumisua karkuun.



Harmi vain että parin tunnin luumujen ja omenoiden keräys meni vähän niinkuin hukkaan, tai tulihan noita syötyä maha kipeäksi. Onneksi omppuja riittää ja sain vihdoin jotain herkkujakin taiottua. En osannut päättää teenkö omena–kaurapaistosta vai piirasta, joten tein niiden yhdistelmää. Ensi viikolla on vielä luvassa omenapossua.

Estaba recogiendo ciruelas cuando oí un sonido extraño: una ardilla se sentó en una rama y comió una ciruela y del árbol estaba un gato de vecinos al acecho. Recogí también unas manzanas y hice tarta de manzana con copos de avena.

Besos, Hansu 

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Kookoskatkarapukeitto

Sateen piiskatessa ikkunoita lempeän tulinen keitto lämmittää mieltä ja avaa itsepäisimmänkin niiskunenän, niin että tämän soisi löytyvän melkeinpä muumimamman isoäidin reseptikirjasta. Itämaisiin makuihin mieltyneet muumimammat voivat raapustaa vihkoihinsa seuraavat ainekset:
  • 1 sipuli
  • 3–5 valkosipulinkynttä
  • palanen inkivääriä
  • 1–2 rkl punaista currytahnaa
  • 2 porkkanaa
  • 1 chili
  • 2 tomaattia tai pari kourallista kirsikkatomaatteja
  • 1/2 paprika
  • n. 300 g katkarapuja
  • n. 5 dl vettä
  • öljyä
  • tölkki kookosmaitoa
  • 1 rkl kalakastiketta
  • (korianteria)



Pilko sipuli, valkosipulit ja inkivääri ja kuullota ne tilkassa öljyä. Pilko porkkana ja paprika ohuiksi suikaleiksi ja viipaloi chili. Kuullota niitäkin hetki ja lisää currytahna, kalakastike sekä vesi. Kun porkkanat ovat pehmenneet, lisää tomaatit, kookosmaito ja katkaravut. Kiehauta hetki ja koristele korianterilla.

Esta sopa picante calienta la menta y el cuerpo cuando llueve y hace viento. Necesitas una cebolla, unos dientes de ajo, un trozo de jengibre, dos zanahorias, un chili, dos tomates, un pimiento rojo, 300 gramos de gambas, curry rojo, aceite, agua, una lata de leche de coco, una cuchara de salsa de pescado (o soja).

Besos, Hansu

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Turistina Salamancassa

Salamanca-tietoutta alkaa olla takataskussa melko paljon, ja koska suomenkielistä infoa on niukalti saatavissa, ajattelin koota tällaisen infopaketin kaupunkiin matkustaville. Yleisesittelyn kaupungista kirjoitinkin jo tänne.


Miten pääsee?

Lähin suurkaupunki on Madrid, joten kätevintä lienee Suomesta lentää sinne. Madridista Salamancaan pääsee bussilla (Avanzabus), joita lähtee sekä lentokentältä (T1 ja T4), että bussiasemalta (la Estación de Autobuses del Sur). Bussit ovat yleensä uusia, tilavia, ilmastoituja ja wifillä varustettuja. Salamancan bussiasemalta on noin 15 minuutin kävelymatka keskustaan, mutta taksi kustantaa alle 5 euroa.
Myös junalla (Renfe) pääsee Salamancaan samalla hinnalla ja samassa ajassa kuin bussilla. Salamancan junat lähtevät Chamartínin asemalta. Junalla saapuessa ei kannata jäädä pois päärautatieasemalta, vaan jatkaa Salamanca-Alamedillan asemalle, joka on lähempänä keskustaa (noin 10 minuutin kävely Plaza mayorille).
Paras matkustusaika lienee huhti–kesäkuu ja syys–marraskuu. Talvella kaupunkia riepottaa jäiset myrskytuulet ja sateet ovat tavallisia, eikä lumikaan harvinaista ole. Kesäkuumalla taasen ilma ei vaihdu ollenkaan eikä lähemmäs 40 asteen helteitä pääse pakoon esimerkiksi rannalle, vaan on tyytyminen maauimaloihin (jotka nekin ovat auki vain varsinaisina kesäkuukausina kesäkuusta elokuun loppuun).

Yöpyminen

Oli majapaikka missä tahansa vanhassa kaupungissa, saattaa katumelun kantautuminen hotelliin olla väistämätöntä. Rakennukset eivät ole kovin korkeita ja kiviset kadut ja seinämät saavat äänet kaikumaan. Keskustan ulkopuolelta löytyy suurempia hotelleja, mutta itse valitsisin jonkin pienen ja sympaattisen pensionaatin keskustasta, tai hieman paremman ja vanhojen talojen tunnelmaa henkivän asumuksen, kuten Microtel Placentinoksen tai Hotel Palacio de San Estebanin. Vanhoista upeista rakennuksista löytyy myös toinen toistaan hulppeampia hotelleja, kuten Hotel Rector, NH Puerta de la Catedral ja Hotel Don Gregorio. Itse yövyin vaatimattomassa Hostal Reisessä, joka yllätti kuitenkin positiivisesti vaikka sisään kirjautuminen olikin hieman erikoista respan puuttuessa.
Aamiaista tarjoillaan lähes jokaisessa kahvilassa noin kello yhteen asti. Yleensä aamiainen tarkoittaa kahvia paahtoleivän tai jonkin makean leivonnaisen kuten churrojen kera. Aamiainen maksaa noin kaksi euroa.



Näkemistä

Salamancan päänähtävyys on vanha kaupunki itsessään, joka on Unescon maailmanperintökohde. Keskustasta löytyy monen monituisia monumentteja ja historiallisia rakennuksia, sekä tietenkin enemmän kirkkoja kuin kukaan jaksaa laskea. Vierailun arvoisia kohteita ovat ainakin Casa de las Conchas, katedraali, Salamancan yliopisto sammakkoineen, Pontifician yliopisto ja sen kirkon tornit, Cueva de Salamanca, Palacio de la Salina ja Convento de San Sebastian. Silmät kannattaa pitää auki kaupungilla liikkuessa ja bongata ainakin hienoja torneja kuten Torre del Clavero ja Torre del Aire sekä palatseja, esimerkiksi Palacio de San Boal ja Palacio de Monterrey.
Mikäli kaipaa enemmän luontoa ympärilleen, voi suunnata el Parque de los Jesuitas -puistoon tai Huerto de Calixto y Melibean sympaattiseen pikkupuutarhaan, josta on hyvät näköalat. Parque de San Franciscoa taasen välttelisin, sillä siellä majailee usein kerjäläisiä ja muita hämäräheikkejä. Kovinkaan kauas keskustasta ei tarvitse tallustaa kun kaupunki jo loppuukin. Ympäröivä luonto on kuitenkin karua ja kuivaa, eli kasveja nähdäkseen kannattaa pysytellä puistoissa ja puutarhoissa.

Universidad de Pontificia

Museot

Salamancan museot ovat edullisia ja lähes joka paikkaan löytyy ajankohta, jolloin sisäänpääsy on ilmaista. Casa Lis eli Art Deco -tyyliä edustava museo on nähtävyys jo itsessään. Lasipalatsi oli Lisin perheen kotitalo, jossa on nykyisin nähtävissä viime vuosisadan alun koriste-esineitä ja käyttötavaroita, sekä laaja nukkekokoelma. Viereisestä rakennuksesta löytyy ilmainen vapaamuurarinäyttely, joka kannattaa katsastaa samalla. Vastapäätä jokirannasta taasen löytyy Museo de Historia de la Automoción, jossa on kattava kokoelma vanhoja autoja. Museo de Salamanca esittelee mm. paikallista taidetta uskonnollisista kuvista nykytaiteeseen. Ilmainen DA2 (Domus Artium) esittelee taidetta entisessä vankilassa ja vierestä löytyy jauhomuseo, Museo de la Fabrica de Harinas. Näiden läheisyydessä sijaitsee myös Museo del Comercio, joka esittelee vanhoja ammatteja, esineistöä ja erilaisia entisaikojen myymälöitä. Museo järjestää myös muita kulttuuriaktiviteetteja, kuten ulkoilmaelokuvia.


Tekemistä

Vaikka Salamanca on melko pieni kaupunki, löytyy sieltä melko paljon tekemistä sopuhintaan. Parasta kaupungissa on kuitenkin historiaa huokuvan keskustan ihmettely, pienillä kujilla eksyily ja paikallisen elämänmenon katselu Plaza mayorilla.

Rantaelämän puuttuessa kannattaa etenkin kesäaikaan nauttia jokiympäristöstä kävellen, piknikkeillen tai veneilemällä. Joen ylittävää vanhaa kävelysiltaa Puente Romanoa ei myöskään sovi missata. Kulttuurin nälkäisille on tarjoilla monia näyttelyitä, museoita ja konsertteja ihan ilmaiseksikin. Yöelämä on vilkasta, joten nukkumaan ei kannata kiirehtiä. Lasillisella voi käydä vaikkapa Tío Vivossa ja syödä samalla maapähkinöitä tai auringonkukansiemeniä niin paljon kuin jaksaa.



Ruoka ja ravintolat

Ruoka on edullista ja hinnat ovat lähes puolet suurempien ja suositumpien espanjalaiskaupunkien hintatasosta. Tapasten eli pinchojen hinta liikkuu euron molemmin puolin ja lounaan nauttii noin kympillä.
Lounasaika on kahden ja neljän välillä, muutoin ravintolat ovat suljettuna kunnes ne avataan taas iltayhdeksän tienoilla (lisää ruoka-ajoista). Eli mikäli aikoo syödä näiden aikojen ulkopuolella on parasta turvautua tapaksiin, joita löytyy lähes joka kuppilasta. Van Dyck -katu on omistettu tapaspaikoille, jotka ovat mutkattomia ja edullisia. Van Dyckille kannattaa suunnata etenkin illalla. Esimerkiksi Saint Callessa kaikki tapakset ovat euron ja tuoppi olutta runsaan tapaksen kera on 3,5 €. Dyckin toisessa päässä elokuvateatterin vieressä on mm. Rufo´s, josta saa kuusi vapaavalintaista tapasta viidellä eurolla. Plaza mayorin tuntumastakin tapaspaikkoja löytyy runsaasti. Eurolla tai puolellatoista selviää niin ikään Bavierassa (C/ de Doña Gonzala Santana), jossa valikoima on uskomattoman runsas. Joissain paikoissa (esim. Bar el Patio Chico, C/ Zamora) juoman hintaan sisältyy aina jokin tapas. Kun kroketit ja muu rasvamättö alkaa kyllästyttää, saa fiinimpiä tapaksia mm. Erasmus Cafésta, Cuzcosta ja Dozesta.

Don Quiten ihastuttava sisäpiha / The Good Burger / La Boca Abierta

Pikaruokaa saa tietenkin lähes milloin vain: mäkkärin ja Burger Kingin lisäksi löytyy mm. Pans & Company, The Good Burger, Telepizza, Papizza ja Cervecería 100 Montaditos. Viimeksi mainittu on Espanjan laajuinen pubiketju, josta saa eurolla pieniä täytettyjä patonkeja. The Good Burgerissa taasen kannattaa bongata tarjouksia, esimerkiksi kaksi hampparia yhden hinnalla perjantaisin.
Lounasaikaan moni ravintola tarjoaa menú del dían, joka sisältää yleensä kaksi ruokalajia, jälkiruuan, juoman ja leivän noin kymmenellä eurolla. Jotkut ravintolat tarjoavat iltaisin samaan tapaan menú de la nochen. A la carte -annosten hinnat vaihtelevat aina kymmenestä yli kahteenkymmeneen. Omia ravintolasuosikkejani on Mandala, jonka palvelu on ystävällistä ja menú del día sekä tapakset ovat mainioita ja edullisia. Varsinaisesti Mandala on kuitenkin tunnettu kakuistaan ja pirtelöistään. Toinen suosikkini oli La Boca Abierta, jonka hinnat kuitenkin nousivat yllättäen rajusti. Don Quijoten sisäpiha on vertaansa vailla, mutta ruoka ei maata mullista. Näiden lisäksi mieleen jäi mutkaton Cafetería Gran Vía, jonka palvelu oli vertaansa vailla. Annokset olivat suuria, kahvit sai kaupan päälle ja tarjoilija olisi tuonut vielä toisen jälkiruuan kun en omastani tykännyt. El Aven paellasta pidin, vaikka muuten ruoka ei kovin laadukasta olekaan.
Paikallisista erikoisuuksista kannattaa maistaa ainakin hornazoa, joka on tuhti lihapiiras (lisää täällä). Sadan gramman palanen irtoaa noin eurolla ja riittää hyvin välipalaksi tapaksen tapaan.

El Aven paella

Ostokset

Salamancasta löytyy tutut Inditexin ketjuliikkeet, eli Zara, Bershka, Stradivarius, Oysho, Massimo Dutti ja Pull&Bear. Kaikki löytyvät pääostoskadulta Calle Torolta, sekä ostoskeskus el Tormesista, jonne vie Gran Víalta bussi numero 20 (Santa Marta). Ostoskeskuksen lähistöltä Capuchinos-ostosalueelta löytyy myös MediaMarkt-elektroniikkaliike ja Decathlon-urheilukauppa. Torolta löytyy myös muita espanjalaisliikkeitä kuten Sfera, Springfield, Cortefiel, Inside sekä kansainvälisempiä ketjuja kuten H&M, Pimkie ja Promod. Toron lähempänä Plaza mayoria oleva Zara on sekin melkoinen nähtävyys, sillä putiikki on rakennettu entiseen kirkkoon. Calle Toron putiikkikeskittymä jatkuu Avenida de Miratin risteyksen jälkeen Calle Maria Auxiliadoralla, josta löytyy mm. Vidrio, Ale-hop ja el Corte Inglés. Myös Calle Zamoralta löytyy shoppailtavaa sekä Gran Vían ja Calle Toron väliin jääviltä pikkukaduilta.

Calle Toro ja Zara


Isoissa kaupungeissa saa usein kirota, ettei pikkumarketteja tunnu löytyvän veden tai välipalan ostamiseen. Salamancassa tätä huolta ei ole, sillä Calle Torolta löytyy suuri Carrefour ja pienempi Carrefour express Rúa Mayorilta ja Gran Víalta. Muitakin pikkumarketteja on siellä täällä ja fruterioista saa superhalpoja hedelmiä. Mikäli mielii kauppahalliin, on sinne suunnattava hyvissä ajoin ennen siestaa, sillä halli on auki vain aamupäivisin. Espanjassa on paljon kiinalaisväestöä, ja sitä myöden paljon krääsäliikkeitä, joista voi löytää mitä vaan. Yleensä nämä kulkevat bazar-nimellä, ja näitä voi bongata sieltä täältä ja erityisesti Avenida de Portugalilta. Myös aasialaista halpamuotia on tarjoilla paljon siellä täällä, mutta mun suosikki on Hemiu (c/ Maria Auxiliadora ja Avenida de Portugal).

El Tormes -ostoskeskus / Kauppahalli


Tuliaisia varten löytyy monia pikkuliikkeitä, jotka myyvät etenkin kaupungin symboleilla sammakolla ja botón charrolla varustettuja tuomisia. Viimeksi mainittua löytyy etenkin koruista, joita voi löytää aitohopeisina ja -kultaisina erittäin edullisesti. Salamanca on kuuluisa myös Ibearian kinkusta, jota kannattaa viedä kotiin asti. Palan painikkeeksi voi viedä viiniä (esim. Hacienda Zorita), Osborne-sherryä tai vaikka asturialaista siideriä. Valorin suklaata saa mistä tahansa ruokakaupasta, mutta Calle Librerosilta löytyvästä Valorin kahvilasta saa upeita konvehteja. Myös laadukas oliiviöljy käy tuliaisesta sekä sahrami (azafrán), jota saa ihan ruokakaupoista huomattavasti Suomea edullisemmin.


Kaupunki alue alueelta

Salamancan keskusta on melko pieni ja kompakti – joka paikkaan pääsee kävelemällä, joten hyvät kävelykengät ovat tarpeen mukulakivikaduilla. Vanha kaupunki rajautuu Paseo de Canalejasin, Avenida de Miratin, Paseo de San Vicenten ja Tormes-joen muodostaman renkaan sisään. Kaikki turistille olennainen löytynee tämän renkaan sisältä tai läheisyydestä. Keskustan ulkopuolelta Paseo de San Vicenten suunnalta löytyy bussiaseman lisäksi yliopiston kampus, sairaala, lähin Mercadona ja joitain pikkuliikkeitä. Pohjoisesta Avenida de Portugalilta löytyy kiinalaiskauppoja sekä halpoja vaate- ja kenkäliikkeitä. Paseo de Canalejasin puolelta renkaan ulkopuolelta taas löytyy mm. el Parque de las Jesuitas -puisto, Domus Artium-museo ja el Rastro -kirpputori sunnuntaisin. Joen toiselta puolelta löytyy Capuchinos-ostoskeskittymä. Keskustan Gran Vía on täynnä baareja ja yökerhoja (ei siis ehkä rauhallinen paikka hotellille) ja muun muassa Rúa Mayorin ympäristöstä löytyy paljon ruokaravintoloita. Van Dyck -katu on täynnä edullisia tapasbaareja. Kahviloita ja baareja löytyy kyllä muualtakin, oikeastaan ihan joka puolelta kaupunkia. Plaza mayor on tietenkin koko kaupungin keskipiste, josta löytyy myös turisti-info, josta saa ilmaiseksi kaupungin kartan ja mm. nähtävyyksien aukioloajat.

Calle Compañia / Calle Libreros / Gran Vía

Lähistöllä

Lähistöltä löytyy Hacienda Zorita, joka on entinen luostari ja nykyinen luksushotelli ja ravintola. Tilalla tuotetaan samannimisiä viinejä, joista hienoin on Magister MMIX, jota tuotetaan yhden palstan rypäleistä ja kypsytetään 18 kuukautta 33 tynnyrissä. Kuulemma juurikin Hacienda Zoritalla Kolumbus sopi tutkimusretkestään. Mikäli on kiinnostunut iberian kinkkujen tuotannosta, kannattaa suunnata läheiseen pikkukaupunkiin Guijueloon, jossa järjestetään tutustumisretkiä kinkkulaitoksiin. Lähellä on myös Bejar, josta löytyy pieniä sympaattisia kyliä, sekä kaunista luontoa vaellusmahdollisuuksineen. Suuremmat lähikaupungit Valladolid, Ávila ja Zamora ovat myös päiväretken arvoisia.

Huomioitavaa

Salamancassakin vierailee vuosittain monia turisteja, mutta suurin osa tulee muualta Espanjasta ja esimerkiksi Ranskasta. Englantia ei siis osata juuri missään, mutta elekielelläkin pärjännee pitkälle. Myös siesta kannattaa muistaa, eli kello kahdesta noin kello neljään tai viiteen kaikki pikkuliikkeet ovat suljettuina. Suuret vaateketjut ja ruokakaupat ovat kuitenkin auki. Myös sunnuntaisin kaikki liikkeet ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta suljettuja. Suuriin säävaihteluihin kannattaa varautua, etenkin kesäkuukausien ulkopuolella, sillä lämpötila voi hyvinkin vaihdella 20 astetta parin päivän sisällä.

Besos, Hansu

perjantai 19. syyskuuta 2014

Viikonloppu vihdoin

Keskiviikkona vietettiin taas perinteisiä Aurasoutuja approillen. Eilen olin sitten koko päivän perjantaissa kun yleensä opiskelijahyppelöt ovat torstaisin. Hyvä etten tänään pommiin nukkunut kun oli ihan lauantaifiilis. Huh viikonloppu tulee kyllä tarpeeseen. Koko viikko on taas ollut yhtä säntäilyä ja ryhmätöiden kasaamista.



Viikot tuntuvat niin kovin raskailta kun mulla on maanantai ja perjantai juuri pisimmät ja eniten panostamista vaativat koulupäivät. Etenkin kun mä jo niin totuin perjantaivapaisiin... Tänään yli neljä tuntia vierähti ryhmäesitysten parissa, joka vaatii valmistelua, puhumista ja kuuntelua ja sitten jatkoin vielä toisen ryhmätyön parissa pohtien ongelmia yrityksen prosesseissa ja etsien niihin tietojärjestelmien tarjoamia ratkaisuja. Vaan eipä viikonloppunakaan levätä, sillä läksyt odottavat ja tenttiinkin pitäisi valmistautua. Huhhuh, onneksi aurinko paistaa ja pitää mielen virkeänä. Taitaa olla viimeiset mahdollisuudet nauttia kesäisistä vaatteista, ei kyllä vieläkään houkuta yhtään villapaidat ja saapikkaat.

Toppi: Hemiu / Takki: H&M / Farkut: Pimkie / Ballerinat&huivi: Primark


Por fin es el fin de semana. Qué cansada estoy! El miércoles era una fiesta y toda la semana he hecho muchos proyectos de la universidad. Lo peor es que los viernes son los días más duros de la semana, siempre tengo presentaciones y trabajos en grupo.

Besos, Hansu

tiistai 16. syyskuuta 2014

Pelastava pikakuivattaja

Pidin aika turhakkeena kynsilakan pikakuivattajaa ennen kuin kokelin sitä itse. Salamancan El Corte Inglésistä rohmusin halpoja Essence-meikkejä, sillä totesin niiden olevan hintaansa nähden yllättävän laadukkaita. Ostinpa sitten testiin myös Essence Express Dry Drops -pikakuivattajan kun sellaisen löysin parilla eurolla. Testiin tämä tosin pääsi vasta Suomessa, jolloin olikin jo liian myöhäistä haalia lisää tätä ihmeainetta. Onneksi näemmä ainakin täältä saa tilattua Essencen tuotteita, tosin postikulut tuovat toki lisähintaa...

Pikakuivattajaa siis tiputetaan pipetillä kynnelle heti kynsilakan levityksen jälkeen, jolloin lakkapinta kestää samantien kosketusta. Yhtenä päivänä laitoin hieman jo vanhentunutta lakkaa ja sain odotella ikuisuuden ensimmäisen kerroksen kuivumista. Toinen kerros olisi tuskin kuivunut lainkaan, vaan ihmetipoilla lakka kuivui heti. Öljymäiset tipat sisältävät e-vitamiinia ja manteliöljyä, joten kynsinauhat tulee samalla hoidettua. Bonuksena lakka saa vielä extrakiillon. Seuraavalla matkalla pitää kyllä käydä haalimassa Essencen tuotteita...

Compré estas gotas de secado exprés en El Corte Inglés de Salamanca y me gustan mucho. Es una lástima que las no se venden en Finlandia.

Besos, Hansu

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Metsäseikkailu

Pidempi vaellus tuntuu jäävän kiireiden takia haaveeksi tältä kesältä, joten on sitten tehtävä näitä lyhyempiä käpöstelyitä. Kurjenrahkaan suuntasimme siis tälläkin kertaa noin viiden tunnin vaellukselle. Tosin nyt kuljimme vain alkumatkan suoreittiä pitkospuilla ja pääosin Pukkipalon metsäreittejä. Pitkospuut olivatkin kauniin sään innoittamina täynnä kulkijoita, mutta metsässä onneksi ei pahemmin muita tullut vastaan.





Puolukoita olisi ollut metsä punaisenaan, mutta eipä meillä ollut mitään mihin niitä kerätä. Kahvitauolla mättäällä kököttäessä hotkin niitä kyllä kourallisen jos toisenkin. Pepillekin näyttivät puolukat maistuvan. Päivällisen söimme suon reunassa kuuden aikoihin, jolloin aurinko alkoi uhkaavasti paistaa aina vain alempaa ja takkiakin sai jo vetää päälle.




Niinhän siinä sitten kävi, että pimeä ehti yllättämään, ja viimeiset kilometrit piti kulkea otsalampun valossa. Toisaalta oli myös onni että jäimme niinkin myöhään, sillä illan viiletessä satumainen usva hiipi soiden ja järvien ylle. Matkaa tuli taitettua vajaa 14 kilometriä, vaikka vaihtelevassa maastossa lenkki tuntui pidemmältä. Jalat olivat kyllä melkoista muusia eikä unta kauan tarvinnut odotella.


Una aventura en el bosque. Otra vez estabamos en el parque nacional de Kurjenrahka. Primero paseamos por pantano como la última vez, y luego en el bosque de Pukkipalo. Cenamos al borde del pantano y comimos también muchos arándanos rojos. La ruta era 14 kilometros y calculabamos mal el tiempo y se puso el sol cuando todavía estabamos caminando. Lo era una suerte porque vimos la niebla muy bonita.

Besos, Hansu

torstai 11. syyskuuta 2014

Pistepistepiste

Huh onpa ollut haipakkaa nämä ensimmäiset kouluviikot. Tottuuko tähän säntäilyyn taas ollenkaan? Eihän mulla luentoja ole viikossa lukujärjestyksen mukaan kuin 12 (plus ens viikosta lähtien 16), mutta näiden lisäksi on lähes joka viikko jokin intensiivikurssi ja ryhmätöitäkin pukkaa taas jokapuolelta. Ensimmäinen tenttikin on jo kahden viikon päästä.



Jotenkin stressaa tämä "rutiinittomuus". Siis se kun lukujärjestys on joka päivä vähän erilainen eikä oikein pysty suunnittelemaan aikatauluja etukäteen. Suuhygienistikin pitäisi varata, vaan kun en tiedä koska sinnekin ehtisi. Ja monta muuta pikkuasiaa pitäisi hoitaa, mutta aina ne jää tärkeämpien juttujen jalkoihin. Pihakin notkuu luumuja ja omenoita, kun vain kerkeisi poimimaan.

Kiirettä ei helpota eräs markkinoinnin kurssi, jonka oheen ei edes suositella muita kursseja. Vaan toistaiseksi kurssi vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta: tänään pitäisi taikoa tyhjästä rahaa niin paljon kuin pystymme parissa tunnissa.

Asu: H&M / Laukku: Marc b.


Niin asusta piti sanoa sen verran, että yhtenä päivänä meinasin olla villi ja ostaa jonkin mustan topin. Jänistin ja ostinkin tummansinisen, jossa on vielä pilkkuja niin ettei synkkyys pääse yllättämään.

En las últimas semanas he estado muy ocupada. Sólo tengo doce horas de clases por semana pero también tengo varios cursos intensivos y muchos trabajos en grupo. Tengo un curso de marketing muy interesante: hoy tenemos que ganar tanto dinero que sea posible en dos horas. 

Besos, Hansu

tiistai 9. syyskuuta 2014

Kuvakirjoja

Vihdoin ne ovat täällä! Nimittäin kuvatkirjat vaihdon ajalta, Espanjan ja Portugalin reissuilta, sekä viimevuotisilta Budapestin ja Amsterdamin matkoilta. Huh oli näissä taas urakkaakin. Espanjan kuvien valintaan meni useampi viikko, ja vaikka kuinka yritin rankalla kädellä niitä karsia, tuli niitä niin paljon, että kirjoja tehdessäkin sain vielä puolet kuvista tiputtaa pois. Ja menihän niissä kirjojen tekemisessäkin viikko jos toinenkin.


Kirjat tein InDesign-taitto-ohjelmalla ja painatin ne Docendon Kuvatkirjaksi-palvelussa. Budapest–Amsterdam -kirja on odotellut valmiina jo tammikuusta asti, mutta painatin nyt kaikki kolme kerralla kun kesäkampanjassa kuvakirjat sai 30 %:n alennuksella.
Olisi ehkä pitänyt ennen kirjojen tekoa tarkistaa toimitusohjeet, sillä nyt heidän palvelunsa oli muuttunut niin, että he kannustavat tekemään kirjat heidän omalla ohjelmalla ja pdf:n toimittamisesta peritään peräti 31 euron käsittelymaksu. Sallii toki heidän ohjelmansa vapaammat kädet kuin vaikkapa iFolorin vastaava, mutta silti omaan makuuni heidän kilpailuvalttinsa oli nimenomaan pdf-pohjaisten omakustanteiden painatus. Pöhpah. Saapa nyt nähdä teenkö jatkossa heidän ohjelmallaan vai siirrynkö samantien jonkin halvemman kilpailijan kelkkaan. Ehdotuksia?

Reissukuvia alkaa olla jo vino pino ja miten musta tuntuu, että kirjat ovat kerta kerralta paksumpia. Kuvia taitaa tulla räpsittyä yhä enemmän ja ehkä laatukin oppiessa paranee, niin että kohta on entistä vaikeampaa valita joukosta ne parhaimmat otokset. Mihinkä näiden kanssa kohta joutuu kun reissujakin tuntuu pukkaavan yhä enemmän...



Suelo hacer libros de mis fotos de viejes. Ayer recibí mis libros del intercambio en Salamanca, de viajes en España y Portugal y de viajes en Budapest y Amsterdam.

Besos, Hansu