sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Sunny sunday

Päivästä tulikin vastoin odotuksia aurinkoinen, joten aamupäivä vierähti auringossa löhöten. Peppi palvoi aurinkoa antaumuksella kuten kunnon brasilialaisen kuuluukin.

Iltapäivällä pyörähdimme päiväkävelyllä keskustassa ihastellen ohimennen Keskiaikaisia markkinoita. Pepillä oli jännää, se kun ei ole kovin tottunut ihmisvilinään. Käsityöläismarkkinoilta löytyi tuttujakin ja pääsimme ihastelemaan ihan livenä ihania Maikkidesignin koruja ja sisustustekstiilejä.





Paljon riitti vilinää ja vilskettä sekä uutta nähtävää pienelle koiralle ja kotona uni maittoi. :)

- Hansu

Täytetyt uunipaprikat

Mulla on joku outo kompleksi paprikoiden suhteen. Tykkään niistä hirmuisesti sellaisenaan mutta kypsennettynä ne on jotenkin ällöjä. Silti tungen paprikaa joka paikkaan vaikka esimerkiksi wokeissa tuppaavat usein jäämään juuri ne paprikat kierimään lautasen pohjalle. Eli uunipaprikat ei yleensä siis oikein iske muhun, mutta tänään yllätyin positiivisesti. 

Paprikoiden täytteenä oli eilisen chili con carnen jämät, joka syntyi tällä kertaa Valion hieman erikoisemmalla ohjeella. Ei kyllä yhtään hullumpi tässä tuo Mustapekka-kerma! Kermaisuus toi täytteeseen rakennetta, yleensä kun uunipaprikoissa riisitäyte leviää mulla pitkin lautasta ja sitten nirpin sitä erikseen unohtaen taas ne paprikat.

- Hansu


lauantai 29. kesäkuuta 2013

Aikamatka keskiajalle

Synkkä sää pilasi suunnitelmat rannalla löhöilystä ja suuntasimme Keskiaikaisille markkinoille Vanhalle Suurtorille. Väkeä oli kuin pipoa ja turistejakin riitti. Leikin itsekin hieman turistia kameroineni ja fiilistelin keskiaikaista meininkiä. 

On se hienoa miten tapahtuman väki jaksaa eläytyä rooliinsa ja pitää sitä yllä koko ajan! Luulin salakuuntelevani kahden säätyläisrouvan kahdenkeskeistä keskustelua mutta puhetavasta päätellen rooli oli vahvasti päällä vaikkei ketään varsinaisesti ollut seuraamassa. Oli myös hauska seurata vähän väliä kuin tyhjästä syntyviä pienoisnäytelmiä. Esimerkiksi yhtäkkiä pari keskiaikaista miekkosta nostatti metakan vohkitusta rahapussista ja vaati syyllistä hirteen kovaäänisesti.



Ei ollut ehkä kovin fiksua mennä tapahtuman täydellä vatsalla kun tarjoilla olisi ollut jos jonkinmoista naposteltavaa... Markkinat ovat huomenna viimeistä päivää, vielä ehtii aikamatkailemaan!

- Hansu

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Pastaa italialaisfiiliksellä

Kokkailin edellispäivänä pastaa, johon sekoittelin mm. vuohenjuustoa, rucolaa ja ilmakuivattua kinkkua, joihin mulla on ollut himo viime viikkoina. Ruoka syntyi omasta päästä soveltamalla, ja täytyy todeta että simppeliä ja hyvää oli!

Raaka-aineet noin neljälle:
- täysjyväspagettia tai tuorepastaa 
- 100-150 g vuohenjuustoa
- 80 g ilmakuivattua kinkkua
- ruukku rucolaa
- basilikaa
- 2 punasipulia
- rasia kirsikkatomaatteja
- 2–3 valkosipulin kynttä
- parmesania
- suolaa, oliiviöljyä ja mausteita maun mukaan

Ohje:
Mausta pastan keitinvesi suolalla ja kiehauta pasta. Kuullota pilkottu sipuli ja valkosipuli oliiviöljyssä. Heitin mukaan vielä hiukan hunajaa antamaan makeutta sipulille. Kaada sekaan puolitetut tomaatit ja rucolaa(itse laitoin tässä vaiheessa puolet rucolasta) sekä basilikaa revittynä ja paista hetki. Sekoita aineet pastan joukkoon. Maustamiseen käytin paprikajauhetta, oreganoa ja touch of pasta -maustesekoitetta ja lisäsin vielä hieman suolaa. Sekoita osa vuohenjuustosta pieninä paloina pastan joukkoon ja leikkaa loput kiekoiksi (jos se siis on pötkylämuodossa). Sekoita pastan joukkoon kinkku ja loput rucolasta. Ruskista pannulla vuohenjuustokiekot. Jaa annokset lautasille ja lado päälle vuohenjuustokiekot. Ripottele päälle parmesania. Heitin vielä annosten päälle hieman lisää rucolaa, basilikaa ja mausteita.



200 g:n vuohenjuustopötköstä jäi käyttämättä kolmasosa, ja kinkkua haalin ahneuksissani kaupasta kaksi pakettia, joten jäljelle jääneistä raaka-aineista loihdin vielä seuraavana päivänä salaatin.

 - Hansu

P.S. Blogia voi seurata nyt Bloglovinin avulla

Juhannus Budapestissa

Palailimme alkuviikosta juhannuksen vietosta, joka tällä kertaa tapahtuikin Unkarin Budapestissa. Keskiviikkona ennen juhannusta Facebook alkoi jo täyttyä ihmisten meren tuoksuisista juhannussuunnitelmista, ja meille iski paniikki suunnitelmien puuttuessa. Kaupunkijuhannus on niin kovin tylsää - paitsi jos sen vetää kunnolla överiksi ja lähtee vielä isompaan kaupunkiin!

Pikainen vilkaisu WizzAirin sivuilla osoitti, että Turusta sai suorat lennot Budapestiin reilulla sadalla eurolla, sinne siis! Yöpyminen modernissa hotellissa lähellä keskustaa järjestyi parilla kympillä per yö, great success!

Perillä olimme perjantaina puoliltaöin, joten kaupunkikierroksemme pääsi starttaamaan heti varhain lauantaiaamuna. Kaupungilla lampsiminen muuttuikin 13 tuntiseksi megamaratoniksi ja jalat huusi hallelujaa, mutta ainakin Pestin puoli tuli melko tutuksi.







Paikallinen pikaruoka lángos jäi maistamatta, mutta gulassia sentään tuli maisteltua. Myös bubble tea -kioski löytyi! Juoma oli Kiinassa maisteltua versiota parempaa, koska kuplat olivat hillomaisen herkullisia eivätkä mauttomia tärkkelyshelmiä, nam nam!
 
Vierailimme huikean isossa Pyhän Tapanin kirkossa, jonka tornista avautui näkymät kaupungin ylle. Kirkko oli kyllä vierailun arvoinen, vaikka yleensä en kirkkojen päälle oikein ymmärräkään. Tämä harakka ihasteli myös innoissaan kirkon seiniä, sillä kaikki mikä kiiltää on kultaa, eikö?



Suuressa synagogassa käynti jäi väliin, koska paikka vaikutti pelkältä rahastukselta. Valokuvaamisestakin olisi pitänyt maksaa erikseen. Noitalinnan ympärikävelystäkään emme viitsineet riistohintoja pulittaa. Museoista kävimme vain House of Terrorissa, joka kuvaa natsien ja Neuvostoliiton aiheuttamia kauhuja.



Sunnuntaina olikin aika valloittaa Budan puoli ja päivästä kehkeytyi myös yli 12 tuntinen maratoni. Kukkulalle kiipesimme hissillä, jotta jalkaparat saivat vähän levätä. Kiertelimme Budan linnalla ja eksyilimme hämyisissä labyrinttiluolissa. Luolissa näki hädin tuskin eteensä ja tunnelma oli melko aavemainen sumuineen ja katosta tippuvine vesineen. Alunperin veden muovaamat tunnelit ovat olleet kellarikäytössä ja myöhemmin toimineet tietenkin kidutuskammioina. Myös itse Dracula on ollut vangittuna sinne.  




Budapest ylitti odotukset ja mieli tekisi asustella sielläkin jonain päivänä. Suuri, muttei liian suuri ja kaunis kaupunki sekoitellen parhaat puolet idästä ja lännestä, sekä etelästä ja pohjoisesta.

- Hansu

Hellurei, minä täällä!


Kauan on tuo "luo blogi" -nappi kutkutellut ja nyt vihdoin painoin sitä, iiks! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai miten se oli… Olihan mulla itse asiassa nettipäiväkirja jo reilut 10 vuotta sitten, tosin toivottavasti taso olisi nyt hieman parempi kuin silloin...

Eli pidemmittä puheitta, tervetuloa blogiini seuraamaan hassun hauskaa elämääni  hunsvottikoiran ja kaksilahkeisen kera. Blogiini mahtuu niin ruokaa, inspiraatiota, matkustelua, liikuntaa kuin turhamaista hömppääkin visualistin silmin katsottuna.  Jollei muiden, niin vähintäänkin omaksi iloksi ja muistojen säilömiseksi.

-       Hansu