Reissupäiväkirja: päivä Gardajärvellä

Dolomiiteilta matkaa jatkettiin autoillen Gardajärvelle. Starttasimme iltapäivällä vuoristovaelluksemme jälkeen, ja perillä oli tarkoitus olla noin neljältä. Italian hienot liikennejärjestelyt laittoivat kuitenkin jälleen mutkia matkaan. Bussi oli hajonnut moottoritien toiselle kaistalle, joten näppärät italialaiset päättivät sulkea koko moottoritien. Niinpä kaikki autot ohjattiin toiselle tielle, joka tietenkin meni aivan jumiin. Seisoimme ruuhkassa jälleen noin tunnin, kunnes vihdoin pääsimme kiertoliittymään. Vaihtoehtoina oli valita jokin toinen tie, tai yrittää takaisin sille suljetulle, oikealle tielle ja toivoa että liikenne nyt vetäisi. Olimme näkevinämme autojen menevän jo sillä suljetulla tiellä ja riskillä valitsimme sen. Kerrankin oikea valinta. Tie oli lähes autio ja pääsimme jatkamaan matkaan, kun taas viereisellä tiellä liikenne seisoi kymmenien kilometrien matkalta. Huh. Emme olisi varmaan päässeet saman vuorokauden aikana perille jos olisimme valinneet toisin, nyt olimme vain pari tuntia myöhässä suunnitellusta. Juuri ennen määränpäätä ymmärsimme taas navigaattorin epäselvät ohjeet väärin ja ajoimme hurjan pitkän matkan väärää tietä, sillä takaisin ei pystynyt kääntymään.

Jumissa ruuhkassa...

Lopulta olimme kuitenkin perillä Gardajärven Malcesinessa, ja melkeinpä heti oli suunnattava kauppaan hakemaan aamupalatarvikkeita sekä etsimään ravintolaa. Valinnan vaikeus oli suuri, sillä Malcesine oli pullollaan ihania, tunnelmallisia ravintoloita. Puutarhamaisessa sisäpihassa nautittu kala (onko salmon trout nyt sitten kirjolohi vai taimen?) maittoi vaihteeksi pastalla ja pizzalla mässäilyn jälkeen. Malcesine vakuutti heti söpöydellään. En tiennyt minne päin olisi pitänyt katsoa, kun jokainen kuja oli niin värikäs, söpö ja tunnelmallinen. Pahin sesonki taisi olla vasta edessäpäin, joten turistejakaan ei tuntunut olevan liiaksi. Tosin saksankielisiä turisteja Gardajärvellä taitaa riittää, sillä kaupoissa ja ravintoloissa meitä tervehdittiin yleensä saksaksi italian tai englannin sijasta...

Hotellin parvekkeen näkymät olivat ihan kelvolliset

Seuraava päivänä päätimme kävellä rantabulevardia pitkin keskustaan. Tarkoitus oli ottaa chillisti, nauttia auringosta ja aamupäivästä katsastaa nopeasti Malcesinen nähtävyydet, linna ja Monte Baldo -vuori. Matkalla keskustaan jäimme hetkeksi ottamaan auringoa (sain edes pienet rusketusrajat muuallekin kuin olkapäihin kotiin viemisiksi). Keskustassa kiertelimme muutamia nahkakauppoja ja söimme lounasta. Ostimme kiskurihintaiset (20€/hlö) liput gondolihissiin, jolla pääsisi vuorelle. Ajattelimme vain nopeasti piipahtaa. Niin väärin luultu! Vasta hetken päästä selvisi, että ylös menee vain yksi gondolihissi noin puolen tunnin välein, ja jono oli melkoinen. (Jonon pää siis oli "piilossa" toisessa kerroksessa, mutta luin juuri että jono voi olla ulos astikin.)  Noin tunnin jonotuksen jälkeen pääsimme vihdoin hissiin. Puolivälissä piti vielä vaihtaa hissiä ja jonottaa hieman lisää. Ylhäällä selvisi, että alaspäin tulevien jono oli vielä pidempi. Tulevasta jonotuksesta hieman masentuneina teimme pienen kierroksen vuorella ja ihailimme maisemia. Lämpimiä vaatteitakaan ei tietenkään tullut mukaan, sillä tarkoitushan oli vain nopeasti piipahtaa. Puhuri oli melkoinen, ja hätäpäissäni kiedoinkin rantapyyhkeen hameeksi tuomaan edes vähän lämpöä. Pian olikin aika liittyä jonon jatkoksi – taas yli tunniksi. Lopulta meidän nopea piipahdus vuorella kesti neljä tuntia, ja aurinko alkoi jo laskea. Eipä sinä päivänä sitten muuta enää ehtinytkään. Eero kävi nopealla iltauinnilla hyisessä järvessä, mutta itse tyydyin hieman lämpimämpään uima-altaaseen. Illalla söimme "vähän paremmin", eli pihvit kasviksilla (iso peukku Ristorante al Gondolierelle!).

Seuraavana päivänä koittikin aikainen herätys, sillä auto oli palautettava Veronaan kello kymmeneltä. Tokihan navigaattorimme ohjasi taas väärin, niin että aika tiukille meni ehtiä oikeaan aikaan perille... Veronassa kiertelimme muutaman tunnin, kunnes junan kyydittämänä matkasimme viimeiseksi yöksi Roomaan. Piipahdus Gardalla jäi melko lyhyeksi, mieluusti tuolla olisi useammankin päivän viihtynyt.

Un día en el lago de Garda y el monte Baldo.

Besos, Hansu