torstai 2. huhtikuuta 2020

Kuulumisia

Viime aikoina olisi ollut yllin kyllin aikaa kirjoitella blogia, mutta fiilis on ollut sanaton. Kaikki mediat tursuavat koronaa, ja ahdistun joka kerta kun avaan somen tai minkä tahansa uutissivuston. Samanaikaisesti tuntuu, että onko mistään muusta edes ok puhua. No tietenkin on, ja pitääkin! Ajattelinkin siis vihdoin päivitellä sekä omia että remppaprojektin kuulumisia.

Talomme puutarhasta putkahtelee viikoittain uusia yllätyksiä

Juuri kun olin ehtinyt läheisille hehkuttaa, että olen saanut uusia asiakkaita ja työssäni oli positiivinen vire, niin eiköhän iskenyt korona ja työlistan tehtävien status muuttunut aika usealla rivillä on hold- tilaan. En edes uskonut koronan vaikuttavan kovin paljoa, mutta ainakin välillisesti vaikutukset näkyy jonkin verran. Tilanteet kuitenkin elää, ja on tässä muutamana päivänä päässyt kiirekin taas yllättämään. Toisaalta tässä on itselläkin ollut vähän puolikuntoinen olo, joten tämä pieni pakkoloma on tullut ehkä tarpeeseenkin.


Noin yleisesti ottaen meidän elämä on pysynyt aika ennallaan, teenhän muutoinkin kotoa käsin töitä. Nyt vain lisänä on Eero hoitamassa etäpalavereitaan intialaisten kanssa, mikä on vähäsen häirinnyt keskittymiskykyä. Riollakin on ollut vähän vaikea keskittyä päivänokosiin. Media toitottaa, miten kaikilla on nyt niin paljon ylimääräistä aikaa – nyt on aikaa tehdä gourmet-ruokaa, opetella uusi kieli tai tehdä käsitöitä. Itsellä tuntuu, että aika kuluu ensistä nopeammin kun teho ei ole aivan samanlainen ja laiskuuskin vaivaa. Juuri nyt en jaksaisi kokata ollenkaan ja ollaan haettu aivan liian paljon take awaytä. Tosin ilmeisesti meidän normaalielämä muistuttaa aika paljon karanteenielämää muutenkin, että ilmankos tässä ei ole mikään muuttunut: kokkaamme yleensä itse (jopa useamman ruokalajin illallisia), ulkoilemme joka päivä useasti, käymme kaupassa yleensä vain kerran viikossa ostaen ison satsin kerralla, ja aikaa jää remppahommiin ja muihin puuhasteluihin. Välillä onnistun hetkellisesti jopa unohtamaan tämän hetkisen tilanteen, mutta onneksi media pitää huolen etten liian pitkäksi aikaa unohda.

Rempan puolesta hiukan huolettaa koronan vaikutus – saako kohta enää mitään tavaraa mistään ja tuleeko putki- tai sähkömies töihin. Varsinkaan nyt ei olisi varaa pitkittää remonttia yhtään tarvittavaa enempää. Onnneks ehdimme sentään hankkia hengityssuojaimet ennen koronahysteriaa! Talolla on kuitenkin tässä vajaassa parissa kuukaudessa tapahtunut paljon, ja toisaalta ei paljon mitään – riippuu vähän miltä kantilta katsoo. Ollaan vasta ehditty purkaa alakerran kiintokalusteet ja pinnat, eli ei sinänsä paljoa, mutta kyllä niissä on hommaa riittänyt. Tapetin nyppiminen on loppumaton savotta, mutta nyt olla sentään aika hyvällä mallilla. Eli yksi huone on puhdas tapetista, ja muut täynnä sinnikkäitä laikkuja. Vanhat tapettikerrokset oli enimmäkseen poistettu uusien alta, joten siinä mielessä homma on ollut helppo, ettei vastassa ole ollut kymmentä tapettikerrosta. Mutta. Jokaisessa huoneessa on ollut yksi tapettikerros, joka ei ole aikoinaan suostunut kokonaan irtoamaan, joten jäljelle jääneet tapetit on kitattu ja maalattu. Maalin ja kitin takia vesi tai tapetinpoistoaine ei tehoa alkuunkaan, ja maalattu tapetti lohkeilee pieninä (onneksi välillä vähän suurempinakin) paloina. Ja mähän haluaisin kaiken tapetin pois, ja tilalle pelkkää maalia. Kun meillä kerran on kiviseinät, haluaisin niiden myös näyttävät sellaiselta. 

Paneelit purettu ja neulatyynymäinen halltex näkyvissä. Alkuperäinen muovimatto on paljastunut parketin alta ja seinissä maalattua tapettia.

Lattioiden ja kattomateriaalien purku on onneksi ollut suoraviivaisempaa. Katossa oli arviolta 80-luvulta oleva puunvärinen paneelikatto, ja sen alla perinteinen Halltex-levytys. Me emme ole Halltexin ylimpiä ystäviä, joten sekin sai lähteä, ja alta paljastui melko pieteetillä rakennettu paneelikatto. Vähän leikittelimme ajatuksella jättää se näkyviin, mutta kevyesti koolattu uusi paneelikatto tarjoasi paremmin mahdollisuuden vetää sähköjohtoja, joten sen puoleen on ehkä kallistuttava. Kattoa oli paikoin laskettu jopa 20 senttiä, eli osassa huoneista huonekorkeus kasvoi mukavasti. Niin ja eteisen ja vilpolan välinen seinä on myös ehditty purkaa (pari koolausta jököttää vielä paikoillaan sähköjohtojen takia), ja eteinen on pian alkuperäisen pohjapiirroksen mukainen.


Turpeen lapiointia ja kuljetusta, sekä löytyneitä aarteita

Lattiassa puolestaan oli päälimmäisenä kerroksena noin 80–90-luvulla asennettu parketti, jossa sinänsä ei ollut muuta vikaa, kuin että mielestäni se ei sopinut talon henkeen ja se piti muutenkin purkaa putkiremontin tieltä. Parketin alta löytyi muovimattoa, joka oli kiinnitetty tiukasti kovalevyyn. Osassa huoneissa oli parketin sijaan pelkkä muovimatto tai jopa useampi päällekäin. Kovalevyn alta paljastui harva laudoitus, joka olisi tarkoitus korvata lankkulattialla. Olisi ollut mahtavaa löytää alta vanha lankkulattia, mutta olimme kyllä aika varmoja ettei sellaista tehty talon rakentamisen aikaan kun muovimatot olivat muodissa, joten sinänsä ei tullut pettymystä. Laudoituksen avulla sai jo kuitenkin vähän fiilisteltyä, miltä lankkulattia näyttäisi.

Laudoituksen fiilistelyä, purettua seinää ja tapettisilppua. Kaariaukko odottelee vielä umpeen laittoa.
Lattialaudoituksen alla puolestaan on ennen betonivalua reilu 20cm tyhjää tilaa, joka on täytetty turve-eristeellä. Tästä syntyi ajatus, että huonekorkeutta olisi mahdollista saada huimasti lisää. Se kuitenkin tarkoittaisi oviaukkojen, ovien ja lattian koolauksien uusimista, mikä kasvattaisi työmäärää melkoisesti. Mutta mikäli edes olohuone-keittiön osalta saisi lattiaa laskettua, saisimme lisätilaa keittiöön kun ikkunan alle saisi täyskorkean tason, mutta yhtään oviaukkoa ei menisi uusiksi. Aloitimme siis turpeen lapioimisen ja poiskuljetuksen, se kun olisi hyvä muutenkin kaivaa pois uusien putkien tieltä. Ajatuksena on siis korvata rautainen lämmitysputkiverkosto uudella, vaikka saattaa vanhakin olla ihan käyttökelpoinen. Joka tapauksessa lattiat on avattava ja tutkittava. Neljä kuutiota turvetta ehdimme kuskata pois, kun lattian alta paljastui sen verran järeää betonia, että lattian madallus alkoi näyttää lähes mahdottomalta. Niinpä suunnitelma B on nyt lapioida turvetta sivuun vain sen verran, että putkiin pääsee käsiksi. Kevyen turpeen lapioiminen on ihan hauskaa puuhaa, vaikka se pölyääkin hulluna, ja seasta löytyy kaikenlaista tupakka-askeista muistilappuihin ja rakennusjätteeseen. Kuutio turvetta puolestaan ei ollutkaan enää niin kevyt, ja sen siirtäminen kahdestaan kyllä kävi kunnon treenistä, huh!
Kun kun lattiat on saatu tarvittavilta osin auki, tarvitaan paikalle putkimies vetämään putket ja asentamaan uudet patterit. Ja siinä välissä kun putket ja patterit poistetaan, pitäisi äkkiä päästä repimään tapetit pattereiden takaata, sekä tietysti laittamaan uusia seinäpintoja. Toisaalta taas uudet lattiat pitäisi asentaa ennen pattereita, koska ne seisovat omilla jaloillaan. Meillä on siis vähän muna-kana-ongelma käsillä. Ja käytännössä odottelemme ilmojen lämpeämistä, jotta lämmitysjärjestelmän ja sähköt voi ottaa pois käytöstä, ja talosta voi huoletta purkaa kaiken jäljellä olevan.

Ja ne urakoitsijat – ne vasta onkin oma lukunsa. Suunnitelmissa on luopua öljylämmityksestä ja vaihtaa se maalämpöön tai ilmavesilämpöpumppuun sekä takkaan. Lisäksi tarvitaan putkimies ja sähkömies, sekä erilaisia työnjohtajia. Urakoitsijat eivät suostu antamaan tarjousta ilman paikan päällä käymistä, joten erilaisia työukkoja on rampannut kylässä alvariinsa. Käynnin jälkeen valtaosasta ei enää kuulu mitään muistutuksista huolimatta, eli lukuisista vierailijoista huolimatta olemme saaneet vain muutamia tarjouksia, jotka eivät oikeastaan ole edes vertailukelpoisia. Enpä olisi uskonut että tällainen tuottaisi päänvaivaa, vaikka olenkin kuullut huhuja että tarjouksia on joskus vaikea saada, huh! No mutta nyt vaikuttaisi olevan tekijät kasassa – enää pitäisi vain jatkaa purkutöitä, saada tilattua tarvikkeet ja synkronoitua työvaiheet, mieluusti ilman koronaa. Täytyisi varmaan jossain kohtaa laittaa tänne kuvia myös lähtötilanteesta sekä avata tarkempia remonttisuunnitelmia...

Besos, Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää aina! <3