Uudessa kodissa alkaa vihdoin olla aika paljonkin valmiita (tai ainakin lähes valmiita) nurkkia ja jopa toiminnallisuuksia. Kodinhoitohuone on meinaan ollut jo melko pitkään valmis, ja on helpottanut elämää aika paljon, sillä se on toiminut taukotilana, keittiönä ja jopa työtilana. Postauksen teko vaan on odotellut tovin kuvia, sillä tilassa on valinnut melkoinen kaaos, kun kaikki toiminnot ja tavaran säilytys on ollut keskitettynä kodariin. Nyt alkaa muitakin nurkkia valmistumaan kovaa tahtia, joten ollaan saatu vihdoin vähän siivottua paikkoja ja pääsin napsimaan kuvia.
Kodinhoitohuone on ollut passeli keittiö siirreltävän induktiokeittolevyn ansiosta, jonka ostimme parilla kympillä Ikeasta jo rempan alkutaipaleella. Vanhasta keittiöstä säästimme pienen jenkkijääkaapin, jota on rahdattu kerroksesta toiseen sitä mukaan, kun remppakeittiötämme on jouduttu siirtelemään. Näillä on pärjännyt aika pitkälle. Alkuvuodesta saimme toimivat vesihanatkin sekä kellarin saunaan että kodinhoitohuoneeseen, ja niitä oli kyllä jo kaivattu – ei enää suihkun kanssa luttaamista tiskatessa tai pensseleitä pestessä (saatika ulkona vesipostin kanssa läträämistä!). Pistorasiat puolestaan ovat olleet jo pitkään toiminnassa, vaikka muissa tiloissa rasioita ja kytkentöjä saatiin odottaa aika kauan. Pesukone ja kuivausrumpukin ovat vihdoin paikoillaan – pesukonettakin saatiin odotella kuukausia. Elämisen ja muuttamisen edellytykset alkavat siis olla kohdillaan, vielä kun sen vessan vain saisi kuntoon. Onneksi sekin on vihdoin edistynyt aika mukavasti.
Taannoin esittelin materiaalivalintoja, mutta kodinhoitohuoneesta tuli lopulta melkolailla täysin eri näköinen kuin mitä oli suunnitelmana. Oli aika lailla itsellemmekin yllätys, millainen siitä nyt sitten lopulta tuli. Budjetti kalusteiden suhteen oli hyvin niukka, ja kalusteet oli päätetty hankkia Ikeasta. Ikeassa olikin ihan täydelliset tammikuvioiset ovet, joiden mukaan seinät ja muut pinnat on valittu. Tilahan on hyvin vaalea, ja kiviseinien ja laattalattian myötä vähän kylmä, joten isojen puupintojen oli tarkoitus tuoda tilaan lämpöä. Tasot puolestaan oli tarkoitus olla edullisinta valkoista laminaattia, jottei niitä tarvitsi sen kummemmin varoa, ja valkoinen olisi hyvä vastinpari puunväriselle kaapistolle ja toisaalta erottuisi harmaasta seinästä. Toinen puoli kaapistosta on putkiston takia erikoissyvä (n.70cm normaalin 60cm sijaan), joten senkin puolesta edullinen laminaattitaso olisi hyvä valinta – leveistä ns. baaritasoista kun saa helposti pulittaa tosi pitkän pennin. Allas puolestaan saisi olla valkoinen, sillä sellaista tuskin koskaan tultaisiin näkemään keittiössä mustikka- ym tahrojen takia. Mustat nuppivetimet ja musta hana puolestaan toisi kokonaisuuteen vähän ryhtiä. Tilan toiseen päätyyn puolestaan oli tarkoitus tulla säilytystilaa ihan vain Sovella-kiskohyllyjen muodossa (näitä meiltä löytyy runsaasti valmiina), ja kokonaisuus peitettäisiin puurimoista tehdyllä liukuovella. Alkuperäinen suunnitelma siis näytti kutakuinkin tältä (kaappien kokoonpano on suuntaa-antava, kuvastahan puuttuu pesukoneet ym):
Havainnekuvia rimaliukuovesta (kuvat Pinterestistä) |
Noh, suunnitelmasta toteutui oikeastaan ainoastaan tuo musta hana – koska korona, mikäs muukaan. Sekä tietysti budjetti ja aikataulu. Ikealla on ollut koronan takia todella pahoja toimitusvaikeuksia. Lähes kaikki on loppu, eikä monen tuotteen kohdalla ole pienintäkään tietoa, milloin lisää on tulossa. Joten mm. ne meidän haikailemat tammikuvioiset keittiön ovet myytiin loppuun nenän edestä, ja ilmeisesti toimitusvaikeuksien takia koko mallisto päätettiin poistaa. Suunnitelmat meni siis lennossa uusiksi. Katselimme varavaihtoehtoja, ja niiden kohdalla oli myös vakavia toimitusongelmia, joten noin kahden minuutin miettimisellä otimme ne ovet, joita oli saatavilla. Eli valinta kääntyi yllättäen perusvalkoisiin oviin, joiden kaveriksi valittiin puuvetimet tuomaan sitä kaivattua lämpöä. Vähän kuin heräteostoksena tulikin sitten ostettua koko kodinhoitohuone kerralla, kun iski pieni paniikki saataisiinko muuten yhtään mitään. Uudenvuoden aatosta tulikin vähän erilainen, sillä oli tarkoitus vain käydä tiedustelemassa tilannetta, ja yhtäkkiä vietimme Ikeassa tuntitolkulla ensin keittiömyyjän kanssa tilannetta sumplien ja sen jälkeen koko kodarin varastosta poimien. Joulun pyhien jälkeen kodari sitten olikin jo yhtäkkiä aika pitkälle pystyssä.
Valkoisten kaappien vastapainona tason oli sitten oltava puusta tai ainakin puujäljitelmästä, jottei kokonaisuus olisi ihan kylmä ja valkoinen. Koska Levy-Jaatikin veti vesiperän ja budjetti oli jo lähes käytetty, sai tasoiksikin kelvata se, mitä tällä kertaa löytyisi Bauhausista edullisimmin erikoisleveänä. Siellä komeili 80 cm leveää tammitasoa niin edulliseen hintaan, että jopa tuo 40 cm leveän kaapiston osan taso tehtiin tuosta 80 cm leveästä tasosta puoliksi sahaamalla, sillä se oli edullisempaa kuin ne perus 60 cm leveät tasot, makes sense. Koska erikoisleveää kalustelevyäkään ei löytynyt valmiina juuri oikean sävyisenä valkoisena, päädyimme lennossa tekemään vesiputoustason kummallekin puolelle – saataisiinpahan sittenkin enemmän puupintaa.
Silmä ei ole vieläkään oikein tottunut tuohon jokseenkin moderniin, melko kirjavaan pintaan, mutta nyt on mentävä näillä mitä saa ilman kuukausien odottelua – ja mihin on varaa. Tulihan tuostakin kokonaisuudesta ihan kiva, vaikka onkin ihan tyystin erilainen mitä suunniteltiin. Vielä puuttuu joitain pieniä yksityiskohtia ja huoneen toisen päädyn säilytystila on myös vähän vaiheessa. Säilytysratkaisu tehdään nyt ainakin tähän hätään Tori.fistä käytettynä ostetuista vaatekaapeista, joiden rungot on nyt tällä hetkellä häiritsevästi eri sävyä tasojen kanssa, joten täytyy nyt miettiä minkälaiset ovet niihin tulee ja mitä niille tehdään. Toistaiseksi meidän vaatesäilytys on kokonaan kodarin varassa ja tila toimii toistaiseksi myös työpisteenä. Sitä mukaa kuin loput talosta valmistuu, saanee taas miettiä kodinhoitohuoneen toimintoja vähän uudestaan.
Pitkulainen tila kumpaankin suuntaan: keittiö ja kodinhoitohuone toisessa päädyssä, työtila toisessa |
Itse asiassa keittiön valmistuminenkaan ei ole enää kaukana. Kodarin valmistumisella oli kiire, sillä ajatuksena oli elää sen varassa jonkin aikaa ja rakentaa keittiötä kaikessa rauhassa ilman samanlaista kiirettä. Noh, iski kuitenkin paniikki siitä, josko korona laittaisi taas kapuloita rattaisiin, joten keittiö laitettiin tilaukseen heti kun vain uskalsimme olla varmoja, että ehtisimme tehdä lattian käsittelyn ennen sen saapumista. Keittiötilaus saapui sovitusti pari viikkoa tilauksesta noin kuukausi sitten, ja nyt keittiö onkin ihan yhtäkkiä jo tosi pitkällä pystyssä, sillä eihän sitä malttanut pitää näppejään irti sen kasaamisesta, vaikka tarkoitus oli kylläkin keskittyä täysillä vessaprojektin valmiiksi saamiseen… Keittiö tuntuu nyt kuitenkin edistyvän vauhdilla, joten kodinhoitohuoneen virka keittiönä taisi jäädä odotettua lyhemmäksi – näillä näkymin saamme ihan kohta alkaa kantamaan keittiötavaroita suoraan kaappeihin. Muutto odottaa siis jo ihan nurkan takana!
Besos, Hansu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät päivää aina! <3