Skootterilla Langkawin ympäri

Täällä on kotiuduttu takaisin Batamille mahtavalta muutaman päivän Lake Toban reissulta. Sillä välin kun käyn kuvatulvaa läpi, olisi vuorossa jälleen Langkawin tunnelmia.

Yhtenä päivänä Langkawilla vuokrasimme skootterin hotellin viereisestä putiikista, T-shoppesta. Hieman hirvitti vasemmanpuoleinen liikenne, mutta onneksi Langkawin liikenne oli rauhallista. Mopon vuokraaminen päiväksi maksoi vain 35RM (alle 10€), johon otimme vielä 15RM:n vakuutuksen. Bensakin oli edullista, sillä 2,5 litraa maksoi 5RM (reilun euron). Melko halpaa kyytiä siis, ja erittäin kätevä tapa nähdä saarta! Tosin bensa-asemien metsästäminen oli välillä hieman kuumottavaa, sillä joillain asemilla bensa oli kokonaan loppunut.

Ensimmäiseksi pysähdyttiin nopeasti Pantai Kok -rannalla, joka oli kyllä oikein kiva. Ei vain viitsitty heti ensimmäiseksi jäädä sinne pulikoimaan, vaikka loppujen lopuksi ei sitten käyty missään uimassa. Rannalta suunnattiin Krokotiilipuistoon. Puiston jo häämöttäessä alkoi taivas synkentyä todella. Juuri kun olimme saaneet skootterin parkkiin, alkoi sataa kaatamalla. Vihdoin oli oiva tilaisuus maistella lämmintä teh tarikia ja odotella rauhassa sateen loppumista.

Kun sade alkoi hellittää, astelimme sisään puistoon. Sisäänpääksymaksu oli 10RM (2,5€) ja saimme myös sateenvarjot lainaan. Krokojen syöttöaika oli juuri sopivasti meneillään ja hui että sitä murinaa! Puistossa oli eri rotuisia ja ikäisiä krokotiilejä, sekä joitakin vammautuneita ressukoita. Aika kuumottavasti ne vaanivat paikoillaan ja katsoivat saalistuskatseella. Eräs piti Eeroa sopivana suupalana ja alkoi hitaasti avata kitaansa...

Krokotiilipuistosta jatkoimme Datai-tietä jonkin matkaa, sillä sen on sanottu olevan saareen kaunein tie kulkien pitkin vuoren viertä. Ajoimme golfkentälle (Gunung Raya Golf Resort) asti ja käännyimme takaisin. Voi pojat, niissä maisemissa kelpaisi kyllä golfata!

Viidakon lähellä olevilla teillä oli varoituskylttejä tietä ylittävistä villieläimistä. Pientareillä oli siellä täällä apinoita ja kantoipa eräs apinarouva pikkuruista apinavauvaa. Kuitenkin villein "wild animal crossing" oli tien yli kipittävä rapu, sekä hieman kastematoa suurempi käärme. Maaseutumaisemissa (no jaa, myös vuorilla) tiellä tallustelli lehmiä.

Jokin kiva ranta matkan varrelta

Piipahdimme Kilim Geoforest parkin tietämillä pyörimässä. Lähinnä pidimme pientä taukoa ja katsastimme Mangrovemetsän laidan. Paikasta olisi lähtenyt erilaisia veneretkiä Geoforest Parkiin ja luoliin.

Mangrovemetsää

Matka jatkui Pantai Tanjung Rhulle, jota pidetään saaren kauneimpana rantana. Vartija pysäytti mopomme saarelle vievällä tiellä, ja meidän piti allekirjoittaa lappunen, jonka mukaan lupasimme olla roskaamatta, meluamatta ja muutenkin käyttäytyä nätisti. Ranta on nimittäin suojelukohde, jonne päästetään vain tietty määrä ihmisiä. Kyllä ranta aika kaunis olikin, ja ihanan rauhallinen. Tosiaan esimerkiksi musiikki ja moottoriajoneuvot ovat Pantai Rhulla kiellettyjä. Opaskirjamme lupasi paikalla olevan ravintoloita, joita mahat kurnien odotimme. Siellä oli kuitenkin vain hedelmäkoju, sekä yksi ravintola. Noin eurolla irtosi annos, joka oli kuitenkin koko reissun masentavin. Kuiva kananpala, josta oli syötävää noin peukalon kokoinen annos, sekä keitettyä riisiä. Ruuan takia rannalle ei siis kannata suunnata. ;)

Pantai Rhu

Matkamme viimeinen kohde oli saaren korkein (881m) vuori, Gunung Raya. Itseasiassa mopovuokraamo varoitti menemästä vuorelle, sillä tie on mutkainen, jyrkkä ja huonokuntoinen. Mutkat eivät kovin pahoja olleet, eikä nousukaan ollut kovin jyrkkää. Asfaltti oli kuitenkin melko huonossa kunnossa, mutta varovasti ajelemalla siitä selvittiin ihan helposti (hyvä kyytiläisenä sanoa).

Hotellille päin huristellessa rauhallisilla teillä nähtiin ruuhkiakin muslimien pyrkiessä perjantain kunniaksi moskeijoihin. Kaiken kaikkiaan oli mahtava reissu, vaikka kroppa oli kyllä totaalisesti jumissa ajelun jälkeen.

Ayer volvimos a Batam desde Lake Toba. Tengo que pasar viendo las fotos de Lake Toba. Mientras aquí tienes unas fotos de Langkawi, cuando alquilamos una moto.

Besos, Hansu