Remonttikuulumisia: laatoitusta ja panelointia

Huh remontti etenee nopeammin kuin ehdin tänne päivittää, sillä viime aikoina tahti on kiihtynyt entisestään, ja 12-tuntiset päivät tuntuvat olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Tosin eilen ja tänään on tuntunut, että hommissa on pieni suvantovaihe kun odotellaan sitä sun tätä.  Muun muassa viimeiset paneloinnit odottavat yhden sähköjohdon vetoa. Koko poppoolle iski molemmille hirveä flunssakin päälle, joten hanskat tippuivat siitäkin syystä. Edellisyönä sain nukuttua vajaan tunnin kun vuoroin palelin ja paahduin, poskionteloita särki ja en osannut hengittää suun kautta. Onneksi viime yö meni paremmin ja tänään jaksaa varmaan taas tarttua maalisutiin. 

Kylppäri, keittiön seinä ja pikkueteinen (portaiden ohella, niistä myöhemmin lisää) ovat olleet viime aikoina työn alla. Mikrosementtilattian lisäksi myös muut kylpyhuoneen pinnat alkavat olla viimeisteltyjä ja kalusteitakin on alettu asentaa. Laatat löysimme pilkkahintaan Pukkilan outletista jo ajat sitten ennen kuin koko remonttia oli edes aloitettu. Alunperin ajatuksissa oli pitkulaisia laattoja, joiden reunoissa olisi kohopokkaus, mutta aivan tällaisia ei outletista löytynyt. Koska hintaa näille ei tullut kuin muutaman euron neliöltä, niin jouduimme hieman höllentämään kriteerejämme. Lopputulos näilläkin laatoilla tiililadonnalla on kuitenkin aika vastaava kuin alkuperäinen ajatus.

Argh! Reikien poraus oli jokseenkin kuumottavaa puuhaa

Laatoitus se muuten vasta hauskaa puuhaa olikin! Kaikista tähän astisista projekteista varmaan kivointa ja mulle sopivinta tekemistä, kun kerrankin ei tarvittu voimaa ja sai rauhassa näperrellä. Saumaaminen ei sitten niin kivaa enää ollutkaan. Saumalaastin levitys vielä oli ihan ok, mutta laastin peseminen ei. Vaikka miten muistuttelin, ettei ahnehdita liikaa jottei laasti pääse kuivumaan, niin kyllähän se ehti viimeiseltä seinältä kuivahtaa. Verenmaku suussa sai jynssätä, ja sitä mukaa kun voimat loppuivat, oli laasti tietenkin aina vain tiukemassa kun aikaa kului. Samoin seuraavan päivän kiillotus oli aika hikinen ja totinen urakka.

Kylppärin kattopaneelin asennus ei sekään mennyt niin kuin Strömsössä. Puolessa välissä paneelit eivät vain asettuneet, eivät edes välivalloin ja kattoon jäi pieni notko. Ilmeisesti katon ja paneelin välissä on ollut jotain roskaa, laastipaakkuja tms. Muutenkin paneelit olivat hieman vimpuloita, joten homma ei todellakaan ollut taas "nopea ja suoraviivainen juttu". Ikinä ei saisi mennä sanomaan mitään tuollaista ääneen, kun aina silloin kaikki haraa vastaan. Lisäksi laskimme taas jotain väärin, niin että panelointi jäi puolikkaan laudan verran vajaaksi. Onneksi saimme K-raudasta yhden ponttivikaisen näytekappaleen, niin säästyimme koko paketin ostolta. Kattoon tuli Siparilan Usva -paneelia, ja myös yhden kylpyhuoneen seinistä paneloimme Siparilan Struktuuri -paneelilla. Hullua? Ehkä. Kovin tuon kuitenkin luvataan olevan roiskesuojattu ja vääntyilemätön. Saas nähdä, ehkä tuo pitää vielä käsitellä saunasuojalla tai jollain. Olihan meillä vanhassa asunnossakin suihkussa vino puupaneloitu katto, joka kastui koko ajan pelkkien roiskeiden sijaan, ja hyvin se tuntui kestävän...

Myös keittiöseinälle ja pikkueteiseen tuli paneelia. Koska näille ei ollut kovin suuria teknisiä vaatimuksia, valitsimme jälleen ulkoverhouspaneelia kuten yläkerrassakin, jolloin säästimme hinnassa yli puolet. Paneeli on tosin jokseenkin paksua, joten eteisestä se haukkasi muutaman sentin. Pesukone mahtuu kuitenkin edelleen ja se kai on tärkeintä. Seuraavat suuret muutokset onkin paneelien maalaus ja keittiön asennus,  en malta odottaa! Keittiön tilattiin Ikeasta perjantaina ja jo huomenna sen pitäisi saapua kahdella lavalla kadun varteen. Siinäpä sitä onkin kokoamista, pääsen todenteolla treenaamaan uutta supervoimaani...

Vaikea kuvitella ettei tässä ole edes kaikki alakerran paneelit

Pikkuhiljaa saa johtokaaoksen ja kylppärin ilmanvaihtohormin piiloon

La renovación casi lista! Ya tenemos casi todas las superficies ja la cocina estará aquí mañana.

Besos, Hansu