Yläkerran vaatesäilytys

Asuntomme säilytystila on kasvanut aivan uusiin sfääreihin remontin myötä, ja vaatekaappi ansaitsee oman postauksensa. Esitellessäni uuden mustan ilmeen saanutta piironkia kerroinkin jo, että vaatekaappimme ovat mustat. Musta oli Eeron valinta, tai oikeastaan vaatimus, kun itse taas pelkäsin mustan kaappirivistön syövän nurkkauksesta kaiken valon – matalahkossa yläkerrassa kun sitä ei voi koskaan olla liikaa. Kompromissiratkaisuna päädyimme mustakehyksisiin oviin, joissa olisi lasit keventämässä. Tosin sittenhän tavarakaaos olisi ollut näkyvillä, ja kokonaisuus näyttänyt levottomalta. Keksinpä sitten, että vanhoissa lasillisissa kaapeissa on usein verhot lasiovien takana. Enää oli vain ongelmana, että tällaisia mustakehyksisiä lasiovia ei Ikean valikoimista löytynyt, ja mustien ovienkin valikoima oli melko suppea näihin matalampiin kaappeihin. Kaappien ovien tekeminen siis listattiin myös loputtoman pitkään DIY-listaan.

Vaan ihme tapahtui. Kun kaapit olivat seisseet muutaman viikon ilman ovia, löytyi Ikeasta kuin vahingossa uutuuksina lähes sellaiset ovet kuin itse olimme suunnitelleet tekevämme. Eikun kassan kautta kotiin, mitä nyt tyhjensimme koko varaston ja lisää piti odottaa muutaman päivän. Verhot äiti ompeli meidän vanhoista ikkunaverhoista. Kierrätys kunniaan! :)

Kaapistossa mulla on siis 40 cm syvä tuplakaappi ja Eerolla 60 cm syvä tuplakaappi, joiden lisänä on kulmaosa ja yksi 40 cm syvä kaappi yhteisille tavaroille (lue: roinalle). Kulmaosasta puolet on mun valtaamana ja puolet varattu siivoustavaroille. Ensin kaikkien kaappien piti olla tuollaisia 60 cm syviä, mutta kulmaosa asettuikin siten, että oli parista sentistä kiinni ettei tuolle lyhyemmälle osuudelle mahtunut tuplakaappia. Aikamoisen palautusrumban jälkeen siis osa kaapeista vaihtui 40 cm syviin, ja onhan se ne oikeastaan paljon istuvammat noin. Nyt lyhyemmän osuuden ja seinän väliin jää jopa sopiva kapea tila pyykinkuivaustelineelle ja silityslaudalle sekä ulosvedettävälle naulakolle, johon saa aamutakit ja esimerkiksi laukkuja. Kaappitilaa tuntuu olevan huomattavasti enemmän kuin vanhassa asunnossa, vaikka oikeastaan sitä on aikalailla saman verran – kaikki on vaan paremmin meidän tarpeita ajatellen mietitty. :)

Ikeassa on vaikka mitä ihania sisusteita vaatekaappeihin, mutta kaikki herkut valitsemalla kaappeihin saa uppoamaan melko pitkän pennin. Niinpä oli jälleen tasapainoiltava budjettiratkaisujen ja herkkujen välillä. Valitsimme siis vetolaatikoiksi umpinaiset hienompien lasisten sijaan (lankakoreja emme huolineet) ja kaappivalot. Etenkin tuossa 60 cm syvässä kaapissa vetolaatikot ovat tärkeät, sillä syvän kaapin takaosa jää muuten helposti hyödyntämättä. Tosin laatikoiden käyttö on edellyttänyt KonMarin viikkausoppien opettelua. ;)

Kulmaosan alaosasta muodostui siivouskaappi – meillä kun sattui (no ei se aivan sattumaa ollut) sopivasti pistorasiakin niin, että poraamalla reiän kaapin runkoon voi Dysonin varsi-imuri olla jatkuvasti latauksessa piilossa kaapin kätköissä. Myös kaappivalot sai kätevästi tuohon pistorasiaan. Lisähyllyjä kulmaosaan ei myydä, joten kiinnitin siivoustarvikkeille paljon ruuveja, ja koukkuja joihin ripustella asioita. Vanhan kylppärin suihkuhyllytkin sai näin kätevästi uusiokäyttöön siivouskaapissa.

Mitäs sanotte? Aika paljon enemmän säilytystilaa kuin vanhassa vaatehuoneessa, jossa oli vain kaksi noin 180 senttistä kaappia ja pari Elfan lankakoria!

Vanha vaatehuone (takaseinän takana tiilipiippu!), nykyinen toimistonurkka

Vanha pikkuhuone, jossa nyt on kaapisto

Lisää fiiliksiä yläkerrasta ennen remonttia:
Yläkerta ennen ja jälkeen
Yläkerta etenee


Nuestro armario modular después de la renovación.

Besos, Hansu