Meidän pääsiäinen sujui hyvin rauhallisesti, mutta kuitenkin varsin eriskummallisissa merkeissä. Nimittäin vähän jopa yllättäen meille muutti uusi perheenjäsen, 16-viikon ikäinen ketunpojan näköinen Rio-hauva. Pääsiäinen siis kului ihan vain kotona kaikkea mahdollista ihmetellen, äidin luona kyläillen ja eri asioita harjoitellen.
Pepin poismenon jälkeen talo on tuntunut ihan hirveän tyhjältä. Ja välillä sitä havahtuu, että raitista ilmaa ei ole tullut haukattua välttämättä pariin päivään, ja niinpä olemme kävelleet kauppaan melkeinpä joka ilta ostamaan jotain yksittäistä asiaa. Selvää on ollut, että perheemme on vajavainen ja kipeästi koiruuden tarpeessa. Välillä hoidossa on ollut Eeron sisarusten otuksia, mikä on nostanut koirakuumetta mutta samalla avannut silmät, kuinka erilaisia yksilöitä nuo koiruudet ovatkaan. Me emme edelleenkään haluaisi mitään sohvan koristetta, vaan otuksen, joka jaksaa leikkiä ja juosta lenkillä mukana, jolla on pilkettä silmäkulmassa ja joka on kuitenkin läheisyydenkipeä paijattava.
Välillä olemme katselleet rescue-koiria ja välillä taas syntyviä pentuja. Kummassakin on vähän epäilyttänyt "sian säkissä ostaminen" – entä jos otus onkin pahasti käytösongelmainen tai muutoin luonteeltaan ihan toiveidemme vastainen? Tai ihan järkyttävä karvastaja? Sitten sattumalta eräässä Facebook-ryhmässä tuli vastaan valloittava, kotia kaipaava nappisilmä: 15-viikkoinen basenji-pentu etsi uutta kotia omistajan allergisoiduttua. Mehän olemme aina nauraneet, että Peppi oli lukenut rotukuvauksensa vahingossa basenjin kohdalta brasilian terrierin sijaan, ja olemme aina välillä puhuneetkin, että mitäs jos seuraava koira olisikin basenji. Edellinen omistaja kertoi, että Rio on huumorintajuinen, sylissä viihtyvä, eikä ole tuhonnut yksinollessaan mitään vaikka toimelias onkin. Eli koiruus oli niin sanotusti testattu ja toimivaksi todettu, joten pakkohan sitä oli käydä katsomassa. Nukuimme yön yli ja punnitsimme päätöstä, ja niinpä torstaina kävimme hakemassa pikkuherran kotiin pääsiäisen viettoon!
Rio Repolainen |
Ja jottei menisi ihan koiruuksiksi, niin tokihan pääsiäiseen kuuluu myös hyvä ruoka. Piiitkästä aikaa meidänkin keittiössä nähtiin lihaa, kun ostimme pienen lampaan sisäfileekimpaleen, josta kokkasimme lammaspastaa Blankon tapaan (ohje Turku lautasella -kirjasta). Tuli jopa aika samanlaista kuin Blankossa! Kyytipojaksi korkkasimme vihdoin Kroatiasta viinitilalta ostamamme viinin, kyllä maistui aika paljon keskivertoa paremmalta!
Mitäs teidän pääsiäisen viettoon kuului?
Besos, Hansu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät päivää aina! <3