Oikea cowboy

Pääsiäisenä ja oikeastaan koko kuluneena keväänä päälle on valikoitunut jatkuvasti punainen ruutupaita, joka tarttui H&M:n verkkokaupasta huokeaan alehintaan. Eerohan on tyrkyttänyt mulle iät ja ajat ruutupaitoja (oltais sitten ihan samiksia?), mutta olen pistänyt hanttiin. Lopulta myönnyin ja jopa metsästin sopivaa ruutupaitaa: sen oli oltava raikkaan valko-punainen. Ei tämä yksilö aivan sellainen ollut kuin etsin, eikä mallikaan aivan miellytä. Nuorten malliston paita kun on mielestäni aivan liian lyhyt. Puuvillan pehmeys kuitenkin sai paidan vähän niinkuin unohtumaan päälle sovituksessa, ja ajattelin, että sopii tämä ainakin vaellustouhuihin jos ei muuhun. Mukavuudenhaluisena olen kuitenkin hukuttautunut puuvillan pehmeyteen lähes joka toinen päivä...

Enimmäkseen ruutupaidan kaveriksi on valikoitunut farkut ja nahkasaappaat. Vähän naureskelin peilikuvalleni, että enää puuttuu vain stetsoni, niin kävisin coyboysta tai siis cowgirlistä. Jotenkin joka kerta paidan päälle vetäessä alkaa soimaan päässä hän ei oo oikea cowboy, niin ystävät hälle sanoivat...

Una nueva camisa de cuadros – y siento que soy un vaquero

Besos, Hansu

Italialaisfiiliksellä: pasta parma ja uunitomaatit

Tänään olemme menossa pääsiäisaterialle äidin herkkupatojen ääreen, joten mitään hyvää pääsiäisreseptiä mulla ei ole nyt vinkata. Sen sijaan vuorossa olisi pari superhelppoa italialaistyyppistä reseptiä. Kevätauringon kurkkiessa ikkunan takana on tehnyt mieli täyttää jokainen ruoka tuoreella basilikalla ja persiljalla. Sillä saralla viime viikot ovat tarjonneet pari onnistunutta makuelämystä, jotka täytyy teillekin jakaa: uunitomaatit ja pasta parma.

Uunitomaatit

• tomaatteja
• basilikaa
• persiljaa
• pasmesan-juustoa
• suolaa, sokeria, mustapippuria
• oliiviöljyä

Ripottele halkaistujen tomaattien päälle ripaus suolaa, sokeria ja pippuria sekä reilusti yrttejä. Lorauta päälle oliiviöljyä ja raasta parmesania. Paista n.175-200 asteessa 20-30 minuuttia.

Pasta parma (2-3 annosta)

• 1 paketti tuorepastaa
• 1 paketti ilmakuivattua kinkkua
• n. 2 rkl aurinkokuivattuja tomaatteja
• 2 valkosipulinkynttä
• parmesania
• oliiviöljyä
• mustapippuria, (suolaa)
  

Kiehauta pasta ja revi tällä välin kinkku suikaleiksi lautasille. Kuumenna pannulla tilkka oliiviöljyä ja purista valkosipuli mukaan. Pyörittele pastaa hetki valkosipuliöljyssä ja lisää mukaan ilmakuivatut tomaatit ja mustapippuri. Lado pasta lautasille kinkun kaveriksi ja höylää päälle parmesania.

Ihanaa ja herkullista pääsiäisen aikaa kaikille!

En los últimos días hemos cocinado unos platos italianos.

Besos, Hansu

Postia Espanjasta, eikun siis Japanista

Viime aikoina on tullut tilattua muutamia juttuja verkkokaupoista. Kun postilaatikosta löytyi Postin saapumisilmoitus, mietin pääni puhki, että olenko nyt aivan unohtanut tilanneeni taas jotain. En vain millään keksinyt mitä Postissa odottaisi. Päättelin, että se on siis paketti joltakulta kun en sähköpostin syövereistä löytänyt tilausvahvistusta mistään verkkokaupasta. Mutta kuka kumma mulle nyt mitään lähettäisi, kaikki sukulaisetkin asuvat aika lähellä? Sekunnin mietin jo, että joku varmaan lähettää mulle kirjepommin (kiitos Sohvaperunat ja Mustat lesket sekä He eivät tiedä mitä tekevät).

Yllätys oli suuri kun huomasin paketin päällä Espanjan postin Correos-logon. Paketti Espanjasta!! Lähettäjän nimikin luki päällä, joten sitä ei tarvinnut sen kauemmin arvuutella – paketti oli Espanjan kämppikseltäni. Kämppikseni on meksikolais-japanilainen ja tietoinen Japani-innostuksestani. Joten kun hän oli alkuvuodesta pitkästä aikaa käymässä Japanissa, oli hän haalinut kaikkea kivaa pientä tuliaista Suomeen lähetettäväksi. Vähänkö ihana yllätys!

Ja mitäs kivaa paketista sitten löytyi? Kasa japanilaisia herkkuja, kuten vihreää, vihreällä teellä maustettua suklaata, inkiväärijuomaa sekä jonkinlaisia merileväkeksejä. Käytännöllisempänä yllätyksenä paketissa oli japanilaista washi-kuvioteippiä sekä tuollaisia lämmittimiä, jotka lämpeävät itsessään kun niitä liikuttelee vähän, jonka jälkeen ne voi sujautaa vaatteisiin. Bonuksena paketin pohjalta löytyi supersöpö pikkuruinen kännykkäkoru. Kawaii!

Un paquete de España... Perdón, de Japón! Qué maravillosa sorpresa!

Besos, Hansu

Kiirettä ja kulttuurielämyksiä

Huh, minnehän se viikko taas vierähti? Jotenkin viimeiset pari viikkoa on hujahtanut aivan silmänräpäyksessä. Gradu on edistynyt hyvin ja ensi maanantaina onkin jo loppuraportin esitys. Eipä sillä että se olisi vielä läheskään valmis, mutta voiton puolella ollaan kirkkaasti. Tilasto-ohjelma on laulanut, ja on kyllä ollut huisin mielenkiintoista selvitellä korrelaatioita ja muuta mukavaa. Onneksi aurinko on hellinnyt ja tuonut mukanaan lisäenergiaa. Aamuisin on ollut ihana herätä auringonpaisteeseen ja halailla hetki Pepin kanssa ennen aamupalalle nousua. Gradupuuhien lomassa olen tehnyt päivisin pitkiä lenkkejä Pepin kanssa auringosta nauttien. Tosin tuo kuratilanne on jotain järkyttävää. Miten en muista että aikaisempina vuosina koira olisi ollut noin yltäpäältä kurassa, ja myös eteinen sen näköinen, että joku mutamonsteri on siellä möyrinyt... 

Ja mitäs muuta elämään kuuluukaan kuin gradu? Eilinen ilta kului koululla markkinoinnin seminaarissa, ja oli kyllä huisin inspiroivia puhujia. Ai hitsi, että tykkään tuollaisista kun ajatukset alkaa laukata tuhatta ja sataa. Iltakävely sujuikin sitten maailmaa parantaen. Edellisiltana taas olimme katsomassa erästä kämppää, jossa oli potentiaalia monenlaiseen. Aivot on senkin suhteen käynyt kierroksilla, kun tavallaan tuli vähän innostuttua vanhassa hevostallissa asumisesta... Viime yönä en oikein saanut nukuttukaan kun oli niin paljon kaikenlaista kivaa mielessä. Saatoin ehkä piirtää kämpästä pohjapiirroksen ja mallailla mitä kaikkea sinne saisikaan, ja sama homma jatkui sitten unissakin...

Edellisillan asuntonäytöstä suuntasimme suoraan Baariin katsomaan ilmaista stand upia. Aivan muutaman viikon takaiseen showhun eivät tämänkertaiset vitsit yltäneet, mutta mukavaa oli silti. Suosittelen kyllä kaikille turkulaisille tai täälläpäin liikkuville! Vielä 6.4 ja 27.4. saa hihitellä ilmaiselle stand upille Baarissa. Stand upin lisäksi kulttuurin nälkää ruokittiin viime viikolla koulumme Speksi-näytelmässä. Speksi on vuorovaikutteista improvisaatioteatteria, jossa yleisö saa osallistua tapahtumien kulkuun huutamalla "omstart". Esimerkiksi "omstart saksaksi", "omstart vihaisesti" ja "omstart näyttelijät vaihtavat rooleja" ovat yleisiä huutoja. Kulttuurin nälän lisäksi myös oikeaa nälkää on tullut taltutettua normaalia enemmän ulkona syöden mm. Hus Lindmanilla, Yangtsessa, Sloppy Joessa ja Kultaisessa Hirvessä.

Ja mitähän vielä viime päiviin on mahtunut? Niin tuo alla näkyvä kaunokainen tuli myös hankittua menneellä viikolla. Joskohan ensi viikolla olisi aikaa tutustua tarkemmin kameran saloihin, ja kirjoitella siitä tarkemmin. On se kumma kun ei edes kuvaamaan nykyään ehdi. Kropassakin alkaa tuntua, että on salitreenit jäänyt jo useampana päivänä väliin ja etenkin venyttelyt ovat unohtuneet. Aloitin meinaan selkäkivun myötä jokailtaisen venyttelyrutiinin, mutta kummasti sekin on jäänyt viime päivien aikana. Ensi viikko saa luvan olla hyvinvoinnin teemaviikko, sillä myös koululla vietetään sopivasti hyvinvointipäiviä. Joskohan sitä uskaltautuisi taas kehonkoostumusmittaukseen, lieköhän lukemat muuttuneet viime vuodesta...

Los últimos días han pasado muy rápidamente escribiendo mi tesis, comiendo en restaurantes y viendo la comedia en vivo.

Besos, Hansu