perjantai 24. helmikuuta 2017

3x5 asiaa helmikuulta

Piti julkaista vaikka mitä kotijuttuja, mutta enhän mä ole ehtinyt käymään kuvia läpi. Mihin ihmeeseen aika juoksee? Olen vähän jopa järkyttynyt kun tajusin, että helmikuu on jo lähes ohi. Joo lyhyin kuukausi jne, mutta mihin tämä kuukausi ihan oikeasti katosi?! Tämäkin viikko meni yhdessä hujauksessa. Näissä mietteissä päätin tehdä pienen yhteenvedon:



5 asiaa joita olen tehnyt tällä viikolla:

1. olen tuhlannut aivan liian kauan erään espanjan kurssin tehtävän tekemiseen. Mutta kun aiheena oli tehdä mainos, niin innostuin hieman liikaa...

2. käynyt toiminnallisessa venyttelyssä availemassa lantion lihaksistoa. Tunti oli kyllä aivan erilainen kuin odotin, enkä ole aikoihin tuntenut itseäni niin kankeaksi. Suosittelen vahvasti kaikille istumatyöläisille!

3. saanut kengät täyteen lunta. Siis huhhuijjakkaa mikä lumimyrsky oli keskiviikkona! Ja meikähän tarpoi ikuisuudelta tuntuvan ajan hangessa bussipysäkiltä kotiin nilkkureissa. Uuden asunnon varmaankin ainut huono puoli on, että bussipysäkille on lähes kilometrin matka. Otin myös samaisella lumimyrskyisellä matkalla pyynnöstä kuvan vaihtarista, joka hytisi ilman pipoa Tuomaansillalla. Ilmeisesti hän halusi juurikin ikuistaa moisen sään kuvaan.

4. taapertanut 1,5 tunnin lenkin lumisateessa, koska Eerolla oli Skype-konferenssi, jossa ei saanut olla häiriötekijöitä. Puolet matkasta tuprutti lunta vaakatasossa naamaan, varsinkaan Peppi ei ollut säästä kovin riemuissaan. Mutta kerrankin meillä on lunta!

5. ollut piiitkästä aikaa Helsingissä viime viikonloppuna. Yökyläilyä tyttöporukalla, hieman viiniä, pizzaa, karkkia ja pelejä.



5 asiaa, jotka ovat ilahduttaneet tällä viikolla:

1. Lumi! Vaikka mieli oli jo keväässä, on tuo ihana pehmeä lumi aika kivaa. Tosin väistämättä edessä oleva loskakeli ei kyllä houkuta...

2. Valoisat aamut. Ihanaa kun on valoisaa jo ennen kahdeksaa! On niin paljon energisempi olo kun aamuisin töihin mennessä on valoisaa – ja edelleen valoisaa kotiin lähtiessä.

3. Gradu. Sain vihdoin ja viimeinen arvosanan gradustani, ja Eximia sieltä napsahti. En voisi olla tyytyväisempi! :)

4. Työt, ja kaikki se mitä olen oppinut näinkin pienessä ajassa.

5. Muistot vaihdosta. Eräs tyttö otti Facebookissa yhteyttä ollessaan menossa Salamancaan vaihtoon, sillä hän oli lukenut mun Espanjan postaukset ja sitten hoksannut, että meillähän on yhteisiä tuttuja. Häntä neuvoessani nousi paljon hauskoja muistoja mieleen, ja oli pakko lukea lukea vanhat postaukset uudelleen. <3


5 asiaa, joita pitäisi vielä tehdä:

1.  Vielä on pari espanjan tehtävää rästissä, kun vähän mattimyöhäisenä päätin suorittaa kurssin. Eihän espanjaa voi koskaan verestää liikaa...

2. Tämän viikon psykan luentokin odottaa katsomista: miten kätevää että luennot voi katsoa videona jälkikäteen!

3. Toivon, että viikonloppuna saisi hieman jatkettua eteisprojektia. Eilen saimme haettua tarvikkeita vaateripustussysteemiin, joka olisi kiva saada mahdollisimman pian askarreltua paikoilleen. Laatikoista puuttuu vielä vetimet ja jonkinlainen tukirautakin tarvitaan vetolaatikoihin, ennen kuin laatikot voi täyttää roinalla. Ja se porraskaide... Nään kohta painajaisia näistä roikkuvista remppajutuista!

4. Pitää hauskaa ystävän tupareissa. Asunto on saman aikakauden punatiilitalossa kuin meidän asunto, joten en malta odottaa sen näkemistä!

5. Kiipeillä ja/tai käydä avannossa. Meneillään on treenien puolesta vähän kevyempi viikko, ja Eero puhui kiipeilemään menosta tällä viikolla, se olisi kivaa vaihtelua. Ulkona vallitseva winter wonderland tarjoasi kyllä aika otolliset puitteet myös avannolle...

Un resumen de la semana pasada.

Besos, Hansu

torstai 16. helmikuuta 2017

Ystävänpäivänä

Ystävänpäivä livahti lähes huomaamatta ohi ilman ällösöpöjä juttuja. Tosin kävimme sentään Delhi Darbarissa syömässä opiskelijaruokalan sijaan, että kyllä siinäkin oli mukavasti arjen luksusta. Kerrankin mahduimme Darbikseen ilman varausta, en edes tiedä kuinka monta kertaa olemme joutuneet käännytetyksi ovelta. Ah, mutta on se niin hyvää etten yhtään ihmettele. Mangokana ei petä koskaan, tosin cashew-lammas ei aivan vakuuttanut. Illalla käperryimme sohvan nurkkaan katsomaan Daredeviliä ja eilen tulikin jo katsottua kakkoskauden päätösjakso. Aivan huikea sarja kyllä! Mutta nyt on elämässä taas tyhjä aukko, millähän sarjalla sen seuraavaksi täyttäisi...



Eilen mulla oli vapaapäivä, ja päätin kiriä ystävänpäivänä missattua hemmottelua. Siivosin ja tein pullaa, kun Eero on sitä koko alkuvuoden toivonut. Mähän kun en mikään pullantekijä tosiaan ole, Espanjassa olen edellisen (ja ensimmäisen) kerran pullaa tehnyt. :D Ja kovin työlääksi totesin puuhan jälleen, huhhuijaa! Tein perinteisiä voisilmäpullia, mutta koska oli ystävänpäivä ja pian laskiainenkin, niin tarjoilin parit pullat kermavaahdolla ja hillosydämellä. Ihmeen hyvin pullaprojekti onnistui, tosin pohjasta pullat hieman kärvähtivät. En näemmä ihan vielä osaa leivonnaisten paistamista uudella uunilla, meinaan joulutortutkin kärventyivät pohjasta... Pitäisi varmaan leipoa ja harjoitella useammin.



Aurinkokin paistoi ihanasti, joten pääsin vihdoin räpsimään muutamia kuvia uudesta keittiöstä. Ehkä saan kuvat blogiinkin asti lähiaikoina! Tässä vähän sneakpeekiä, ah tuo pappalta pihistetty ikivanha työkalupakki on niin söpö mausteteline. :)


Bollos para el Día de San Valentin

Besos, Hansu

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Täyteläiset gnocchit

Ihastuin joskus laivan buffetissa ah niin ihaniin hiilaripommeihin eli italialaisiin gnoccheihin, joita oli tietenkin myös Italiassa maisteltava. Gnocchiähkyä potiessa Manarolan kauniissa maisemissa päätin, että noita syntisiä perunapastapalleroita olisi tehtävä kotonakin. Vihdoin pääsin tuumasta toimeen, ja ensikertalaiseksi onnistuin yllättävän hyvin, eli eivät nämä vaikeita tosiaan ole. Taikinakin valmistuu melko nopeasti, mutta toki palleroiden pyörittämisessä vierähtää jokunen tovi.


Gnocchit kahdelle (lisukkeeksi):
  • 300g keitettyä perunaa
  • n. 3 dl jauhoa
  • 1 kananmuna
  • tarjoiluun pestoa ja parmesania
Muussaa perunat haarukalla ja sekoita mukaan kananmuna. Lisää mukaan jauhoja pikkuhiljaa kunnes seos alkaa pysyä koossa ja tuntua muovailtavalta (jauhon määrä viitteellinen). Alkuun sekoittamisssa kannattaa käyttää tehosekoitinta, jottei taikinaan jää perunapaakkuja. Loppuvaiheessa taikinaa voi vaivata käsin. (Hnnh, inhoan yli kaiken sitä tunnetta, kun taikina tarttuu sormiin ja tämä jos mikä osaa olla tahmeaa!) Kumoa taikina lopuksi jauhotetulle alustalle, ja muotoile taikina noin peukalon paksuiseksi pötköksi. Taikinan voi jakaa muutamaan pienempään osaan leipomisen helpottamiseksi. Pilko pötköstä noin peukalon pään kokoisia paloja, ja pyörittele niistä soikioita. Lopuksi voit painella haarukalla gnocceihin niille ominaisen kuvion.

Kiehauta vesi ja mausta se reilusti suolalla. Lisää gnocchit veteen. Gnocchit kypsyvät hetkessä ja nousevat pintaan, joten ole valmiina noukkimaan ne lautaselle reikäkauhalla. Paista lopuksi gnoccheja pannulla, ja lisää joukkoon haluamasi lisukkeet (vaikka pestoa tai yrttejä). Tällä kertaa paistoin ensin kanaa, ja käytin sitten gnoccit nopeasti samalla pannulla lisäten samalla sekaan pestoa. Buon appetito!


Ñoquis (gnocchi) de patata caseros.

Besos, Hansu

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Sunnuntaimietteitä

Liekö syynä pitenevät päivät, mutta viime päivät ovat olleet jotenkin kummallisen energisiä. Linnutkin laulavat oikein kilpaa aamuisin, vaikka ulkona on vielä pilkkopimeää. Kyllä siinä hivenen itsekin piristyy, vaikka pimeys muutoin houkuttelisi takaisin peiton alle. Saattaapa syynä olla myös viime aikojen sporttailut, sillä olemme vihdoin saaneet kiinni säännöllisen salirytmin ja siihen päälle olen myös innostunut CampusSportin jumppavalikoimasta. Viime viikkoihin ei juuri lepopäiviä ole mahtunutkaan, koska olen niin innoissani käynyt potkimassa combatissa, Just kickissä ja jopa taekwondossa, zumbailua ja rauhoittavaa fityogaa unohtamatta.

Muutenkin fiilis on jotenkin seesteinen. Aloitin tammikuussa osa-aikaiset työt, jonka myötä iso työnhakustressi putosi hartioilta. Eikä muutama työpäivä viikossa tuo työstressiäkään (korkeintaan innostunutta ideointia öisin, kun liialta energialtani en ole oikein saanut nukuttua). Työssä pääsen yhdistämään loistavasti aiemman osaamiseni sekä koulutukseni, joten enpä voi valittaa!
Hmm, mitäpä muuta? Opiskellutkin olen vähäsen, en tosin enää kauppiksen kursseja, vaan psykologiaa. Kaikki nämä vuodet olen suunnitellut psykan sivuainetta (hah ihan kuin mun neljä sivuainetta ei riittäisi xD), mutta kerran jo luovuin ajatuksesta toteamalla että olen kiinnostunut enemmän psykologian sovellutuksista liittyen esimerkiksi markkinointiin ja johtamiseen, ja kuitenkin luin lukiossa kaikki tarjoilla olleet psykan kurssit (ja niitä oli paljon meillä!), joten ajattelin ettei noilla peruskursseilla olisi paljon annettavaa. Aika peruskauraa tämä kurssi onkin ollut, mutta mielenkiintoisia luentoja kyllä ja varmaankin aika eri ihmisenä niitä kuuntelen. Enpä lukiossa intoillut että faktorianalyysi on kehittynyt Big Five -teorian myötä... :D


Remppakin etenee hitaasti mutta varmasti. Tai ei kai tätä enää tässä vaiheessa voi oikein kutsua remontiksi, lähinnä tämä on viimeistelyä ja kodin laittoa. Viime viikon aikana saatiin edistettyä mukavasti eteisprojektia, ja porraskaiteen askartelullekin pitäisi pikkuhiljaa laatia aikataulua. Siinä urakassa saattaa kyllä vierähtää tovi jos toinenkin, ei taida ihan olla yhden viikonlopun homma se...

Ensi viikolle lupaillaan pakkasia, mutta siitä huolimatta fiilis on jo keväinen. Ihanaa tulevaa viikkoa!


Siento que tengo mucha energía, quizás es porque tengo un nuevo trabajo y he hecho mucho deporte. 

Besos, Hansu
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...