maanantai 29. lokakuuta 2018

Pakkaus- ja ruokalista Norjan roadtripille

Viimeinen Norja-postaus uunista ulos! Mietimme aika tarkkaan mitä pakkaisimme Norjan roadtripille ja laadimme listaa sitä mukaan kun mieleen tuli asioita. Lopulta emme unohtaneet muuta kuin hiustenkuivaimen ja pyykinpesuaineen (vain käsinpesuun sopiva sappisaippua oli mukana), nekin jäi oikeastaan vaan siksi kun ajattelin ettei niitä tarvita. Auto oli aika piukassa, mutta toisaalta paljoa ylimääräistä ei kyllä ollut mukana. Lähinnä kesäiset vaatteet olivat aivan turhaan mukana, mutta vaikea tuota säätä oli ennustaa kun lähtiessämme sekä Suomessa että Norjassa oli superhelteet.

Expedin ilmapatjat pakkautuivat pieneen tilaan ja olivat supernäppärät täyttää

Muutamia juttuja hankimme, ja ne olivat kyllä joka euron arvoisia. Esimerkiksi Expedin pieneen pakkautuvat ilmapatjat ovat olleet pitkään hankintalistalla ja nyt saimme oivan "tekosyyn" hankkia ne. Tavallisilla vaahtomuovialustoilla olisi kyllä tullut todella kylmä (ja märkää, sillä teltan pohjaan tiivistyi yllättävän paljon kosteutta). Hankin myös vihdoin kunnon vaelluskengät – onneksi, sillä vanhat kenkäni olisivat olleet liian heppoiset ja vähintään kastuneet takuuvarmasti. Ostimme myös halvat retkituolit, ja olihan niissä aika paljon mukavampi istua kuin kyhnöttää maassa, vaikka loppujen lopuksi ulkona tuli istuttua oikeastaan vain iltaruokailujen ajan. 


Ruuat ostimme Suomesta, vaikka ei elintarvikkeiden hinta ihan hirveän paljon korkeampi ole Norjassa. Suomessa ostoskorin hinnaksi tuli vähän päälle 100 euroa. Ruokien hankinta osoittautui viisaaksi valinnaksi, sillä kauppoja ei ole aivan joka kulmalla eikä pikkuisista kyläkaupoista välttämättä löydy sitä mitä etsii. Esimerkiksi UHT-maitoa emme olleet ostaneet kuin pari pikkupurkkia (lähinnä kahvia varten), eikä sitä löytynyt enempää Norjasta, joten mustaan kahviin oli tyytyminen loppureissusta. Ehkä jokin maito- tai kermajauhe olisi toiminut myös. Myös pussiruokia ja proteiinipatukoita löytyi aika heikosti retkimuonasta puhumattakaan, joten niitä kannatta ostaa varastoon. Ruisleivän tapaista, pitkään hyvänä pysyvää leipääkään emme löytäneet, vaan lähinnä pehmeitä sämpylöitä. Hedelmiä ja kasviksia löytyy toki hyvin, joten niitä ei tarvitse ostaa kuin ensi hätään.

Suomen päästä esimerkiksi Citymarketista löytyy todella hyvät valikoimat erilaisia pussiruokia, mutta niitäkin kannattaa vertailla ravintoarvojen ja valmistustapojen suhteen. Osaan kun ohjeistetaan lisäämään esimerkiksi kermaa, ja vähintäänkin jauhelihaa tms proteiinipitoista. Me tosin lisäsimme lähes kaikkeen ruokaan soijarouhetta ja papuja, sillä usein esimerkiksi kinkkusattumia on tosi vähän. Pidemmille vaelluksille puolestaan kannattaa ostaa ihan oikeaa retkimuonaa, joka on kevyttä kantaa mutta kuitenkin sellaisenaan ravitsevaa, eikä kokkauspuuhia tarvitse sen tarkemmin miettiä kun lisää vain kiehuvan veden pussiin.

Alla on kutakuinkin täydellinen pakkauslista ja ruokasuunnitelma, suluissa on asiat jotka jätimme lopulta viime hetkellä pois tai joita ei tarvittu ollenkaan. Toivottavasti tästä on iloa jollekin reissua suunnittelevalle!

Yleinen sälä
  • kartta ja leirintäalueopas
  • passi, (matkavakuutuskortti, EU/ETA-alueen Kela-kortti)
  • kamera latureineen + piuha läppäriin ja adapteri, (kolmijalka)
  • Läppäri latureineen
  • Puhelin latureineen + autoteline puhelimelle helpottamaan navigaattorin vilkuilua
  • Invertteri, jolla saa tupakansytyttimestä sähköä esim. läppärille
  • (CEE-pistoke eli ”karavaanisovitin”)
  • (jatkojohto ulkokäyttöön)
  • (sakset, ilmastointiteippiä)
  • (ensiapupakkaus, renkaan paikkaussetti)
  • muut lääketarvikkeet: särkylääkettä, Imodiumia, Samarinia, Finrexiniä, laastareita, rakkolaastareita, käsidesi, punkkipihdit
  • (Hyttysmyrkky)
  • (Sähkökäyttöinen lämmitin)
  • (pari jätesäkkiä mm. siltä varalta että teltan joutuu sullomaan märkänä autoon)
  • Vessapaperi, talouspaperi
  • Kirjoja/lehtiä, äänikirjoja autoiluun
  • Sateenvarjo
  • Varaparistoja


Vaatteet
  • Alusvaatteita ja sukkia noin viikon tarpeisiin
  • Parit merinovillasukat/vaellussukat
  • pipo, hanskat, buffi/kaulahuivi
  • tekninen kerrasto
  • teknisiä treenipaitoja
  • fleece tms välikerrasto
  • villapaita tms lämmintä
  • vaellushousut, (shortsit)
  • kaupunkikelpoisia vaatteita eli farkut ja muutama siistimpi yläosa
  • kuoritakki, kuorihousut
  • vaelluskengät, kaupunkilenkkarit, goretex-lenkkarit kevyempään kävelyyn, crocsit/flipflopit suihkua jne varten
  • (uikkarit)


Ruuanlaitto ja retkeily 
  • teltta
  • tarppi eli pressu naruineen, kiiloineen ja keppeineen(! harvoin oli lähistöllä puita joten kepit tulivat tarpeeseen)
  • Tulenteko: Trangia, kaasua, sytytyspalat, tulitikut, tulukset
  • astiat 2 hengelle: lautaset, kahvikupit, juomalasit, ruokailuvälineet
  • ruuanlaittovälineet: desimitta, (paistolasta), (lettupannu), veitsi+leikkuulauta
  • puukko, (retkisaha, retkikirves)
  • keittiöpyyhe
  • (pesuvati tiskaamista jne varten)
  • tiskiharja, ympäristöystävällistä tiskiainetta
  • sappisaippua ja/tai pyykinpesuainetta, pyykkinaru, pyykkipoikia
  • alumiinifolio, roskapussit
  • (pullon ja viinipullonavaaja)
  • kylmiin olosuhteisiin soveltuvat makuupussit, tyynyt
  • kylmiin olosuhteisiin tarkoitettu makuualusta (Expedin ilmapatjalle iso suositus!)
  • pieneen taittuvat retkituolit ja -pöytä
  • istuinalustat, (piknikhuopa)
  • (riippumatot naruineen)
  • (kalavehkeet, perkausveitsi, halsteri tms)
  • vesikanisteri
  • pyyhkeet, suihkutarvikkeet ja muut hygieniavälineet, (hiustenkuivain)
  • otsalamput ja retkilamppu telttalampuiksi
  • (mausteet: suola, sokeri)
  • Öljyä paistamiseen pikkupullossa
  • Pussiruokia, säilykkeitä, leipää, pikakahvia, teetä, tuoremehua, mehutiivistettä, pikkupurkkeja UHT-maitoa, hyvin säilyviä vihanneksia, Koskenlaskijaa/sulatejuustoa leivälle (säilyy melko hyvin lämpimässäkin), proteiinipatukoita ja pähkinöitä
Retkiruoka on hyvää vaelluksilla kun repun painoa joutuu optimoimaan

Ruokalista

Illallisia:
  • Kanaa hapanimeläkastikkeessa ja riisiä (Uncle Bens -valmiskastiketta, säilykekanaa, säilykeananasta, pikariisiä)
  • Kookoscurry + riisi (currytahnaa, kookoskermaa, soijasuikaleita/säilykekanaa, paprikaa, porkkanaa, pikariisiä)
  • Soijarouhebolognese (valmista pastakastiketta, soijarouhetta, tomaattia, pastaa)
  • Intialainen kastike + riisi (valmiskastiketta, linssejä, porkkanaa ja/tai paprikaa, riisiä)
  • Tortillat (papuja, toltillalätyt, salsaa, paprika, tomaatti, salaattia jne)
  • Meksikonpata pussista, tölkkipapuja ja soijarouhetta
  • Italianpata pussista + soijarouhetta
  • Tölkkilihapullia + valmismuusia jauheesta
  • Vaativille vaelluksille kevyttä ja ravinnerikasta retkimuonaa
 Lounaita:
  • Hernekeitto (säilyke)
  • Valmis kermainen savuporokeitto
  • Minestronekeitto + linssejä
  • Valmis kanakeitto
  • Valmis juustoinen pasta + soijarouhetta/tonnikalaa
  • Valmis kantarellirisotto + soijarouhetta
  • Vaativille vaelluksille kevyttä ja ravinnerikasta retkimuonaa
 Iltapalaa/herkuttelunaposteluun:
  • Lämminkuppi-keittoja
  • Nachot + valmis papusalsa
  • Letut (jauheesta)+mansikkahillo
  • ruisleipää sulatejuustolla
  • pussinuudelit
  • säilykehedelmät
 Aamupalaa:
  • annospikapuuroa + pähkinöitä ja siemeniä
  • banaania
  • leipää sulatejuustolla
  • pikakahvia, teetä
  • tuoremehua
 Välipalaa:
  • proteiinipatukoita
  • välipalakeksejä
  • pähkinöitä
  • salamia
  • banaaneja, omenoita


Una lista completa de empacar para un viaje a Noruega en coche

Besos, Hansu

perjantai 19. lokakuuta 2018

Ruskaa Raaseporissa


Meillä on ollut varsin erikoista arkea tässä viime viikot. Nimittäin Peppi on ollut hoidossa yli viikon, ja kyllä on ollut outoa olla kotona ilman koiraa. Iltaisin olemme ihmetelleet, mitä kuuluu tehdä kun ei ole koiraa lenkitettävänä. Käytimme tilaisuuden hyödyksi, ja ajattelimme lähteä viikonlopuksi metsään kun oli luvattu mitä täydellisintä keliä. Olisi ollut vielä mukavan lämmin nukkuakin teltassa, mutta lauantaina illalla meillä oli menoa, niin metsäreissu jäi vain päiväretkeksi – tosin aikataulut pettivät sen verran pahasti, että lopulta emme edes päässeet sinne sovittuun tapaamiseen ja olisimme aivan hyvin voineet jäädä metsäänkin...

Kohteen valinta oli vaikea, kun samalla halusimme ihastella ruskaa ja kuitenkin kävellä pidemmän lenkin. Valtaosa isoista metsistä täälläpäin kun on kuitenkin havumetsiä, niin eipä siellä varsinaisesti ruskaa ihastella. Ruissalon luontopolut taas on tunnissa tai parissa kierretty. Google löysi meille kuitenkin vähän Ruissaloa vastaavan lehtipuisen Ramsholmenin ulkoilualueen Tammisaaresta. Tämäkin alue tosin oli varsin pieni koko päivän retkelle. Raaseporissa oli kuitenkin isompikin Västerbyn ulkoilualue, joten päätimme lyödä kaksi kärpästä samalla iskulla, ja käydä kävelemässä sekä Ramsholmenissa että Peikkometsän kierroksen. Kesän todo-listalla oli myös Tammisaaressa käynti, niin saimme senkin yhdistettyä samaan reissuun. 

Ramsholmen oli kyllä maagisen hieno paikka, vaikka keli ei ihan niin aurinkoinen ollutkaan kuin aluksi luvattiin. Lämmintä oli kyllä silti, ja pelkässä pitkähihaisessa paidassa tuli hiki. Ramsholmenissa pitää ehdottomasti käydä uudestaan vielä kesäaikaan, kun saniaiset ovat vihreänä. Myös Tammisaaren keskusta oli juuri niin söpö kuin uskalsin odottaa (kävin jo vilkuilemassa puutalotarjontaa Oikotieltä, heh). Itsehän olen viettänyt kaikki lapsuuden juhannukseni Tammisaaren saaristossa, ja jo pitkään olen pohtinut että pitäisi käydä piipahtamassa noilla seuduilla. Pitänee kyllä tehdä parempi piipahdus vielä kesäaikaan.



Täydellisen kelin lisäksi mieli muutenkin huusi luontoon rauhoittumaan. Kotikin on kuin pommin jäljiltä, sillä meillä on ollut meneillään putkiremontti, jonka vuoksi Peppikin siis on hoidossa ollut. Esimerkiksi pyykkiä ei ole voinut pestä, ja yläkerran vaatekaappit on nyt raahattu pois paikoiltaan vesiputken edestä, ja puolet kaappien sisällöstä on hujanhajan siellä täällä. Jo monta vuotta taloyhtiössämme on puhuttu putkiremontista, ja ainakaan viime yhtiökokouksessa sen tilanne ei ollut yhtään sen ajankohtaisempi kuin aiemminkaan. Kuitenkin viime viikolla  kahden päivän varoitusajalla ilmoitettiin, että putkiremontti alkaa yhtäkkiä rytinällä. Meidän talon osaltahan homma on melko simppeli, vain yhden päävesiputken vaihtaminen katonrajasta. Mutta tokihan näillä on taipumus venyä, eikä homma ilmeisesti ollutkaan aivan niin suoraviivainen. Huoneistojen putkiin ei toistaiseksi koskettu, ja meillä kuten valtaosalla muissakin asunnoissa putket on jo remonttien yhteydessä vaihdettu. Paitsi enää on vaihtamatta päävesiputkesta meidän asuntoon tuleva tuloputki (koska syistä X ja Y se jäi vaihtamatta remontin yhteydessä) ja ellei sitä vaihdeta nyt, sitä tuskin vaihdettaisi koskaan. Sen suhteen asiat eivät ilmeisesti olleetkaan ihan niin virtaviivaisia, ja uuden putken saaminen venyy ilmeisesti ensi viikkoon. Äh. No mutta kohta olemme aivan muissa maisemissa, ja saavat remonttimiehet temmeltää keskenään jos urakka vielä venyy...



Colores del otoño en Raasepori.

Besos, Hansu

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Kaupunkitunnelmia Norjasta: Trondheim


Trondheim oli ikään kuin reissumme päätepysäkki, jonka jälkeen suunnitelmat pysyivät koko ajan melko avoinna. Trondheimiin saavuimme juuri ennen seuraavan myrskyn tuloa, ja lähtöaamunamme satoikin jo hieman. Illalla onneksi oli mitä loistavin ilma, ja haahuilimme ympäri kaupunkia huokaillen ihastuksesta. Meillä ei ollut minkäänlaisia ennakkokäsityksiä tai odotuksia kaupungista,  joten yllätyimme todella positiivisesti. Trondheim on Norjan kolmanneksi suurin kaupunki, ja yliopistokaupunkina pullollaan elämää ja tapahtumia. Tuonakin iltana kuppilat olivat pullollaan juuri opiskelunsa aloittaneita opiskelijoita. Kaupungissa tuntui olevan tosi kiva tunnelma, ja arkkitehtuuri oli kaikkialla tosi kaunista: löytyi niin vanhoja kivitaloja kuin jännää modernia arkkitehtuuriakin – ei-niin-hehkeä funkkistyylinen betonikuutiorakennuskanta tuntui puuttuvan kokonaan. Toki vanhat puutalokorttelit olivat supersöpöjä ja jokivarren värikkäät, suoraan joen päällä olevat hauskan näköiset talot kivan omaleimaisia.


Jo matkalla kaupunkiin olin päättänyt missä illallistaisimme. Löysin nimittäin ravintola-alan opiskelijoiden pyörittämän ravintolan, jossa kauniit ja kehutut annokset maksaisivat huomattavasti normaalia vähemmän (eli saman verran kuin Suomessa vastaavat ruoat, noin 25 euron luokkaa). Pelkäsin kuitenkin, että jos ravintola olisi täynnä, joutuisimme haahuilemaan kaupungilla nälkäisinä – pussiruokalounaasta oli jo ikuisuus. Onneksi hotellissamme olikin tarjoilla ilmainen iltapalabuffet, niin saimme samantien mahat täyteen ja pääsimme nopeasti tutkimaan kaupunkia. Buffetissa oli kaiken lisäksi tarjoilla myös kuuluisia kalakakkuja, niin sainpa niitäkin maistaa ilman että olisi pitänyt ostaa niitä iso pussi kaupasta. En kylläkään tykännyt kalakakuista, vaikka yleensä kaikki kalajutut uppoavatkin hyvin. Koostumus oli jotenkin vääränlainen ja sivumakukin vähän liian turskaisa. Hotelli oli kaikin puolin tosi kiva ja se oli hiljattain uudelleen kalustettu. Paikan historiakin oli kiehtova, sillä ennen muinoin paikalla oli ollut leipomo. Entisajoista kertovia juttuja oli siellä täällä: vanhoja mainosjulisteita käytävillä, vanhoja valokuvia huoneissa, vanha leivinuuni aulassa...



Seuraavan aamun olimme ajatelleet pyhittää shoppailulle, sillä Trondheimissa oli todella paljon erilaisia norjalaisia sisustus- ja vaateputiikkeja, joista en ollut ennen kuullutkaan. Harmiksemme suurin osa liikkeistä aukesi vasta kymmeneltä, emmekä viitsineet odottaa niin kauan kun kadunvarsipysäköintikin maksoi joka tunnilta useita euroja, ja matkaakin pitäisi jatkaa ajoissa. Muutamissa yhdeksältä aukeavissa putiikeissa ehdimme sentään käydä. Haahuilimme ympäri lähes autiota keskustaa ja pikkuhiljaa sää synkkeni synkkenemistään. Siinä haahuilessamme törmäsimme SpareBank 1:een, ja totesin Eerolle, että olin näkevinäni netissä, että eräs taideinstallaatio olisi sijainnut tuon nimisessä pankissa. Tripadvisoria selatessa ohitin moisen nähtävyyden, kun en ymmärtänyt miten se voisi sijaita pankissa ja voisiko sinne noin vain lampsia. Tuossa pankissa oli kuitenkin aika paljon taidetta esillä jo aulassa. Aloin googlettamaan asiaa, mutta sillä välin Eero oli jo astunut sisään pankkiin ja puolessa välissä portaita matkalla kellariin. Juoksin perään, ja samassa näinkin mystisen mustan verhon, jonka yläpuolella luki "Salamandernatten" ja tunnistin sen tuoksi kyseiseksi taideinstallaatioksi. Tiesin netistä lukemani perusteella, että verhon takana olisi suuri pimeä huone, jonka reunoilla seisoisi kymmeniä kolmimetrisiä hahmoja, joten pimeään huoneeseen astuminen oli yllättävän pelottavaa. Irrationaalisesti tuntui kuin jokin voisi pimeydestä minä hetkenä koskettaa tai jokin tuijottaisi. Siinä hetken kuumottelimme pimeässä, kunnes rohkenin alkaa osoittelemaan nurkkia puhelimen taskulampulla sekä kameran salamavalolla. Huiii, ja siellä ne hahmot olivat! Ehkä hienoin ja jännittävin taideteos ikinä! Niin ja olihan tuolla pankin kellarissa muutakin jännää: puuarkussa pötkötti luuranko, ja seinällä luki norjaksi jotakin sen suuntaista, että pankin paikalla on sijainnut kirkko ja maasta on kaivettu useita luurankoja esiin. Että semmoinen pankki!
Salamandernatter (Kjell Erik Kille Olson)


Sade alkoi yltyä, joten starttasimme auton ja jatkoimme matkaa. Säätiedotus näytti jälleen karmaisevalta, joten suosiolla otimme suunnaksi Ruotsin. Norjan kaupunkikattaus jäi siis melko pieneksi ja piipahdukset varsin lyhyiksi, mutta sitäkin ikimuistoisimmiksi. 

Trondheim, una ciudad muy bonita en Noruega

Besos, Hansu

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Vuosi yrittäjänä

Tänään tuli tarkalleen vuosi kuluneeksi siitä päivästä, kun lähetin yrityksen perustamisilmoituksen. Kirjoitinkin keväällä havaintojani yrittäjyydestä sekä siitä, miten alku oli vähän takkuisa, kun en oikein ollut varma, halusinko sittenkään yrittäjäksi ja kauanko sitä jatkaisin. Jos kokeilu jäisi vain muutaman kuukauden pituiseksi, ei olisi järkeä alkaa tehdä omaa markkinointia, myyntiä tai mitään investointeja. Heiluin kahden vaiheilla: hakeako avoimia työpaikkoja vai panostaako yrittämiseen. Lopulta päätin, että katsotaan yrittäjyys-kortti ja yritetään ainakin vuosi, ja tässä sitä nyt ollaan.

Tällä hetkellä tuntuu, että ihan viime aikoina vasta olen saanut homman oikeasti käyntiin. Keskusteluyhteys on avattu pariin potentiaaliseen yhteistyökumppaniin ja muutenkin mielenkiintoisia palloja on ilmassa. Tähän mennessä mulla on ollut viisi asiakasta, joista osa on ollut kertaluontoisempia tapauksia ja osa taas pidempiaikaisia. Pari uutta asiakkuutta kun saisi hankittua, niin olisin kyllä aivan supertyytyväinen. 

Tämän hetken eniten kipuilua aiheuttava asia tuntuu olevan ympäristön odotukset. Tuntuu, että osa lähipiiristä ajattelee, että tämä on jonkin sortin lomailua ja ihmettelevät, koska oikein ajattelin mennä oikeisiin töihin. Toisaalta olen myös törmännyt yllätyksekseni moniin ihaileviin kommentteihin – olen kuulemma saavuttanut sen mihin monet pyrkivät, ja monilla yrittäjyys tai yrittäjämäinen elintapa on vain kaukainen unelma. Ei tietenkään pitäisi välittää siitä, mitä muut ajattelevat, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Ehkä ajattelen sisimmässäni vielä itsekin, että onko tämä oikeaa työntekoa. Esimerkiksi vihaan laskujen lähettämistä, kun edelleen tuntuu siltä, että voiko tästä ihan rahaakin pyytää kun ei tämä aina työltä tunnu...

Alussa mielialani vaihteli aivan hurjasti. Yhtenä päivänä saatoin iloita yrittäjyyden iloista, ja toisena päivänä rypeä aivan pohjamudissa pienenkin takaiskun takia – tai ihan ilman takaiskujakin. Tätä tapahtuu edelleen, mutta aika paljon harvemmin. Tarkoitan siis, että yleensä olen innoissani kaikesta, arki rullaa mallikkaasti ja vain silloin tällöin masentelen jonkin tyhmän pikkuasian takia ja virittelen kauhuskenaarioita päässäni. Mikä on täysin typerää, kun en kovin korkealta pääsisi putoamaan vaikka kaikki romahtaisi, sillä enhän esimerkiksi ole tehnyt mitään kovin kalliita investointeja. Päin vastoin, tässä on koko ajan solmittu suhteita sinne ja tänne, joten mistä sen tietää vaikka työllistyisin palkkatyöhön johonkin asiakasyrityksistäni tiukan paikan tullessa!

Lisäksi tällä hetkellä pientä rauhattomuutta tuo suunnittelemattomuus. Haluaisin laatia strategian, valita päämäärään ja pyrkiä sitten sitä kohti. Yleensähän se on kannattavampaa kuin viritellä kaikenlaista pientä joka suuntaan. Toistaiseksi olen tahallaan himmaillut ja päättänyt rauhassa pyöritellä eri vaihtoehtoja ja suuntia, kokeilla yhtä sun toista ja oppia niistä – ihan vain koska just nyt mä voin niin tehdä. Ehkä strategiani siis on tällä hetkellä suunnata 15% työpanoksesta itseni ja taitojeni kehittämiseen, toiset 15% markkinoinnille, uusien suhteiden solmimiselle ja mahdollisuuksien kartoittamiselle, ja loput ajasta varsinaiselle työlle. Parasta on, että kaikki on sallittua. Ajoittaisesta epävarmuudesta huolimatta tuntuu, että tämä tie voisi kuljettaa aivan odottamattomiin paikkoihin, kun vain annan sille mahdollisuuden.



Pensamientos después de un año de ser un empresario individual.

Besos, Hansu

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Kaupunkitunnelmia Norjasta: Stavanger


Norjan kaupunkikohteista listallamme oli alunperin Bergen, Stavanger, Ålesund ja Trondheim, tosin oli selvää että tuskin ehtisimme kaikissa käymään. Stavangerin tunsin entuudestaan lähinnä sen vanhan kaupungin ansiosta, se kun näkyy melko tiuhaan Instagramissa. Olimme joka tapauksessa lähistöllä, koska olimme suuntaamassa Preikestolenille, ja kun tuli hurja myrskyvaroitus, päätimme siirtyä hotelliin kaupungin suojaan. Stavanger on Norjan neljänneksi suurin kaupunki sekä Norjan "öljypääkaupunki". Turisteja se houkuttaa lähinnä siksi, koska se sijaitsee lähellä Norjan ehkä kuuluisinta nähtävyyttä Preikestolenia sekä hurjaa Krejagboltenia. Myös söpö vanha kaupunki sekä runsas katutaide houkuttelevat turisteja.

Kivan näköinen asuinalue



Hotellimme oli hieman keskustasta syrjässä, ja keskustaan piti kävellä jonkin asuinalueen läpi. Tuo alue oli kyllä aivan todella söpö – vierivieressä valkoisia puutaloja vähän samaan tapaan kuin vanhassa kaupungissa, vaikka alue oli selvästi paljon uudempi. Olin bongannut Tripadvisorista erään kehutun ja edullisen (n.15€/annos) ruokapaikan, joka tarjosi fuusioruokaa aasialaiseen tyyliin, ja tätä etsiessämme kävelimme ydinkeskustasta hieman eri suuntaan ja ehdimme nähdä vähän eri kulmia. Tässä vaiheessa ei onneksi satanut, niin oli ihan mukava kävellä ja tutkia paikkoja. Fortoun ruoka oli ihan mukiinmenevää, ei superkehuttavaa mutta varmasti parempaa kuin muut Tripadvisorin edulliset paikat eli kebabbilat, joita näkyikin laitakaupungilla runsaasti. Fortoussa ei ollut erikseen tilaa ruokailulle, vaan meidät ohjattiin viereiseen tunnelmalliseen pubiin odottelemaan ja syömään.

Bahn mi -vietnamilaistyylinen patonki (125kr)






Syötyämme suuntasimme keskustaan ja vanhaan kaupunkiin. Mielestäni keskusta sekä ranta-alue oli tosi kivan näköinen ja tunnelmallinen, mutta Eeroon kaupunki ei tehnyt suurta vaikutusta. Syy saattoi olla isossa määrässä turisteja, sillä rannassa oli iso risteilijä ja terassit täynnä kertakäyttösadetakkiin pukeutuneita humalaisia turisteja. Rannassa oli myös esiintymislava, jossa myöhemmin illalla esiintyi paikallinen Jari Sillanpää, joten kyseessä ei varmaankaan ollut ihan tavallinen torstai-ilta. Ja kyllähän tuo harmaa sääkin vähän söi tunnelmaa. Sateen ripotellessa ja illan jo alkaessa hämärtää teimme vielä kierroksen vanhassa kaupungissa, joka mielestäni oli kyllä todella sympaattinen. Toisaalta Instagramin supersöpöt otokset paikasta olivat ehkä asettaneet riman vähän turhan korkealle, ja odotin vanhalta kaupungilta vieläkin enemmän.





Aamulla olimme ajatelleet vielä käydä kuuluisassa öljymuseossa, mutta lopulta totesimme ettei se ehkä kiinnostanut niin paljon, että olisimme halunneet pulittaa korkean sisäänpääsymaksun (20€/hlö) ja kävellä kaupungin halki kaatosateessa. Herkuttelimme sen sijaan pitkän kaavan mukaan aamupalabuffetissa, jossa saimme myös maistaa mesjuustoa eli tuota ruskeaa, karamellisoitunutta juustoa (en tykännyt). Toinen hauska juttu aamupalabuffetissa oli kylmä kaakao, jota sai nappia painamalla samaan tapaan kuin tuoremehujakin. Ähky oli jälleen taattu. Miten aamupalabuffeteissa ähky onnistuukin aina yllättämään? Vatsat pulleina suuntasimme kohti Preikestolenia. Hyvä vain, että tuli syötyä kunnolla, sillä seuraavan kunnon aterian saimme vasta myöhään illalla kun kaatosateessa emme meinanneet löytää seuraavaa majapaikkaa.



Stavanger – una ciudad bastante bonita cerca de Prekestolen

Besos, Hansu
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...