sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Musiikkivamma ja leffasuositus

Musikaalisuus unohtui niistä korteista, joita mulle jaettiin. Muistin taas, että en kyllä ymmärrä musiikista yhtään mitään, enkä tunne samanlaista intohimoa sitä kohtaan kuin moni muu. Blogit esittelevät jänniä valtavirrasta poikkeavia hipsterikappaleita – mä skippaan postauksen heti alkuunsa.  Voisin ehkä löytää niistä jotain uutta ja jännittävää, mutta njääh. Vähällä olin skipata myös Eeva Kolun leffa-arvostelun musiikkileffasta. Postauksen innoittamana annoin kuitenkin leffalle mahdollisuuden. Yllätyin, innostuin, ihastuinkin ehkä hieman. Ei mikään hullumpi elokuva tuo Whiplash. Yllättävän hyvä elokuvaksi, jossa ei oikeastaan paljoa tapahdu. En ala sitä sen pidemmin tässä ylistämään ja arvostelemaan, katsokaa itse. (Ja lukekaa ennemmin tuo Eeva Kolun arvostelu. Yhdyn jokaiseseen sanaan, enkä osaisi sanoa mitään paremmin.) 


Whiplash muistutti taas, miten poikkeava tunnen välillä olevani kun en ole koskaan ikinä harrastanut minkään vempeleen soittamista tai ymmärtänyt musiikista noin muutenkaan yhtään mitään. Koskaan en koulussa oppinut laskemaan niitä rytmityksiä, eikä mua huolittu edes siihen nokkahuiluorkesteriin. Pakolliset soitinkokeilut tein silloin ala-asteella, toista kertaa ei tarvinnut. Ala-asteen musiikkitunteja muistellessa nousee iho kananlihalle. Näen epäuskon opettajan silmissä, siis miten niin en muka kuule kuinka moneen tässä kappaleessa lasketaan?! Kokeista viitonen viitosen perään. Säälistä päästi sentään läpi kun piirtelin hevosia paperin reunaan ja kirjoitin kauniilla käsialalla. Vieritän syyn musiikkivammastani ala-asteen musiikin tunneille.


Sateen ropina katossa ja kärpästen surina on paljon kivamman kuuloista. No ei vaiskaan, kyllähän mäkin nyt sentään joskus jotain kuuntelen, esimerkiksi lenkillä. Pakkohan nyt jotain rytmiä askeliin on saada. Tosin radiota kuunnellessa nautin enemmän niistä puheosuuksista, silloin unohtuu painavat askeleet ja kolottavat koivet.

En erota musiikin hienoja nyansseja, enkä oikein ymmärrä sitä hienoutta mikä ilmeisesti live-keikoissa on. Ehkä pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia niille, niin voisin joskus saada kiinni homman nimestä? Eräs ystäväni totesi joskus, että on todella hassua, että jotkut menevät katsomaan kun joku laulaa lavalla. Onhan se ihailtavaa että joku osaa. Ja silti vähän hassua. (Toisaalta tykkään mä kuunnella kun joku laukoo vitsejä lavalla tai näyttelee, eikä se ole lainkaan niin hassua.) Mun mielestä se osaaminen kuuluu kyllä paremmin kuulokkeista tai stereoista kuuunneltuna. Ehkä voisin live-keikoilla innostua siitä kun muut innostuvat – jos ne muut eivät vaan tönisi mua pakokauhun partaalle, eikä korvat halkeasi melusta.

Ja mitä sieltä mun kuulokkeista kuuluu radion lisäksi? Nostalgiaa pursuavaa ysäriteknoa ja espanjalaisia lurituksia: La Oreja de Van Gogh, Manu Chao, Dani Martin, Autoban, Prince Royce ja Alejandro Sanz noin niinkun esimerkiksi. Heitä voisin livenäkin ihastella. Ehkä.

Ehkei kaikkien ole tarkoituskaan pitää samoista asioista, mutta silti tunnen olevani viallinen. Onneksi saan aika paljon isommat kiksit visuaalisista jutuista ja lukemisesta. Ehkä se hieno fiilis on se, mitä kaikki muut saa korvien kautta. Kuten Whiplash osoitti, musajutuistakin saan näemmä enemmän irti visuaalisin keinoin.

No tengo pasión por la música y a veces me siento un poco extraña cuando toda la gente disfruta de la música, cantar y tocar un instrumento. Me gustan más los artes visuales, pero a pesar de esto me gustó la película Whiplash.

Besos, Hansu

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Helmikuun heilumiset

Jälleen olisi vuorossa hieman liikuntapäiväkirjaa (tiedä sitten kiinnostaako nämä ketään muuta kuin itseäni?). Maaliskuukin on kohta jo ohi ja vielä on kirittävää että viime kuun kilometrit saisi kirittyä! :)



VIIKKO 6
  • 2.2. Sali 60 min
    kuntopiiri: kyykky + kiekon pito edessä suorilla käsillä, penkkipunnerrus, hauis-ojentaja-yhdistelmä, hoover, pystysoutu, kahvakuulaheilautukset, 1 min per liike x3
  • 3.2 Juoksu 40 min, 5,3 km
    + Core jumppapallolla & leuanvedot 15 min
  • 4.2 Sali 65 min
    kyykky 5x5, pystypunnerrus 5x5, maastaveto 5x3, ojentajat 3x10
  • 5.2 Sali 50 min + kuntopyöräily 20 min
    tankojumppa, core, kahvakuula, ojentajat, hauikset
  • 8.2 Kävely 50 min, 4 km
    + Bodyjumppa 50 min

Yhteensä 5 h 50 min, josta aerobista treeniä 1 h 50 min ja lihaskuntoa 4 h

VIIKKO 7
  • 9.2 Sali 70 min
    3 min niin monta toistoa kun ehtii: askelkyykyt, maastaveto+kulmasoutu, penkki, ojentaja, pystysoutu ja -punnerrus, hauiskäännöt, kyykky, vatsat
  • 10.2 Juoksu 105 min, 12 km
  • 12.2 Body-jumppa 50 min
  • 15.2 Attack-jumppa 50 min

Yhteensä 4 h 35 min, josta 2 h 35 min aerobista treeniä ja lihaskuntoa 2 h

VIIKKO 8
  • 17.2 Intervallijuoksu 30 min, 4,1 km
    + vatsat ja leuanvedot 20 min
  • 19.2 Body-jumppa 50 min
    + kävely 80 min, 6 km
  • 20.2 Pump 45 min
  • 21.2 Juoksu + porrasjuoksu 40 min, 4,6 km
  • 22.2 Kävely 40 min, 3 km
    + lihaskunto 10 min

Yhteensä 5 h 15 min, josta aerobista treeniä 3 h 10 min ja lihaskuntoa 2 h 5 min

VIIKKO 9
  • 23.2 Sali 60 min
    kyykky 3x10, tekniikkatreeni, askelkyykky 2x20, penkki 3x10
  • 24.2 Kävely 60 min, 5,3 km
  • 27.2 Juoksu 40 min, 5 km
    + Core 40 min
  • 28.2 Kävely 60 min, 5,3 km
  • 1.3 Juoksu 40 min, 4,5 km

Yhteensä 5 h, josta aerobista treeniä 3 h 20 min ja lihaskuntoa 1 h 40 min

Julkiset liikuntapäiväkirjat jatkossa, jei vai nej?

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Laiskuutta ilmassa


Ohhoh, tänään en ole saanut sitten mitään aikaiseksi. Ei sillä että kovin paljon mitään olisi pitänytkään saada aikaiseksi. Silti tuntuu kovin laiskalta ja saamattomalta. Yhtä hyvin olisin voinut aamulla päättää olla tekemättä mitään järkevää ja olisin voinut tuijottaa vaikka Muumeja koko päivän.


Eilen tuli hieman juhlittua pienimuotoisesti, mutta nukkumaan menin ihmisten aikoihin, joten eipä siitäkään voi tätä vetämättömyyttä syyttää. Illan saldona oli muuan muassa limbo-mestaruus. Tämän päivän saavutus oli pieni ulkoilu kun kävimme nuuskimassa erästä talorassukkaa. Hyvät hyssykät minkä sään se pukkasi taas. Hrrrr, tuntui että naama irtoaisi tuolla hyisessä viimassa. Saa unohtaa kyllä iltalenkinkin. Tässä on viime viikot ollut keuhkot tukossa ja silmät kutisseet tuon järjettömän katupölyn takia. Tulisipa jo kaatosade, että vihdoin voisi ulkoilla köhimättä. Tulisipa jo kevät. Vaan on niitä lupaaviakin merkkejä ilmassa.



Hoy no he hecho nada. Otra vez hace muy frío y estoy cansada. Echo de menos la primavera.

Besos, Hansu

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Kuvaruokapäiväkirja

Instagramin puolella (@hnsu) on alku vuodesta nähty ennätysmäärä ruokakuvia. Päätin pitää parin kuukauden kuvaruokapäiväkirjaa, jotta a. saisin selville mitkä ruoat aiheuttavat vatsavaivoja, b. saisin lisättyä lautaselle enemmän kasviksia (jolloin annokset ovat kuvauksellisempia), c. söisin yleisesti terveellisemmin. Perinteisiin ruokapäiväkirjoihin rustailu kun on kovin tylsää ja into lopahtaa aina melko pian. (Tosin jos innostuu kirjoittelemaan ruokia ylös ja laskemaan samalla kaloreita, niin LifeSum on eräs oiva appi siihen hommaan.)



Tässä hieman kuvaruokapäiväkirjan antia. Viime viikkoina homma on hieman unohtunut, yleensä kun havahdun siihen, että lounaan jälkeen kuvaaminen on unohtunut kokonaan. Pitäisi ehkä taas ryhdistäytyä, sillä mun mielestä näiden kuvapäiväkirjojen tekeminen oli tosi hauskaa vaikka en tiedä oliko näistä kuinka paljon hyötyä loppujen lopuksi.


Kuvakollaasien tekemiseen käytän PhotoGrid-appia. Jos innostuit niin lähde ihmeessä mukaan ja häshtäggää kuvaruokapäiväkirjat #photofooddiary!

En las últimas semanas he hecho una fotos de comida para ver lo que como.

Besos, Hansu

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Iltapäiväkahvit Linnavuorella


Kylläpäs takana on hauska viikonloppu ja viikon aloitus. Lauantaina paketoin kouluhommat nopeasti kasaan, ja lähdimme Piikkiön Linnavuorelle metsäkävelylle ja joimme kahvit Linnavuoren huipulla. Maisemat olivat huikeat, aurinko lämmitti, ja stressin aiheet unohtuivat hetkeksi. 


Sunnuntainakin teimme pitkän päiväkävelyn vähän kotoisemmissa maisemissa, sillä eihän niin hienolla säällä voinut jäädä sisälle. Illalla katsastimme koulun Speksi-näytelmän, joka kutkutteli kyllä nauruhermoja vaikka liialliset omstart-huudot tekivätkin näytelmästä hieman kaoottisen välillä. Näytelmän jälkeen mieli oli levoton, eikä uni meinannut tulla. Eilen aamulla kello herätti jo kukonlaulun aikaan, sillä heti aamusta starttasi neljännen vuosikurssin risteily. Nyt silmiä painaa kovin ja pitäisi taas onnistua laskeutumaan arkeen.



El sabádo caminamos en un bosque y bebemos café en la cima de un cerro.

Besos, Hansu

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Yoogaia - helppoja jumppatunteja olohuoneessa

Pääsin buzzadorina kokeilemaan kuukauden ajan Yoogaia-palvelua. Yoogaia on Suomessa kehitetty nettijoogastudio, joka mahdollistaa joogat ja jumpat silloin kuin itselle sopii. Näin Youtuben aikakaudella olin hieman skeptinen, että onko tällaiselle palvelulle kysyntää mutta ainakin palvelu on valittu vuoden 2014 liikuntatuotteeksi. Palvelusta löytyy muutamien ulkomaalaisten jooga- ja jumppatuntien lisäksi paljon suomenkielistä ohjausta, joten tämä lienee omiaan niille, joille englanti ei taivu. Tunnit ovat myös erittäin helppoja, joten etenkin etenkin aloittelijalle tämä on soveltuva palvelu.


Tähän mennessä olen ehtinyt kokeilemaan keskivartalojumppaa, syvävenyttelyä, tehotreeniä ja Aitoa energiaa -voimajoogaa. Videoissa ei ole musiikkia, mikä mahdollistaa oman musiikin soittamisen taustalla (toisin kuin useimmissa muissa videoissa). Koin kuitenkin, että itselleni tunnit ovat hieman liian helppoja ja aavistuksen tylsiä. Tosin varsinaista joogaa en ole vielä saanut aikaiseksi testattua. Joogan suhteen olen kyllä aivan noviisi, joten helpot tunnit tulevat tarpeeseen ja valikoimaa palvelusta kyllä löytyy. Vielä pitäisi vain keksiä miten maltan keskittyä sellaiseen rauhalliseen tekemiseen...

Palvelun erikoisuutena on livetunnit, joissa on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta webbikameran kautta ilman, että muut osallistujat näkevät. Livetunnit tallentuvat palveluun, niin että niiden mukana voi jumpata myöhemmin sitten kun itselle parhaiten sopii.
Nimestään huolimatta palvelusta löytyy muutakin kuin erilaisia joogatunteja. Tarjoilla on muun muassa kahvakuulailua, pilatesta, meditaatiota, selkäjumppaa, niska-hartiajumppaa, kehonhuoltoa, vartin tehotreenejä, toiminnallisia treenejä ja keskivartalojumppaa.


Jonkin verran olen aikaisemmin jumpannut treenivideoiden avulla kotona, mutta kyllä siitä aina jotenkin puuttuu se tekemisen meininki, joka ryhmäliikuntatunneilla vallitsee. Monissa Youtube-videoissa pääsee sentään osittain osalliseksi fiiliksestä, jos videossa on useampi iloinen ja mukaansatempaava ohjaaja. Näissä Yoogaian videoissa taas on vähän samanlainen yksinäinen ja flegmaattinen tunnelma kuin yksin jumpatessa yleensä. Ohjaaja siellä yksin höpöttelee kaikuvassa huoneessa jotakin ja mä ähellän yksinäni. Vähän tylsää, mutta joillekin varmasti sopii. Ehkä Yoogaia sopii nimenomaan aloittelijoille, jotka mahdollisesti pelkäävät ryhmätunneille menoa. Kokeilla kuitenkin kannattaa, sillä nyt myös teillä lukijoilla ona mahdollisuus kokeilla palvelua ilmaiseksi 14 päivän ajan syöttämällä rekisteröityessä koodi YOOGAIATRIAL2015. Koodi on voimassa 1.4. asti. 

Niin ja vielä muistutuksena, että Buzzadorina oleminen tarkoittaa sitä, että henkilö saa testattavakseen ilmaisia tuotteita, joista sitten kertoo muille ihmisille rehellisen mielipiteensä. Kannattaa ihmeessä liittyä Buzzadoriksi, jos vähänkään kiinnostaa testailla erilaisia tuotteita. Liittyä voit täältä, liittyminen ei itsessään sido mihinkään ja voit valita kampanjoista vain itseä kiinnostavat! 

Kuvat ovat kuvakaappauksia palvelusta © Yoogaia 

Besos, Hansu

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Pako huoneesta – Room Escape Turku

Hitsi vieköön eilen oli kiva päivä! Ensin uutta ilmettä kampaajan tuolista ja sitten hieman huonepakoa. Kävimme siis testaamassa turkulaisen tosielämän room escapen. Käytännössä siis maksoimme 60e (eli 15e per nenu) siitä, että meidät suljettiin huoneeseen. Tämän jälkeen meillä oli tasan tunti aikaa selvittää erilaisia vihjeitä, jotka lopulta johdattaisivat oven aukaisevan avaimen luo.


Teininä tällaisia room escape -pelejä tuli netissä pelattua urakalla, vaan aika harvoin onnistuin huoneista pakenemaan. Luulin että homma menisi ihan hassutteluksi eikä odotukset mission onnistumiselle olleet kovin korkeat, mutta toisin kuitenkin kävi, sillä jäimme sekuntien päähän ulospääsystä. Kuulemma vain noin 20 % selvittää tiensä ulos huoneesta, joten suorituksemme oli ilmeisen hyvä. Nettipelailu ei kovin paljon valmistanut koitokseen, onhan se kuitenkin aika eri asia klikkailla kaikkea päättömästi ja uhmata fysiikan lakeja kuin selvittää vihjeitä ihan pelkkien hoksottimien avulla. Pelin logiikka kuitenkin aukeni aika nopeasti, kun toisilla kuulemma koko pelin idean hahmottaminen on vaikeaa.


Koko illan mieli hykerteli hauskoista pulmapähkinöistä. Kovin tekisi mieli lörpötellä niistä täälläkin, vaan en toki voi spoilata mitään. Menkää ja kokeilkaa itse, hauskuus on taattua jos vähänkään pitää pulmapeleistä! Turusta löytyy näemmä kaksi huonepakopaikkaa: Real-life Room Escape Turku ja Live Exit Games

Ayer probamos un juego en el que deberás escapar de la habitación antes de una hora resolviendo los misterios.

Besos, Hansu

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kiepautettu sivuponnari



Huomenna lyhenee vihdoin tukka nips naps! Johan olenkin saanut tarpeekseni tästä painavasta reuhkasta, tosin on siinä puolensakin. Nutturoihin ehdin jo kyllästyä, joten viime päivinä leijonanharja on kesytetty sivuponnarille. Sivuponnaria käytin joskus niin paljon, että kyllästyin siihen todenteolla. Vaan nytpä sivuponnarissa on pieni twisti: itsensä läpi kiepautus.



Mañana voy a cortarme el pelo.

Besos, Hansu

torstai 5. maaliskuuta 2015

Pieni hyvinvointisaarna

Alkuviikosta vietettiin koululla Hyvinvointipäiviä, mikä herätteli taas miettimään omaa terveyttä, ravitsemusta ja liikkumistottumuksia. Elixian ständillä mittautin oman kehonkoostumukseni ja tulokset olivat yllättävän positiivisia. Vauhtisammakon ravitsemusluento taas toi uutta puhtia syömiseen. Kasviksia ja hyviä rasvoja on jo tullut ruokavalioon lisättyä, ja pastaa sekä maitotuotteita vähennettyä. Vauhtisammakon innoittamana seuraavaksi häädön saa jääkaapista rasvattomat tuotteet ja muut teollisesti käsitellyt asiat. Light-limuja en onneksi koskaan ole ymmärtänytkään.

Surullisin asia Hyvinvointipäivissä oli se totuus, että esimerkiksi ravitsemusluennolla eivät istuneet ne, jotka sitä informaatiota eniten olisivat kaivanneet. Luennon osallistujille chia-siemenet, heraproteiinit, aamuaerobiset ja rasva-aineenvaihdunnat olivat peruskauraa – ne, joille luennosta eniten olisi ollut hyötyä, istuivat jossain mättäämässä irtokarkkeja naamaan.


En haluaisi olla niitä sellaisia ärsyttäviä tyyppejä, jotka julistavat omaa elämäntapaansa kuin uskontoa, mutta pienen sanasen haluaisin tähän väliin livauttaa nyt kun homma on tapetilla. 

Liikuntaa olen pyrkinyt lisäämään ennestään, sillä vaihdossa tuli elettyä miten sattuu, kunto pääsi huonontumaan ja muutama extrakilokin kertyi. Olen huomannut, että kun ennen pyrin liikkumaan sen muutaman kerran viikossa, oli hikoilut helppo siirtää aina huomiseen. Nyt pyrin liikkumaan joka päivä edes kevyesti. Kummasti ovat tekosyyt vähentyneet ja hyvinvointi parantunut. Eipä ole selkäsärkyjäkään ollut – paitsi viime tenttiviikolla kun skippasin liikkumisen useampana päivänä peräkkäin. Ei ole ihmisen hommaa istua koko päivää.

Saarna 1: Jos päätä/niskaa/hartioita/selkää/mitä vaan särkee, niin liiku äläkä valita. 

Saarna 2: Jos lyhyt juoksu, jumpan alkulämmittely tai jopa portaiden nousu saa sydämen hyppimään kurkkuun ja veren maistumaan suussa, olisi vauhtia lisättävä eikä höllennettävä. Kunto ei nouse, ellei kroppa saa edes joskus haastetta. Ilman oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä ei kehity opinnoissa eikä treenissä.

Ja se ruoka. Siinä tunsin itsekin piston sydämessäni (vai olikohan sittenkin hiilaripöhön aiheuttama vatsakramppi). Päällimmäisenä luennosta jäi mieleen, että rasvattomilla ja keinomakeutetuilla tuotteilla on lihottava vaikutus. Ne sotkevat rasva-aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan. Jaiks! Itse asiassa viime kauppareissulla olisin halunnut ostaa lempparijugurtistani rasvaisen version, mutta mokoma on vedetty markkinoilta. Yritä tässä nyt sitten tehdä hyviä valintoja!
Toisena juttuna jäi mieleen, että kananmunia saa kuullemma surutta vedellä vaikka kuusi kappaletta päivässä. Mä kun luulin, että yksi muna päivässä olisi maksimi... Helpottava tieto, muuten kun tuntuu tarvittava proteiinimäärä olevan hankalasti saavutettavissa. Ja protskuahan tarvitaan päivässä noin 2 g per painokilo. Lisäksi luennolla korostettiin viljojen sulattamisen olevan melkoinen taakka elimistölle, joten taidanpa myös ruisleivän puputusta vähentää entisestään.

Saarna 3: Jos ruokailun jälkeen väsyttää, meni ruokailu reisille kirjaimellisesti. 

Saarna 4: Jos mieliala heittelee, tulee väsymyskohtauksia, päätä särkee ja/tai tekee mieli jotain makeaa, on ateriaväli liian pitkä. Vähintään neljän tunnin välein ravintoa napaan!

Saarna 5: Kiire tai aamu-unisuus ei ole syy skipata aamupalaa (tai muutakaan ateriaa). Sen voi katsos tehdä valmiiksi jääkaappiin illalla. Ja kuinka kauan aikaa nyt yleensä menee esim. rahkapurkin avaamiseen, maidon kaatamiseen mysliin tai ruisleivän voiteluun? 

Saarna 6: Jos päätä särkee, vaikka on tullut syötyä hyvin ja liikuttua raittiissa ilmassa, niin JUO VETTÄ! Riittävä veden juonti ratkaisee jo monta terveyspulmaa. Vähintään pari litraa päivässä!

Saarna 7: Aterioiden skippaaminen on melko varma tapa lihoa. Oikealla ravinnolla aineenvaihdunta kiihtyy kun taas liian vähäinen ravinto kehoittaa kroppaa varastoimaan jokaisen kalorin. Nälkä myös ajaa syömään esimerkiksi karkkia, ja liika sokeri taas pysäyttää rasva-aineenvaihdunnan.

Ugh, olen puhunut. Lupaan olla saarnaamatta toiste (ainakaan kovin paljoa), mutta välillä on hyvä pysähtyä miettimään omia valintoja. Syöminen ja liikkuminen on harvoja asioita, joilla omaan terveyteen pystyy vaikuttamaan. Mikä elämässä voi olla tärkeämpää kuin terveys? Toki välillä saa hölläillä ja elää pellossa. Sanoo hän joka suuntaa tänään ehkä hieman viihteelle.

Harmi vain, että ne joita tämän tekstin olisi tarkoitus herätellä, skippasivat koko roskan jo otsikon perusteella.

Esto es un sermón pequeño para despertar la gente a pensar su salud y sus selecciones cotidianos.

Besos, Hansu

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Nasi goreng Hansun tapaan


Nasi goreng on helppoudessaan ollut vakiovieras meidän keittiössä. Kuitenkin viime kerrasta on jo vierähtänyt aikaa, kunnes piiiitkästä aikaa muistin tämän herkun olemassaolon. Aitoa nasi gorengia en ole koskaan maistanut, joten mulla ei oikeastaan ole aavistusta miltä tämän pitäisi maistua. Reseptin olen poiminut kai jostain lehdestä vuosia sitten, ja tällaiseksi se on meillä vakiintunut. Käsittääkseni tähän voi lisätä oikeastaan mitä vain, esimerkiksi katkarapuja. Oleellisinta lienee kuitenkin paistettu riisi ja kananmuna.  

Nasi goreng (noin neljälle):
  • riisiä
  • n. 200g parsakaalia
  • 3–5 munaa
  • 1–2 sipulia
  • 1–2 valkosipulinkynttä
  • (n.300–400g kanasuikaleita)
  • 1 rkl currya
  • n. 2–3 rkl makeaa chilikastiketta
  • ruokaöljyä (+ seesamiöljyä)
  • suolaa, pippuria
  • seesaminsiemeniä

1. Keitä riisi ja mausta keitinvesi currylla. Mä käytän tummaa täysjyväriisiä, mutta esim. jasmiiniriisi olisi tietty autenttisempi

2. Paista kanasuikaleet ja siirrä syrjään odottamaan. Pöperö toimii kyllä hyvin lihattomanakin, jolloin munaa voi laittaa enemmän.

3. Pilko valkosipuli, sipuli ja parsakaali. Sipulin voi jättää vähän isommiksikin paloiksi, kun taas parsakaali toimii mun mielestä paremmin melko pieninä nuppuina. Kuullota sipulit öljyssä ja lisää sitten mukaan pilkottu parsakaali.

4. Siirrä kasvikset pannun toiselle puolelle, lisää tyhjään puolikkaaseen hieman öljyä ja riko kananmunat öljyyn. Paista munat voimakkaasti sekoittaen, jolloin niistä syntyy irtonaista hakkelusta. Mausta koko komeus suolalla ja pippurilla, ja sekoita munahakkelus kasvisten joukkoon.

5. Lisää pannulle keitetty riisi. Paista riisiä lisäämällä pannulle tilkka öljyä (esim. seesamiöljy toimii tässä hyvin ja tuo makua). Sekoittamisen kanssa kannattaa olla maltillinen, sillä riisi ei hetkessä ruskistu.

6. Mausta sekoitus chilikastikkeella ja lisää joukkoon paistettu kana. Viimeistele seesaminsiemenillä.

Esto es mi versión del plato asiático "nasi goreng": huevos, pollo, brócoli, cebolla con arroz.

Besos, Hansu
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...