Täydellinen tossuvalikoima – loppu tekosyille

Nyt ei ainakaan pääse syyttämään säähän sopivien jalkineiden puutetta lenkkeilyltä välttyäkseen, sillä löysin huimasta alennuksesta siniset Salomonin Gore tex -tossut, jotka ovat kuin tehdyt vaihteleviin säihin. Mustat piikilliset Salomonin Gore tex -lenkkarit ostin jo pari vuotta sitten, ja ne ovat toimineet kuin unelma talvikeleillä – siis jos ei vain ole liikaa pakkasta lenkkeilyyn. Vähänkään lumisella alustalla piikit toimivat loistavasti ja jäälläkin niillä pystyy aika sujuvasti pinkomaan. Istuvuuskin on Salomoneissa melko täydellinen ainakin omiin tukea tarvitseviin koipiini.

Vaan lumi- ja jääkelejä on loppujen lopuksi aika vähän, ja enimmäkseen keväisin ja syksyisin tiet ovatkin lähinnä kuran peitossa. Asfaltilla juostessa piikit tuntuvat hirveiltä, kuin kengänpohjat olisivat täynnä koloihin tarttunutta sepeliä ja tuntuma tien pintaan on olematon. En kuitenkaan ihan kesälenkkareillakaan ulos näillä keleillä lähtisi. Ensinnäkin kesälenkkareiden pohjat ovat superliukkaat jos lunta sattuu vastaan, kenkien ilmastointi pelaa turhankin hyvin ja varpaat kokevat jäätymiskuoleman ja nuohan kastuvatkin alta aikayksikön. (Siis en ymmärrä miten useimmat näyttävät pinkovan tuolla kesälenkkareilla ympärivuoden ja vielä nilkat paljaina vilkkuen?!) 

Nytpä on sitten vedenpitävät tossut myös kurakeleille. Pohjat ovat näissä varustettu pitävällä kuvioinnilla, joten pieni liukkauskaan ei haittaa. Myös tuo pikakiinnitys on ihan superkätevä. Löysin tossut lähes puoleen hintaan alennettuna Itäharjun Prismasta, jossa oli vaikka mitä urheiluvarusteita ja kenkiä alennuksessa. Aika monet Prismat tekee nyt jotain uudistusta, joten kannattaa käydä tonkimassa alelaarit!

Tres zapatillas para las cuatro estaciones del año. 

Besos, Hansu

Indonesian tuliainen: kissankakkakahvi

Olen ihan unohtanut kertoa Indonesian tuliaisista, sillä osaa niistä tuli maisteltua vasta hiljattain. Malesia-Indonesia-reissulla tuli shoppailtua kaikenlaista, mutta varsinaisina tuliaisina tuli tuotua mango- ja duriansuklaan lisäksi maailman kalleinta kahvia, kopi luwakia. Kopi luwak on sananmukaisesti sivettikissakahvia.

Ja mikäs kissakahvissa on niin erikoista että se voi maksaa satoja euroja kilolta? (Tosin Indonesiassa se ei nyt ihan niin kallista sentään ollut.) Se, että kahvipavut ovat kulkeneet sivettikissan ruuansulatuselimistön läpi, kun kissa on popsinut kahvinmarjoja kykenemättä sulattamaan papuja. Eli kahvi on ihan kirjaimellisesti kakkaa ja siis aivan pyllystä, ja siksi juuri niin hienoa. Ruuansulatuselimistön entsyymit ovat tuottaneet kahviin hienoja aromeita, joissa on asiantuntijoiden mukaan karamellimaisia ja suklaisia vivahteita. Meidän tuliaiaskahvit olivat vielä hienoimmasta hienointa, sillä tämä on nimenomaan villin sivettikissan kakkimaa kahvia. Monet kopi luwak -laadut tuotetaan syöttämällä kahvinmarjoja vankeudessa eläville kisuille, ja PETA onkin älähtänyt asiasta muutamaan kertaan.

Mikä hauskinta, niin tämä maailman kallein kahvi myytiin usein pikakahvina, kuten tämä meidänkin mukana rahaama versio. Vaatimattomuus sekä tietynlainen huolettomuus ja helppous on tuolla päin tapana. Tavallinen kahvikin oli yleensä kummallisen makuista veteen osittain liukenevaa jauhetta, joka vaati ainakin ruokalusikallisen sokeria kyytipojaksi. Malesian Penangilla taas vierailimme suklaa- ja kahvimuseossa, jossa oli valtavasti tietoa eri suklaa- ja kahvilaaduista sekä niiden historiasta. Paikassa oli toki kahvila, josta sai hienoimpia kahvilaatuja. Voisi odottaa luksusympäristöä ja luksuskahvia, mutta ehei, kahvi nautittiin pahvimukeista muovituoleilla istuen. Ei se ole niin tarkkaa.

Niin ja mikä oli noviisin tuomio kissankakkakahville? Mietoa peruskahvia, jonka pystyi ihmeen kivuttomasti hörppimään ilman lisukkeita. Saattoi siinä jotain makeahkoa vivahdettakin olla. Ei pöllömpää, muttei erityisen jännääkään, paitsi tietenkin se valmistustapa ja alkuperälle hihittely. Ihan hyvää, mutten satoja euroja maksaisi.

En Indonesia compramos kopi luwak, que es el café más caro  del mundo. El café está hecho de caca de un felino asiático, la civeta, que come los granos de café que no puede deshacer. Estos granos se limpian y tostar para hacer el café, kopi luwak. Kopi luwak puede costar unos cientos euros de un kilo.

Besos, Hansu

Seeprapöksyt

Voiko olla surullinen jos jalassa on seeprapöksyt? En usko. Harmi vain ettei seeprakoivet saa kirmailemaan oikean seepran lailla... Kukkahousut (siis nämä ja nämä) ovat toki tänäkin kesänä (kiitos hyisten ilmojen) olleet suosiossa, mutta töihin ne ovat tuntuneet hieman liian rennoilta vaikkei meillä mitään pukukoodia olekaan. Melkein olin jo ostamassa mustia lökäpöksyjä, vaikka ne olivatkin niin mustat, mutta nämä seeprakuvioiset pökät räjäytti potin. Juuri sopivan kesäiset ja iloiset, mutta silti inan verran skarpimmat kuin kukkapöksyt – ja toimivat näin hieman syksymmälläkin. (Ja mikä tärkeintä, niissä on vielä harakkaa kiinnostavia pieniä kiiltäviä yksityskohtia!) Me gusta!

Housut, korut ja kengät: H&M / Toppi: P&Co / Laukku: Inside

Besos, Hansu

Eipä häikäise enää!

Tosi tylsä otsikko hei. Eero ehdotti otsikoksi "hameväen hömpötyksiä" mutta mulla tuli vähän väärä mielleyhtymä... Mutta niin, ostin vihdoin aurinkolasit. Mulla oli jo viime kesänä operaationa löytää edulliset aurinkolasit voimakkuuksilla. Tuolloin en osannut kuvitella nenälläni muita kuin suuria, naisellisia kakkuloita tai sitten perinteisiä aviatoreita. Ja nehän maksoivat ihan liian monta rahaa. Favopticin valikoimaa katselin tuolloinkin ja tilasin kehyksiä sovitukseen, vaan eipä löytynyt mieleisiä ja homma jäi sikseen. Tänä kesänä aloin katsella wayfarer-tyylistä mallia, ja johan alkoi edullisia vaihtoehtoja löytyä.

Tämäkin kesä ehti melkein jo vierähtää ohi, mutta nyt on aurinkolasit vihdoin hankittu. Yksi päänsärky vähemmän, ja monta päänsärkyä ehkäisty tulevaisuudessa. Favopticin kanssa asiointi oli kyllä niin helppoa, ettei meinaa todeksi uskoa. Tilasin sovitukseen neljät kehykset, jotka saapuivat suoraan kotiovelle melkeinpä seuraavana päivänä – ilmaiseksi. Niitä sitten mallailin ja varmuuden vuoksi merkitsin parhaimpiin kehyksiin pupillien kohdat, ja kiikutin sovituskehykset postilaatikkoon palautettavaksi. Sitten vain hetken harkittuani netissä lähetin silmälasireseptini, ja tadaa – viikon kuluttua aurinkolasit odottelivat postilaatikossa. Eikä maksanut kuin 54 euroa!

Los nuevos anteojos de sol de prescriptión que costaban sólo 54 euros.

Besos, Hansu

Neljän miljoonan puhelin ja muita ostoksia

Batamilta tuli ostettua eräs merkittävä ostos. Nimittäin Xiaomi Mi4 -puhelin, joita ei ainakaan periaatteessa saa Suomesta. Merkki on kiinalainen ja sitä saa kyllä tilattua netistä esimerkiksi e-Villen kautta sekä ulkomaalaisista verkkokaupoista.

Ja mikä tässä puhelimessa on nyt sitten niin erityistä, että piti Indonesiasta asti lähteä hakemaan? No se, että se on kiinalainen. Kiinalaisethan tunnetusti kopioivat ja matkivat kaiken, eikä se siellä päin ole mitenkään negatiivinen juttu. Xiaomin tuotteet ovat siis yhdistelmä muilta merkeiltä matkittuja hyviä juttuja. Muotoilu ja käyttöjärjestelmä henkivät vahvasti Applea ja myös tekniikkaan on poimittu hyviä ominaisuuksia sieltä sun täältä, kuten Sonyn laadukkaat kamerat. Entä sitten? No se maksaa ominaisuuksiinsa nähden yli puolet vähemmän kuin muut merkit.

Batamin verovapaalla saarella hinta oli tietenkin vielä halvempi kuin muualla. Puhelin maksoi vajaat neljä miljoonaa (hehheh) Indonesian rupiaa. Ostimme puhelimelle kaveriksi myös tabletin, ja yhteensä pulitimme näistä noin 500 euroa. Maksu suoritettiin tietenkin käteisellä, eli parin sentin setelitukulla. Hintaan kuului suojakalvot ja niiden asennus, sekä suojakuori puhelimelle. Toisesta putiikista ostin vielä tuollaisen shampanjan värisen alumiinikehikon puhelinta suojaamaan.

Tekniikkanörteille tässä vielä parit speksit puhelimesta (katso tarkemmat mi.com) :

• Sonyn laatukamerat: 13 mpix takakamera ja 8 mpix etukamera. Esim. nämä kuvat ovat puhelimella otettuja. Ja nämä.
• Käyttöjärjestelmänä Android 4.4 KitKat, mutta käyttöliittymänä iPhone-tyylinen MIUI 5.0
• Miinuksena: puhelin on melko painava (n.150g), mikä johtuu isosta akusta. Keston luvataan olevan jopa 280 tuntia ja kyllähän tuo peruskäytöllä kestää useita päiviä. 
• Miinuksena: puhelinta joutuu jonkin verran säätämään saadakseen sen mieleiseksi. Esim. suomalainen näppäimistö piti erikseen asentaa ja nettiasetukset tarkistaa käsin. Netti ei millään meinannut pelittää, mutta kun roaming-asetukset pisti päälle, alkoi puhelin repiä ihan uusia tehoja vanhasta nettiliittymästä. Puhelin siis ei aivan ymmärrä, että nyt ollaan Suomessa. Jatkuvasti se myös koittaa ehdottaa, josko käyttäisin mieluummin google.id:tä google.fi:n sijaan...

Kaikin puolin Mi4 pesee mun vanhan Samsung Galaxy S2:sen aika kuusnolla. Nättihän tuo on kuin mikä ja toistaiseksi on toiminut kuin unelma. Ainoastaan tuo paino tosiaan on vaatinut totuttelemista. Eeron Samsung A5 tuntuu ihan muovilelulta tämän rinnalla. Silti voisin sanoa, että täydet viis kautta viis.

Niin ja tulihan reissusta toki muitakin ostoksia tehtyä. Zarasta löytyi hame, Forever 21:sta hellehattu ja pellavashortsit, Uniqlosta tummansininen neuletakki (ja Eerohan nyt tyhjensi koko kaupan), Padini Concept Storesta sitruunankeltainen peplumtoppi ja valkoinen mekko, Cotton Onista pari t-paitaa sekä Victoria's Secretiltä alushousuja. Niin ja ostin myös feikki-Longchampin lähinnä reissukassiksi tai kaupunkikelpoiseksi salikassiksi (nykyinen kun on neonkeltainen), mutta toistaiseksi olen roudannut laukulla eväitä töihin joka päivä.

Me compré este móvil en Indonesia. ¡Es incríble y me gusta mucho!

Besos, Hansu

Mekkohassuttelua riippumatossa

Mä olen todella huono ulkomaan shoppailija, koska haluan aina harkita ostoksia – katsella ja palata ostamaan jos jokin jää kummittelemaan mieleen. Lisäksi vieraista kaupoista on vaikeampi hahmottaa mikä on kallista ja missä hinta-laatusuhde kohtaa. Esimerkiksi Kuala Lumpurin Padini Concept Storen kiersimme kaukaa, koska se näytti kalliilta liikkeeltä hienojen brändien jatkona. Viimeisellä shoppailureissulla onneksi teimme visiitin, ja voi pojat olisin halunnut kaiken sieltä. Lopulta päädyin vain keltaiseen peplumtoppiin ja tähän valkoiseen mekkoon. Molempien materiaali on vohvelikankaan tapaista, joten ajattelin niillä olevan enemmän käyttöä arkisen materiaalin ansiosta.

Mekko pääsi kokeiluun erään pikkumiehen kolmivuotissynttäreille. Halusin tietenkin ottaa asukuvat, mutta Eero ei ole vieläkään oppinut mitä se tarkoittaa. (Ja on kuulemma maailman turhinta.) Eeron mielestä kuvat oli kiva ottaa riippumatossa. Ihan hauskojahan näistä tuli, mutta kuvan pointti unohtui. :D

Besos, Hansu

Kenkälöytöjä

Kuluvana talvena on tullut tehtyä muutamia ajattomia kenkälöytöjä. Talvikenkien osalta kaappi näytti loppuun talsittujen kenkäressujen hautuumaalta, johon tuli vihdoin muutosta. Ratsastustyyliset saappaat on ollut hakusessa iät ja ajat, vaan aina kun kriteerit täyttävä pari on tullut vastaan, on hintalappu saanut sydämen lyömään ylimääräistä ja tuskahien kohoamaan otsalle. Vaan erään kerran tylsyyttäni Spartoota selatessa löysin kuin löysinkin nämä Guessin saapaskaunokaiset huimaan puoleen hintaan. Tosin suutarin ansiosta saappaiden hinta hieman pompsahti, sillä tasaisen sileät pohjat oli pakko vaihtaa vähän pitävämpiin.

Mainitsinkin jo, että San Diegosta taasen tuli ostettua Uggit niin ikään puoleen hintaan. (Tässä lauseessa on aina jotain huvittavaa, lähteä nyt Kaliforniaan ostamaan lämpötossuja.) Paukkupakkasia ei liiemmin ole ollut tarjoilla, vaan on nämä silti päässeet varpaita lämmittämään jo useamman kerran.

Melko harvoin mustia vaatteita päälle eksyy, mutta kun eksyy, niin aina saan harmitella etten omista mätsääviä mustia nilkkureita. Päätin, että jos sellaiset edullisella jostain vastaan tulee, niin kaapista löytyy niille koti, mutta pää kolmantena jalkana niitä ei metsästetä. Ja kas kummaa, kuin tilauksesta H&M kauppasi näitä premium quality nahkanilkkureita niin ikään puoleen hintaan.

Talvikenkien lisäksi kenkäkaapissa on ollut puutteita juhlakenkien osalta. Nudet nilkkaremmilliset avokkaat on ollut hankintalistalla ikuisuuden. Zalandosta vihdoin ja viimein lähes tulokoon kriteeristöä vastaavat yksilöt kopistelivat vastaan. Ne eivät sentään olleet puoleen hintaan, eikä mun vaatimuslista aivan täyttynyt, mutta ei niitä näköjään palautukseenkaan raaskinut laittaa.

Recientemente he encontrado muchos zapatos atemporales a mitad de precio.

Besos, Hansu

San Diegon ostoksia

Jännä juttu, kun sanoo käyneensä jenkkilässä niin ihmisten seuraava kysymys on, että mitäs sitä tuli shoppailtua. Yllätyin San Diegon kalliista hintatasosta, eikä kovin pahasti tarvinnut seota siellä Vuittoneiden keskellä. Saattoi tosin silti muutama tovi vierähtää Fashion Valleyssa...

Uggit olin jo puoliksi päättänyt ostaa ennen reissuun lähtöä, ja kun ne sitten löytyivät nettihintaan eli lähes puolet halvemmalla kuin Suomesta, niin eihän niitä sinne voinut jättää. OPIn ja Essien kynsilakat olivat myös puolet halvempia kuin Suomessa. Vaatteita ostin lähinnä Forever 21:sta, ja viininpunainen rusettiselkäinen mekko tarttui jostain hämärästä pikkuliikkeestä. Muun muassa tuo pikkumusta, joka pääsikin jo perjantaina päälle, kustansi vain 12 dollaria Forever 21:sta. Ja tuo burgundy hame taisi olla 8 dollaria...

Victoria's Secretiltä ostin viidet pikkarit 25 dollarilla, ja ne oli kyllä ihan nappiostoksia vaikka sovittamatta kiireessä ostin. Charming Charliesta tarttui matkaan "muutamat" korvikset ja viininpunainen pikkulaukku. Ai miten niin reissuostosten teemana oli viininpunainen...

Estas cosas compré en San Diego. Me sorprendió que los precios eran tan caros, pero las botas de Ugg y los esmaltes de uñas de OPI y Essie eran mucho más baratos que en Europa.

Besos, Hansu

Leikkiasussa

Espanjan ostoksista parhaimmaksi on osoittautunut tämä Promodin playsuit, joka päätyi kassalle oikeastaan vahingossa. Ostoslistalla oli löytää alennuksessa oleva nahkatakki ja bongasinkin rekistä yhden –50 % -alekylttiä kantavan ja mun nimeä huutavan yksilön. Yksinään en takkia kehdannut sovituskoppiin raahata, niin nappasinpa sitten viereisestä alerekistä tämän haalarin, vaikka se olikin kokoa liian iso. Päällä koko olikin passeli ja takki puolestaan liian pieni.

Kevyet korut löysivät tiensä käyttöön näin helteiden kunniaksi, ja korvissa kiiluvat aleostokset I am -liikkeestä. Pitihän nyt simpukat saada korviin kun nekin melkeinpä Salamancan tunnukseksi lasketaan.

Insiden laukkua olin käynyt tiirailemassa jo muutamaan kertaan. Mun tuurilla tietenkin alelaput oli revitty pois kun vihdoin ostoaikeissa sitä tulin noutamaan. Ja ehtihän tuo jo hajotakin ensimmäisellä käyttökerralla, vaan korjattua tuon onneksi sai.

Haalari: Promod / Laukku: Inside / Ballerinat: H&M

Este mono corto es la mejor compra de España. Lo compré en Promod casi por accidente. Estaba buscando una chaqueta de cuero y encontré una, pero quise probar algo más que sólo una chaqueta. Tomé el mono y me quedaba bien (pero la chaqueta era demasiado pequeño). También compré esta bolsa en Inside y los pendientes en I am.

Besos, Hansu

Kuuluisat kukkahousut

Näitä housuja on mietitty, väännetty ja käännetty niin paljon, että näistä tuli jo suorastaan käsite. Maaliskuun ensimmäisten lämpimien päivien hiostaessa farkun saumoissa keksin tarpeen keväthousuista. Mitään pohjemittaista ei tietenkään löytynyt, tällainen tallukka kun olen espanjalaisella mittapuulla. Mutta liehuvaa, rentoa ja kukallista sen olla piti, vaan jokainen kauppa piti koluta ennen kuin ne löytyivät. Eero sai kärsiä varmaan sata kukkahousukuvaa, kun enhän mä yksin mitään osaa päättää...

Housut: Zara / Toppi: Asos / Sandaalit: Pull&Bear / Laukku: Primark

Mutta the kukkahousut olivat kyllä loistavin ostos vähään aikaan. Salamancassa kun tuntui harvase päivä olevan lämmintä, mutta kuitenkin usein tuulista tai epävakaisen koleaa, jolloin farkut ovat liikaa ja shortsit liian vähän. Niinpä siis olenkin kulkenut tässä kohta pari kuukautta the kukkahousuissa, joihin vielä kovin usein on eksynyt pariksi sama kitinvärinen toppi. Kukkahousuihin kiteytyy jo monta muistoa Espanjasta.

Ja kyllä, ne ovat jopa nilkkamittaiset vaikka olenkin tallukka. Ja saatoin jo ehkä ostaa myös toiset melkein samanlaiset pökät.

Besos, Hansu

Kauppojen kiertelyä

Hassua kuinka voisi pientä ihmistä hykerryttää kun ensikertaa astuin hostellista Salamancan kaduille ja sattumalta osuin ensimmäiseksi pääshoppailukadulle, Calle Torolle. Siellä ne pönöttivät rivissä kaikki Inditex-konsernin putiikit: Zara, Stradivarius, Oysho, Pull and Bear, Bershka ja Massimo Dutti. Toki jatkona oli vielä hempeää aasialaismuotia edustava Hemiu, tuttu ja turvallinen H&M, espanjalaisketju Springfield ja moni uusi ihana tuttavuus. Ja viereiseltä kadulta Calle Zamoralta löytyi vielä toinen Zara sekä Zara Home.

Uusista tuttavuuksista eniten olen innostunut tähän mennessä Sferasta. Kohnasin antaumuksella liikettä ja löysin vaikka mitä ihania juttuja, jotka olisin voinut napata mukaani. Muutaman vierailun jälkeen vasta tajusin että liikkeessähän on viisi kerrosta, joista kolme on naisille! Toistaiseksi olen ostanut kuitenkin vain merihenkisen ohuen neuleen. Stradivariuksesta sen sijaan löysin aivan samanlaisen paitapuseron kuin jota olen Turun Zarassa ihastellut. Turussa maksoi 39 euroa, täällä Stradivariuksessa 17 euroa.

Aivan ensimmäinen pakollinen vaatehankinta oli kuitenkin tohvelit. Täällä kun lompsitaan välillä kengät jalassa eikä lattioita turhan paljoa pestä. Paljoa en näistä halunnut kuitenkaan pulittaa ja äkkiäkin ne oli löydettävä, joten nappasin omani Carrefourista kolmella eurolla. Varsinaisiin kenkäkauppoihin en ole vielä uskaltanut, niitä kyllä riittää ihan joka paikassa ja hintojen pitäisi olla halvemmat kuin Suomessa...

Valladolidin Primarkin superhalpojen hintojen keskellä oli ajoittain haastavaa pitää pää kylmänä. Toisaalta myös jopa inhotti se tavaranpaljous ja ostoshysteria. Liikkeestä ei löytynyt oikeastaan mitään, mitä oikeasti olisin "tarvinnut", mutta jotain oli kuitenkin "pakko" ostaa. Okei, kankaisen ostoskassin tarvitsin oikeasti, sillä täkäläiset muovipussit ovat aivan onnetonta laatua. Jo pientenkin ostostosten kanssa saa jännittää kestävätkö sangat perille asti...

Päivän sana: suomalainen ei vain totu maksamaan en efectivo, mutta onneksi melkein joka paikassa voi vinguttaa korttia. Puedo pagar con tarjeta lipsahtaakin suusta melkein automaattisesti heti tervehdyksen jälkeen. 

Aunque Salamanca es una ciudad bastante pequeña, hay muchas posibilidades para ir de compras. En la Calle Toro hay todas las tiendas del grupo Inditex: Zara, Stradivarius, Oysho, Pull and Bear, Bershka y Massimo Dutti. Además, hay Springfield, la cadena española, mi favorito H&M y muchas tiendas nuevas para mi en la Calle Toro. Y en la Calle Zamora, la calle siguiente de Toro, hay otra tienda de Zara y Zara Home. Ahora mismo mi favorito es Sfera, donde compré una camiseta rayada. Y ayer noté que hay cinco plantas en Sfera! En Carrefour compré las pantuflas con tres euros. Son muy importantes porque la gente lleva calzados en casa y el suelo es muy sucio. Primark en Valladolid es enorme y hay muchísimas cosas baratos para comprar. Para verano compré los zapatos rayados, el bolso, el pañuelo y la bolsa para compras. Necesito la bolsa de compras, porque las bolsas de plástico son muy malas.

Saludos, Hansu

Jännän äärellä: helmi simpukassa

Olin yhtenä päivänä menossa pankkiin ja sielläpä olikin tunnin jono, joten kulutin aikaa pitkin Hansaa vaellellen ja kävinpä pitkästä aikaa Tigerissa pyörimässä. Sieltä kyllä löytää joka kerta jotain uutta ja odottamatonta niin turhaa, mutta juuri siksi niin hauskaa härpäkettä. Esimerkiksi nämä simpukan sisällä myytävät toivomushelmet maksavat vain 4 euroa! Mullahan on ollut tällainen kirjahyllyssä unohduksissa ties miten kauan, mutta nytpä sen muistin ja raaskin vihdoin avata. Ja pienenä vinkkinä, että toivomushelmi on hauska lahja vaikkapa ystävänpäiväksi... :)

Tattadaa, sisältää paljastuu säilykepurkki, jossa on ihan aito simpukka! What sorcery is this?

Mukana tuli pieni muovinen työkalu simpukan avaamiseen. Aika kauan sain nyhertää kun yritin avata simpukan ilman väkivaltaa, jotta simpukka jäisi ehjäksi mutta aukenihan se lopulta... Oli simpukan avaaminen kuitenkin helpompaa kuin itse säilykepurkin. Avaamiseen tarkoitettu lenksu jäi käteen heti kättelyssä, eikä purkki auennut tölkinavaajalla tai välivallalla. Miestä tarvittiin sitten tässäkin...

Ja helmihän se sieltä simpukan kätköistä paljastui! Vaan onko se aito? Siitä en menisi takuuseen. Mä niin näen pienten kiinalaisten jemmailevan muovihelmiä simpukoihin... Mutta väliäkö sillä, onhan tää nyt jännä!

En oikein tiedä minkä värinen tuo nyt sitten on, ehkä vaaleanpunainen, ehkä kermanvärinen tai ehkä sittenkin persikka? Eri väriset helmet tarkoittavat eri asioita, kermanvärinen menestystä ja persikka terveyttä. No kumpikin kelpaa.

- Hansu