Remontti etenee: lattioita!

Pitkästä aikaa rempparaporttia – on melkoista kiirettä pitänyt nämä viime viikot ja joulukin kaatuu niskaan kaiken päälle. Pienen hetken jopa tuntui, ettei remppatyömaalla ole tapahtunut mitään sitten edellisen rempparaportin, mutta sitten moni asia nytkähtikin kerralla ison harppauksen eteenpäin. Ehkä hetken tulikin vähän himmailtua ja vedettyä henkeä, sillä lämpöjen päälle saamiseksi sai sykkiä niin paljon. Yläkerrassa kävi oikein puhuri, kun välikatto oli auki, joten se oli saatava umpeen pikimmiten jottei lämpö karkaisi harakoille. Yksi viikonloppu hujahtikin siis välikaton IV-kanavien eristämisessä, mikä ei taas ollut yhtään niin helppo homma kuin olisi voinut ajatella. Ensinnäkin kivivilla oli aika inhottavaa tavaraa käsitellä, eikä avoimella välikatolla hankalissa asennoissa taiteilu varsinaisesti nopeuttanut hommaa.

Putkien eristystä ja uusi välikatto (luukku uupuu vielä) / Piipunhattu paikoillaan

Niin ja piipunhattukin tuli vihdoin ponnisteltua katolle! Eero askarteli piipun itse yhdessä veljensä kanssa jo kuukausia sitten, ja nyt se on pitkään odotellut sopivaa keliä ja apukäsiä, jotta sen saisi vietyä katolle. Hattu on niinkin iso kuin yli 80 x 150 cm, joten vähänkään tuulisella säällä sitä ei kannattaisi lähteä viemään katolle. Nyt alkoi jo näyttää siltä, että oli viime hetket viedä se katolle ennen tuiskuja ja pakkasia. Hurjalta näytti homma, mutta tulipahan tehtyä ja hattukin sopi paikoilleen!

Ohi mennen luppoajalla saimme askarreltua saunalle myös uuden tason lavuaarille. Putkimies veti saunan vesipisteille uudet putket pintavetoina, minkä myötä vanha seinämallinen hana tuli irroitettua ja hankimme tilalle tasoon kiinnitettävän hanan. Tämä takia siis tasokin piti vaihtaa, vaikka toistaiseksi vanha kaappi ja allas saavat kelvata. Vielä pitäisi piilottaa vanhan hanan jäljet jonkun hyllyn tai peilin taakse, mutta sen ehtii myöhemminkin.Tämä homma piti kylläkin tehdä jo ennen putkimiehen tuloa, jolloin olisi saanut altaan ja hanan käyttöön, joten toistaiseksi suihku on ainoa vesipisteemme sisätiloissa. Toivonmukaan seuraavaksi kun putkimies kutsutaan käymään, saisi samalla jo kytkeä wc:n ja kodinhoitohuoneen hanan, saapa nähdä kuinka käy!

Loput ikkunatkin tuli vihdoin maalattua, eli nyt on kaikki keskikerroksen ikkunat sekä kellarin uusi ikkuna maalattu valkoiseksi sisäpuolelta. Myös melkein kaikki keskikerroksen ovenkarmit listoineen (vessan karmi vielä uupuu kun siellä oli vesieristys käynnissä) tuli hiottua ja maalattua – melkoinen raikastus niinkin pienen jutun myötä! Vielä jossain vaiheessa kun saisi ehostettua vanhat ovet vähän freesimmiksi...

Pikku puhteita:
saunan uusi hana ja taso / läpivientien pikkutarkkaa siistimistä maailman pienimmällä puukolla /
yhden seinän uudelleen tasoitusta ja hiontaa / karmien maalausta

To do -listalla ykkösprioriteettina on vessa – toimiva vessa kun tekisi raksaelämästäkin piirun verran helpompaa. Jarruttamassa oli vedeneristykset, jotka ulkoistimme suosiolla sertifikaatin omaavalle ammattilaiselle. Vedeneristystä varten piti hoidella muutamia pikkujuttuja, jotka ovat taas niitä sarjassaan "pohjatöitä, jotka ei näy missään". Eli kaikki läpiviennit ja levysaumat tiivistettiin ja siistittiin. Jouduin myös tekemään uudestaan vessan oviaukon reunustat, sillä ne olivat rempan tiimellyksessä saaneet jo niin paljon osumaa, että päätimme laittaa niihin kulmavahvikkeet ja sitä myöden ne piti tasoittaa uudelleen useaan otteeseen. Myös vedeneristekynnyksiä sai metsästää ympäri kaupunkia ja askarrella paikoilleen. Onneksi itse vesieristäjä saatiin paikalle aika nopealla aikataululla, ja viikossa homma tulikin valmiiksi. Ihan yhtäkkiä olisikin siis wc ja kodinhoitohuone eristettynä odottelemassa laatoituksia! Vedeneristeiden laittaminen siis sisältää useita vaiheita (primerit, nauhoitukset, itse eristeaineen levityskerrokset), joiden välillä on kuivumisajat, joten olimme varautuneet että hommassa vierähtäisi helposti parikin viikkoa.

Hetken aikaa olikin tilanne, ettei meillä oikein ollut tehtävää, kun odottelimme vedeneristysten valmistumista ja kattojen parissakin päätimme jatkaa vasta lattioiden jälkeen. Laatat oli kuitenkin jo hankittu, joten niinpä ryhdyimme laatoittamaan vilpolaa. Sinänsä olisi ollut varmaan fiksua jättää homma viimeiseksi, kun vilpolasta kuitenkin rampataan koko ajan ja se joutuu rempan aikana normaalia kovemmalle kulutukselle. Mutta jossain vaiheessa laatoitus on kuitenkin tehtävä, ja kuljetaanhan vilpolasta vielä yläkertaankin, jossa työmaa on alkutekijöissä, joten sama kai se on vaikka homman hoitaisi heti. Pitää vain suojata lattia hyvin. Tuumasta toimeen siis – ja meillehän ei taas helpoin reitti kelvannut, vaan halusimme lattiaan vinon ladonnan. Yllättävän hyvin kuitenkin onnistui tuo erikoisempikin ladonta, vaikka loppua kohden saumat alkoivatkin hiukan elää, ja rumimmat saumat ovat tietenkin näkyvimmällä paikalla. Mutta virheet ovat kyllä niin pieniä, ettei niitä edes itse etsimällä meinaa löytää eli aika onnistunut lopputulos siis kuitenkin!

Vilpola on jo kokenut melkoisen muutoksen vaikka paljon on vielä kesken.
Jo ikkunoiden maalaus teki ihmeitä!

Muitakin muutoksia vilpola koki, sillä vilpolan ja viereisen huoneen välinen aukko on nyt vihdoin ummessa, ja yhtenäinen paneelipinta kyllä toden totta muutti tilan ilmettä. Toiselle puolelle aukko jätettiin nyt lopulta näkyviin, mutta panelointiin umpeen. Oli melkoisen pikkutarkkaa puuhaa sahata paneelit kaarevaan muotoon, ja kesken homman lähdimmekin metsästämään kaupoilta muotokampaa. Sellainen löytyikin halvalla Biltemasta, ja kapistus osoittautui kyllä niin hyödylliseksi, että siitä olisi voinut maksaa moninkertaisen hinnan. Vahva suositus siis! Laatoituksissakin kampa pääsi jo hyötykäyttöön, ja eiköhän sille myöhemminkin löydy käyttökohteita.

Kun vesieristeet tuli valmiiksi, pääsimmekin laatoittamaan kodinhoitohuoneen lattiaa. Tämä on itse asiassa aika merkittävä askel meille, sillä lattian myötä saa alkaa rakennella kaapistoja ja tilasta saadaan uusi keittiö/taukotila raksalla, ja pääsemme ”muuttamaan” pois kellarista! Valitsimme kodarin lattiaan kuusikulmaista laattaa, ja laatoitus osoittautuikin yllättävän haasteelliseksi. Tuntui, että oli aivan mahdotonta saada saumoista tasaisen kokoiset. Reilu viikko lopulta vierähti lattian parissa askarrellessa, ja lopulta paljastui että siellä täällä saumoissa oli kiinnityslaastin pursuamia, jotka olisi tietenkin pitänyt puhdistaa märkänä mutta kiireessä ja epähuomiossa ne jotenkin jäivät. Huomasin kyllä laatoittaessa, että laasti pursui saumoista herkästi ja menin ääneen toteamaan, että täytyy ennen saumausta käydä kaikki laattojen välit läpi – eli saatoin tulla ikään kuin antaneeksi meille luvan olla kiinnittämättä tarkkaa huomiota pursuamiin. Niinpä lopulta vietin viikon lattialla hankalissa asennoissa saumoja rapsutellen. Voin kertoa, ettei saneerauslaasti ole ihan pehmeintä materiaalia, joten sain kaikki työkalut tylsiksi ja itselleni aika pahat vesikellot ja kovettumat. Huh, oli kyllä ihan järkyttävä homma mutta lopussa kiitos seisoo, sillä valmiissa lattiassa ei taida näkyä jälkeäkään saneerauslaastista, ja muutoinkin lopputulos on paljon odotettua parempi. Ehdin jo manaamaan lattian alimpaan helvettiin, mutta kun saumat sai paikoilleen, hävisivät virheetkin aika hyvin.

Laatoitusta ja laattojen välien puhdistusta

Sillä aikaa kun mä viimeistelin kodinhoitohuoneen laatoitusta, Eero ehtikin laatoittaa vessan lattian. Yhden neliömetrin lattiassa ei kauaa nokka tuhissut, ja pian saikin ryhtyä seinien kimppuun. Seinät laatoitettiin vain noin puoleenväliin ja loppuosa maalataan. Neliöihinsä nähden vietin yllättävän kauan seinien laatoituksen parissa (meniköhän siihen parikin viikonloppua ja joitain arki-iltoja), mutta tällä kertaa halusin välttää kaikki aiemmat virheet ja tehdä kaiken pikkutarkasti kunnolla. Olihan tuossa ulkonurkkia, ovismyygejä, koristelistoja ja tarkkoja suoria pystylinjoja, joissa en halunnut oikaista, ja olen kyllä lopputulokseen melkoisen tyytyväinen! Vessa on siis ottanut tosi ison harppauksen eteenpäin. Vielä pitäisi asentaa itse seinä-wc ja peittää se kotelolla, sekä tietenkin laatoittaa vielä tuo kotelo. Ja yläosa on myös maalaamatta ja kattokin puuttuu, sekä joitain sähköjäkin uupuu vielä.

Pikku vessan laatoituspuuhia. Vielä puuttuu seinä-wc:n kotelo.

Ai että tykkään kyllä laatoituksesta. Pikku tarkkaa, rauhallista eikä vaadi voimaa!

Ja arvatkaapa mitä! Sillä aikaa kuin häärin vessan parissa, on Eero veljensä kanssa saanut edistettyä puulattioita! Ihan yhtäkkiä meillä siis on melkeinpä koko kerroksessa lattiat – tämä on tooodella iso etappi meille! Vielä puuttuu yksi huone, mutta se vaikuttaa tähän astisista helpoimmalta joten lienee nopea homma (ei varmana siis ole kun näin menen sanomaan).

Niin ja ennen lattioita toki puhallettiin taas uudet eristeet lattian alle. Homma oli sama kuin viimeksi, eli Huntonin puukuitueristettä laitettiin samalla työn jaolla, eli Eero syötti pihalla paaleja silppuriin ja mä puhalsin. Koko päivä siinä taas vierähti vaikkei jäljellä ollut ”enää” kuin viitisenkymmentä neliötä. Kyllä seuraavana päivänä huusi hartiat hoosiannaa, alkoi meinaan loppuvaiheessa tuntua aika painavalta tuo puhallusputki.

Kaikki on kyllä edennyt viime aikoina ihan hirveällä vauhdilla – kerrankin joku etenee nopeammin kuin oli ajatellut. Aloitin meinaan kirjoittamaan tätä postausta sillä kärjellä, että esittelen vain vilpolan lattian, ja olin tuolloin jo hurjan täpinöissäni siitä. Sitten yhtäkkiä sain päivittää postausta milloin minkäkin asian valmistumisella, enkä kerennyt missään välissä julkaisemaan tätä. Aika positiivinen ongelma! Edessä on lomapäiviä joulun välipäivinä, ja odotukset on korkealla – mitähän kaikkea ehditään saada aikaiseksi. Tiedossa olisi vessan edistämisen lisäksi ainakin eteisen tapetointia ja loppujen kattojen tekemistä. Jalkalistoja joudutaan tovi odottelemaan mutta ehkä ikkunalistoituksia voisi alkaa miettiä aika piankin. Kellarissa on myös hieman puuhaa, jolla ei sinänsä olisi kiire, mutta tekisi vaan mieli hoitaa ne alta pois jotta saa nekin rukstittua to do -listalta…

Talo alkaa näyttää pikku hiljaa asuttavalta!

Tämä on kyllä on ollut kaikin puolin niin kummallinen vuosi, että ihan mielellään joulunkin viettää vähän eri kaavalla. Toki aattona mennään äidin ruokapöytään perinteisen kaavan mukaan, mutta isoksi osaksi muut vierailut taitaa jäädä tekemättä. Eipähän tarvitse väkisin keksiä tekemistä tylsille pyhäpäiville!

Ihanaa joulun aikaa kaikille!

Besos, Hansu