Laiska lauantai

Tällaisissa tunnelmissa on kulunut tämä päivä – ja oikeastaan pari edellistä viikkoa. Lomaillen ja laiskotellen. Voi mulle niin tulee ikävä tätä unikaveria! En tiedä osaanko nukahtaakaan ilman, että joku on käperöllä polvitaipeessa ja nällyttää hiljaa takakoipeaan. Sniif.

Aikaa on vihdoinkin ollut tarpeeksi, jotta voi olla tekemättä mitään. Melko harvinaista, että olen ehtinyt lueskelemaan muutoin kun iltaisin ennen nukahtamista... Okei motivaattorina toimi myös se, että Kotiopettajattaren romaani on saatava loppuun ennen reissua. Moista tiiliskiveä kun en aio mukanani kantaa. Kirja on muuten yllättänyt todella positiivisesti!
Aikaisemmin olen lukenut Emily Brontën Humisevan harjun, joka oli mielestäni melko tylsä. En tiedä miksi odotin sisarusten kirjoittavan samalla tavalla, mutta onneksi olin väärässä. Kotiopettajatteren romaani on ollut paikoin jopa jännittävä! Sekä tietenkin romanttinen, surullinen ja kaikkea siltä väliltä. Myös aikaansa edellä oleva vahva nainen Jane Eyre puhuttelee vähän samoin kuin Tuulen viemään Scarlett.

Eilen kävimme myös hierojalla ja polskimassa Caribiassa. Kyllä nyt vähemmästäkin lomatunnelmiin pääsee! Polskuttelun jälkeen nukuttikin sitten melkein kellon ympäri...

Äsken tuli tehtyä hieman punttitreeniä ja käveltyä pitkästä aikaa pidempi lenkki kuin vain pihan ympäri. Peppi on kiitollinen kun pakkanen lauhtui, edes hetkeksi.  Vielä vähän hyvää ruokaa ja leffaa niin eiköhän nukkumatti tule aika pian hakemaan... Eilen muuten katsoimme Walter Mittyn ihmeellisen elämän, joka oli kyllä mukava hyvän mielen elokuva ja antoi ehkä elämänohjeita Espanjaakin varten.

- Hansu