maanantai 6. tammikuuta 2014

Japanivinkkejä: Osaka & Kioto

Sain jo jonkin aikaa sitten toivomuksen kirjoittaa vinkkejä Japaniin matkaaville. Hups, aika kauan meni että sain tämän aikaiseksi ja aikamoinen maratonisekametelisoppa tästä tuli, kun yritin mahduttaa mukaan vähän kaikkea, enkä taatusti muistanut puoliakaan mitä olisi pitänyt mainita. 

Osakaa Osakan linnan huipulta



Olen käynyt ainoastaan Osakassa ja Kiotossa, joten postaus käsittelee lähinnä vain niitä. Turistioppaiden perusnähtävyydet olen yrittänyt jättää vähän pienempään osaan, ne ehkä kaikki hoksaavat muutenkin. Koska olen herkkusuu, niin aloitetaan ruuasta. Voisin kyllä tarinoida mistä vaan Japaniin liittyvästä aiheesta monen postauksen verran, eli sanokaa ihmeessä mikäli haluatte jostakin asiasta tietää lisää!

Ruoka

Sushi ja erilaiset nuudelisetit ovat tuttuja perusruokia, mutta rohkeasti kannattaa kokeilla kaikkea erilaista. Sushiinkin saa hieman vaihtelua kokeilemalla kaiten sushia, jossa annokset kulkevat liukuhihnalla, josta sitten napataan parhaimman näköiset annokset ja lautasen väri kertoo hinnan.
Yleisesti ruokien valintaa helpottaa huomattavasti ravintoloiden ulkopuolella olevat muoviset tarkat jäljennökset annoksista hintoineen, joten listaa ei tarvitse osata lukea. Ruokalistathan ovat yleensä vain japaniksi, eivätkä tarjoilijat puhu sanaakaan englantia. Pääasiassa japanilainen ruoka on kevyttä ja terveellistä, minkä takia saattaa olla koko ajan pieni nälkä päällä. Siihenkin tottuu.

Herkkuja:
Mochi ice cream: riisitaikinasta tehtyjä pallosia, joissa on sisällä jäätelöä. Niin parhautta! Näitä myydään pienissä kojuissa esimerkiksi ostoskeskuksissa. Myös perinteiset japanilaiset "karkit" sisältävät usein mochi-taikinaa.
Tonkatsu: kun japanilaiset herkut alkavat kyllästyttää, on tämä melko kotoisa vahtoehto. Paneroitua possua suupaloiksi leikattuna. Tätä herkkua voi tiedustella esimerkiksi kysymällä Tonkatsu ga arimasuka?
Hottokeeki (hot cake): amerikkalaistyyliset paksut pannukakut siirapin kera. Voi nam! Näitä ei tosin tarjoilla aamupalaksi, vaikka voisi luulla...
Kareeraisu: Sakea ja tummakastikkeinen curryriisi on yksi suosituimmista arkiruuista Japanissa.
Aamiainen: Varmaankin jokaisesta kuppilasta on saatavissa muutamalla eurolla länsimaalainen aamiainen, eli valkoista paahtoleipää kahvilla tai teellä. Japanilainen aamiainen sen sijaan on melko eksoottinen elämys, joka meiltä jäi kyllä väliin. Aamuisin ei ehkä ihan tee mieli käyneitä soijapapuja (natto), levää ja raakaa munaa riisillä...

Mochi ice cream ja peruslounas: donburia, tempuraa, nuudelia, sushia ja pikkelöityjä vihanneksia (tsukemono)



Ravintolat:
Yoshinoya: pikaruokaketju, josta saa parilla eurolla donburikipon minisalaatilla. Eli riisikippo lihalla ja kasviksilla. Japanilaiset pikaruokailevatkin terveellisesti...
Ajisen Ramen: nuudeliketju, jonka kaikki annokset vievät kielen mennessään. Parhautta.
Molemmat esimerkit ovat maailmalle levinneitä ketjuja, muita on vaikea nimeltä mainita. Erilaiset pubityyliset izakayat ovat loistavia rentoon ja halpaan ruokailuun.

Tonkatsu

Maistamatta jäi:
okonomiyaki: yksi Osakan aluellisista herkuista ja silti jotenkin jäi maistamatta kun ei semmoisen olemassa olosta silloin tiennyt. Japanilaisten pizza, joka muistuttaa munakasta.

Vinkki viitoset:
Lasku tuodaan yleensä pöytään. Rahoja ei jätetä pöytään, vaan yleensä maksetaan erilliselle tiskille tai tarjoilijalle. Kohteliasta on ojentaa ja vastaanottaa rahaa molemmilla käsillä.
Mikäli nainen yrittää tilata alkoholia, saatetaan sitä kummastella melko lailla. Itse en ainakaan onnistunut tilaamaan drinksua kun myyjä vain ihmetteli jotain japaniksi...
Joissain ravintoloissa kengät jätetään eteiseen, jolloin lattia on yleensä tatamia. Joissain taas itse istumapaikka on tatamia, jolloin kengät riisutaan ennen sille astumista. Kuuma pyyhe on käsien pyyhkimiseen, ja juomaa tuodaan lisää lasin tyhjentyessä. Yleensä vesi ja tee sisältyvät hintaan. Ja niitä puikkoja ei sitten tökätä pystyyn ruokaan! Ruokailu on pyhä tapahtuma, jolloin ei pelleillä, niistetä tai röyhtäillä. Riisikippo on kohteliasta syödä tyhjäksi.

Muovisia ruokia

 

Paikat

Osakan ja Kioton näkemisen arvoisia paikkoja ovat matkaoppaat pullollaan. Osakasta mainostetaan hienoja Umedan ja Namban "keskusta-alueita". Umeda on enemmän businesshenkinen kun taas Nambassa on paljon ravintoloita, kauppoja ja pachinko-peliluolia. Me yövyimme mukamas pahamaineisella Shinsekain alueella. (Itseasiassa en ole varma miksi tätä Shinsekain markkina-aluetta ympäröivää aluetta tulisi kutsua, mutta siis alue Tennojin vieressä, Dobutsuenmaen asemalla.) Japanilaisilla on aavistuksen erilainen käsitys pahamaineisuudesta, joten ei kannata säikähtää. Ensinnäkin kodittomat ja "muut hämärät tyypit" olivat tuhat kertaa ihmisemmän näköisiä kuin kotoisat pulsut, ja kohteliaasti toivottivat aamuisin hyvät huomenet. Itseasiassa Japanissa kodittomuus saattaa olla henkilön oma valinta. Mitään "pahamaineista" ei Shinsekaissa näkynyt, vaan päin vastoin, alue on mukavan kiireetön ja lähellä Tennojin eläintarhaa – ja hotellit/hostellit ovat edullisempia kuin muilla alueilla. Tosin erityisen kaunis alue ei ole, mutta rouheudessaan se on jotenkin sympaattisempi kuin vaikkapa kiillotettu Umeda.

Näkymiä meidän hostellista


Shinsekain "markkinakortteli": täynnä izakayoja, pikku puoteja ja fugu-ravintoloita. Keskellä Shinsekaita on Tsutenkaku-torni, jonne pääsee ylös katselemaan maisemia. Ja nyt tarkkana: aivan tornin juurella oli meidän joka-aamuinen aamiaiskahvila, jossa herttainen mummeli muisti ensimmäisestä kerrasta että otin teen sitruunalla ja Eero kahvin maidolla. <3

Hep Five: jättimäinen ostoskeskus Umedassa, jossa silmille hyppää heti sisään tullessa jättimäiset punaiset valaat. Ostoskeskus on helppo löytää, sillä sen katolla on maailmanpyörä. Tietenkin.


Vinkki viitoset: metrot ovat halpoja ja supersiistejä, niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Vaikka japania ei osaisi, niin lippuautomaatti oli ihan uskomattoman helppo. Valitset määränpään, kone kertoo summan, hyppäät metroon, ääni kertoo valotaulun kera missä mennään, hyppäät pois, jos meni väärin niin maksat vain puuttuvat hilut. Paljon yksinkertaisempi systeemi kuin monissa Euroopan kaupungeissa. Kiotossa metroja on huomattavasti vähemmän, joten bussia kannattaa suosia. Pysäkillä on valotaulu äänineen, josta näkee monenko pysäkin päässä bussi on. Julkisissa liikennevälineissä kännykkään ei sovi puhua, ja muutenkin aparaatin tulee olla äänettömällä.

Käymättä jäi:
Osakasta olisi päässyt helposti läheiseen Naran kaupunkiin ihmettelemään kesypeuroja, mutta käymättä jäi (koska kiire ja hölmö).

Näkymiä Hep Fiven maailmanpyörästä
Dotonbori-kanaali Nambassa

 

Nähtävyydet

Nähtävyydet on varmasti helpointa luntata mistä tahansa matkaoppaasta, mutta Japani itsessään on jo nähtävyys, vaikka seisoisi kadulla ja ihmettelisi monttu auki. Kuten me teimme nähdessämme miehen potkupuvussa vetäen perässään jotakin lelua. Kukaan muu ei ihmetellyt.


Omiksi nähtävyyssuosikeiksi nousivat Osakasta ehkä Kaiyukanin akvaario, joka on yksi maailman suurimmista. Siellä voi pällistellä valashaita, silittää rauskua, katsella pingujen ulkoilua ja nähdä joulupukin uimassa haiden kanssa. Tarvitseeko enempää edes sanoa.
Kioto on täynnä temppeleitä, joista on vaikea valita suosikkeja. Jos menee Kiotoon, niin ne on vain nähtävä. Kyoto Goshon eli keisarillisen puiston ihmettelyyn kannattaa varata rutkasti aikaa ja hyvät kengät, sillä se on i-s-o!




Näkemättä jäi:
Kioton Kettupyhättö Fushimi Inari Taisha jäi näkemättä (koska hölmö, taas), ja se harmittaa kyllä kovasti! Muuten Kioto tuli koluttua, mutta tuntuu että pelkästään tämän takia pitäisi sinnekin palata. Miljooniatsiljoonia punaisia torii-portteja ja kettupatsaita, joille on tuotu nuttuja ja tofua (koska japanilaiset ilmeisesti uskovat kettujen pitävän tofusta).

Kiyomizu-dera, Puhtaan veden temppelin portti

Toivomuksia

Gionin kuuluisat geishakorttelit

Shoppailu

Japanista löytyy kaikkea kaikille, oikea kulutushysterian luvattu maa. Sanotaan, että Japanissa kaikki on hurjan kallista, mutta suomalaisille hinnat ovat ihan perustasoa. Runsas valikoima kuitenkin takaa, että halpoja löytöjä tekee takuulla. Liikkeitä on joka lähtöön, ja osa alueista on keskittynyt tietynlaisiin kauppoihin. Esimerkiksi Osakan Den Den Town on keskittynyt lähinnä elektroniikkaliikkeisiin ja tilpehöörileluliikkeisiin. Juurikin tällaisia lelu/tilpehööri/keräilyfiguuriliikkeitä Japani on pullollaan, ja niissä shoppailevat lähinnä aikuiset itselleen. Myös mangaliikkeitä on siellä täällä ja useimmiten monessa kerroksessa. Kaikki lukevat mangaa, vauvasta vaariin. Outoja putiikkeja riittää ja väen paljous takaa ostajat. Miten olisi vaikka hyllykaupalla Hello Kitty -kamaa tai neliömetreittäin koiran vaatteita?


Vinkki viitoset: Melkein kaikissa liikkeissä jokainen myyjä huutaa kovaan ääneen "Irashaimaseeee". Tämä hämmensi hieman kun en oikein tiennyt kuuluuko tähän vastata jotain ja mitä ne huutelevat. Lausahdus on tervetulotoivotus, joka ilmeisesti kuuluu hyvään asiakaspalveluun ja ei siis edellytä vastausta. Jokainen myyjä pyrkii pitämään huolen, että toivottaa irashaimaseet jokaiselle asiakkaalle, mieluusti kuuluvammin kuin kollega. Asiakas on kuningas, joten ei tarvitse osata pokkuroida. Riittää että osaat sano kiitos, arigatoo gozaimasu.
Joissain liikkeissä esillä olevat vaatteet ovat vain näytekappaleita ja varsinainen ostos kiikutetaan muoveissa takahuoneesta. Sovituskoppiin mentäessä kengät saatetaan jättää kopin ulkopuolelle. Japanilaisten H&M:stä Uniqlosta löytää laadukkaita ja edullisia perusvaatteita, kuten neuleita ja t-paitoja. Lisäksi monista liikkeistä voi bongata käpälää heiluttavan kisun, maneki nekon, joka toivottaa rahan ja onnen tervetulleeksi. (Japanissa vilkutus siis tarkoittaa luokse kutsumista.)

Muuta jännää

Purikura: valokuvauskoppi, jossa otetaan ylisöpöjä pelleilykuvia kavereiden kanssa, sekä muokataan ihmisille animesilmät ja tietenkin lisätään kaikenlasia sydämiä ja muita härpäkkeitä. Harmi että meillä ei sillon ollut hienoja älypuhelimia, joten kuvat jäivät koneeseen. (Jotkin purikurat tulostavat paperiversion, mikä kannattaa fiksuna tarkistaa ennen koppiin astumista.)

Ryokan: Jos menee Japaniin, niin vähintään yksi yö on vietettävä perinteisessä majatalossa. Liukuovet, tatamilattiat, riisipaperiseinät, hernepussityyny ja futon. Nurkassa pöhisi pieni lämmitin, joka pysyi päällä pari tuntia kerrallaan. Mutta onneksi oli megamuhkea peitto ja tulikuuma kylpy. Aamupala pöydässä istuttiin tietenkin lattialla, peitto sylissä ja lämmitin pöydän alla. Tätä ei vaan voi missata. Myös kapselihotellissa kannattaa yöpyä ellei ole ahtaanpaikankammoinen...

Ofuro: Meillä on sauna, japanilaisilla kuuma kylpy. Luultavasti mistä tahansa hotellista ja majatalosta löytyy mahdollisuus tähän. Ja se vesi on sitten kaikille tarkoitettu, eli ammetta ei tyhjennetä kylpijöiden välissä. Eikä ole ällöä, kylpyä ennen peseydytään.
Vessa: Japanista puhuttaessa ei vaan voi ohittaa niitä elektronisia vessoja. Pikaopas: Nuotinkuvasta tulee vessanvetoääni, jolla voi peittää kiusallisia ääniä. Erilaiset suihkut on käteviä, kannattaa rohkeasti kokeilla. Vessaa ei yleensä vedetä kaukosäätimestä/nappuloista vaan pöntön takana olevasta kahvasta! Ekalla kerralla en tätä tajunnut joten feikkasin painamalla vessanvetoääntä ja livistin... Lisäksi joissain vessoissa (esimerkiksi ryokaneissa) saattaa olla erilliset wc-tohvelit, jotta pöpöt eivät leviä koipeloisten mukana muualle.

Japani on täynnä kauniita ja mietittyjä yksityiskohtia, ja estetiikka on olennainen osa japanilaista kulttuuria. Kannattaa siis pitää silmät auki. Japanissa teki mieli kuvata kaikkea jatkuvasti, mutta välillä epäilytti onko se soveliasta. Tätä voi tiedustella kysymällä Shashin o totte mo ii desuka? Sanoisin että tämä on kiitoksen ohella yksi tärkeimmistä lausahduksista.

- Hansu

4 kommenttia:

  1. Kiitos paljon! Tämä oli tosi mielenkiintoista lukea! :) Suosittelen muuten Mia Kankimäen kirjaa Asiat, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Se oli tosi hyvä ja sijoittui juurikin tuolle seudulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä jos tässä oli jotain järkeä... :D En olekaan kuullut tollasesta kirjasta, pitääpä tutustua!

      Poista
  2. Mielenkiintoinen postaus ja aivan upeita kuvia! :) En koskaan aiemmin ole ollut Japanista kiinnostunut, vaikka rakastankin matkustelua, mutta tämä postaus kyllä herätti kiinnostukseni pahemman kerran. :)

    http://camillan-live-love-learn.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) Siitä sitten vaan matkaa suunnittelemaan ja varailemaan! :D Mä en kanssa ennen Japanin reissua ollut mitenkään erityisemmin kiinnostunut maasta, mutta reissun jälkeen hurahdin täysin – jopa niin että piti sitten kielikin opetella. Ja näin on ilmeisesti käynyt monille suomalaisille, niin ne vaan taitavat japanilaiset olla jonkinlaisia sukulaissieluja...

      Poista

Kommentit piristävät päivää aina! <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...