Palanen Portugalia: Pasteis de nata

Synttäreilleni leivoin vanhemmalle väelle tarjottavaksi portugalilaisia vaniljaleivoksia. Leivokset on keksitty alkujaan Lissabonin Belémissä sijaitsevassa Jeronimoksen luostarissa. Tarina kertoo, että luostarissa käytettiin munanvalkuasia vaatteiden tärkkäykseen ja keltuaisille piti keksiä jotakin käyttöä, niinpä syntyi leivos nimeltä Pastel de Belém. Alkuperäisiä aitoja leivoksia tarjotaan yhä luostarin lähellä olevassa kahvilassa, ja ne nautitaan kanelin ja tomusokerin kera. Kuitenkin ympäri Lissabonia vastaavia leivoksia (ilman kanelisokerihuntua) myydään nimellä pasteis de nata, ja onpa kyseiset namipalat levinneet Macaon kautta myös Kiinaan, josta niitä löytää muun muassa KFC:stä.

Sieltä se ajatus sitten lähti

Pasteis de nata, 12 leivosta:

• 6 levyä lehtitaikinaa
• 2 dl kermaa
• 1 dl maitoa
• 4 keltuaista
• 3/4 dl sokeria
• 2 tl vehnäjauhoja
• pari palaa sitruunan kuorta
• 2 tl vaniljasokeria
• kanelia
• tomusokeria
•  

Ota lehtitaikinalevyt sulamaan ja aloita täytteen valmistus mittaamalla kerma, maito, keltuaiset, sokeri ja jauhot kattilaan. Leikkaa mukaan pari palaa sitruunan kuorta. Kuumenna miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen kunnes seos kiehahtaa ja sakenee. Ota kattila levyltä, poista sitruunankuoret ja lisää vaniljasokeri. Anna täytteen jäähtyä. Leikkaa juomalasilla taikinalevyistä ympyröitä ja vuoraa foliovuokien tai muffinivuuan kolot taikinalla. Pistele pohjat haarukalla ja lusikoi täyte vuokiin. Paista 225-asteessa 15 minuuttia. Täyte saa tummua kunnolla (jota mulla ei tapahtunut vaikka pidin hieman yliaikaa uunissa). Anna leivosten jäähtyä hieman ja ripottele päälle kanelia ja tomusokeria.

Mulla leivosten ulkonäkö oli jokseenkin erilainen kuin alkuperäisten leivosten, mutta maku oli kyllä lähestulkoon aivan autenttinen. Mikä loistava tapa saada muistella tehtyjä reissuja ja maistella pientä (ja ehkä parasta) palaa Portugalia. Lisää Portugalia voi fiilistellä täällä.

Para mis cumpleaños hice los pasteles de Belém, que me encanta. Los comí cuando visité Portugal y también cuando visité China (donde se han extendido por Macao).

Besos, Hansu