Voihan masentava marraskuu. Värikkäät lehdet ovat muisto vain ja pimeys masentaa mielen. No ei kyllä paranisi valittaa, sen verran aurinkoisesta ja värikkäästä syksystä saimme kuitenkin nauttia. Mutta saa kai silti toivoa, ettei tätä pimeyttä ja märkyyttä kestäisi kovin kauan. Tuntuu, että pimeys nielaisee energian lisäksi tunnit vuorokaudesta kun mitään ei näemmä enää ehdi...
Onneksi sentään ehdin viime tingassa ikuistaa hieman väriloistoa, kun pari viikkoa sitten kävimme taas ihailemassa keltaisessa lehtimeressä kylpevää kampusaluetta ja Tuomiokirkon ympäristöä. On Turku vaan aika kaunis. Ohi mennen tuli räpsäistyä kuva myös syysasuisesta Pehr Kalmin tammesta, ja tajusin asian vasta kuvia selaillessani. Vuodelta 1779 peräisin oleva tammivanhus on selvinnyt jopa Turun palosta ja on siis Turun keskustan vanhin puu.
 |
| Tämä lienee se kuuluisa Kalmintammi |
Los colores del otoño.
Besos, Hansu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät päivää aina! <3