maanantai 2. tammikuuta 2017

Vuosikatsaus 2016

Mahtavaa uutta vuotta 2017! Ennen kuin otetaan uudet kujeet vastaan, on aika hieman muistella mitä mennyt vuosi pitikään sisällään.

Alkuvuodesta pakkasen paukkuessa muistan hinkuneeni pitkille kävelyille ihan vain jotta voisin kuunnella Serialia. Juuri tässä yhtenä päivänä muistinkin, että mulla onkin vielä kakkoskausi kuuntelematta joten alkuvuosi taitaa kulua samoissa merkeissä. Serialin ansiosta hurahdin noin muutenkin podcasteihin ja äänikirjoihin, ja etenkin Aamulypsy on kulkenut korvilla oikeastaan päivittäin. Toisivatpa tulevat pakkaset yhtä kauniin talven ihmemaan kuin viime vuonna.

Maaliskuussa gradu edistyi harppauksin ja pääsin pitämään jo loppuesityksenkin (valmiiksi asti oli silti näköjään pitkä matka, heh). Maaliskuisessa postauksessa mainitsin sivumennen käyneemme katsomassa vanhassa hevostallissa sijaitsevaa asuntoa. Enpä ehkä oikeasti arvannut, että muutama kuukausi myöhemmin olisimme oikeasti asunnon omistajia! Huhtikuun kuulumispostauksessa mainitsin käyneeni muutamissa työhaastatteluissa ja haaveilevani Euroopan roadtripista sekä sisustelevani uutta asuntoa öisinkin. Töitä ei löytynyt ja reissukin piti typistää vähän lyhemmäksi Italian reissuksi. Kaikkeen oli vaikea keskittyä kun asuntokuume valtasi mielen. Sisustusjutut mielessä esittelin meidän sen hetkisen asunnon keittiön ja myöhemmin koko kämpän.

Toukokuussa tapahtui rutkasti jänniä asioita. Allekirjoitimme kauppakirjan uudesta asunnosta, mutta ensin piti pari viikkoa jännittää, josko joku asuntoyhtiön osakkaista lunastaisikin asunnon itselleen nenämme edestä. Hitaasti matelevia päiviä pakoon lähdimme seikkailulle Italiaan. Ensin vietimme pari päivää Roomassa maailman parasta tiramisua syöden ja kaatosadekuuroja pakoillen. Rooman nähtävyyksiä tuli kierrettyä ahkerasti vaikka väentungos olikin jotain aika uskomatonta. Roomasta puksuttelimme junalla La Speziaan ja Cinque Terren kuvankauniisiin maisemiin. Matka jatkui romanttisen Veronan kautta hieman erilaisiin maisemiin Dolomiittien vuoristoon. Huristelimme mutkittelevia vuoristoteitä milläpä muullakaan kuin Fiat 500:lla. Matka jatkui lyhyellä pysähdyksellä Gardajärvellä. Ah noihin maisemiin pitää kyllä varmaan päästä hieman pidemmäksi aikaa vielä joskus!

Kesäkuussa oli vihdoin uskottava, että asunto vanhassa hevostallissa oli ihan oikeasti meidän. Kirjoitin myös, että sain graduun viimeiset korjausehdotukset, joiden jälkeen työ olisi lähetettävä painoon. Muutamat korjaukset sainkin tehtyä, mutta niin vain muuttopuuhat ja remontti veivät aina vain enemmän aikaa, ja gradun palautus lykkääntyi. Kesäkuussa tuli myös vietettyä mahtava mökkijuhannus. Heinäkuussa saimme avaimet asuntoon, ja suunnitelmat alkoivat realisoitua. Kuun puolessa välissä saimme aloiteltua remonttiurakkaa ja esittelin asunnon ennen-kuvien muodossa. Nyt urakka on pienempiä viilailuja vaille valmis, mutta blogin puolella remppajutut laahaavat pahasti jäljessä. Elokuussa yläkerta oli jo valmis, mutta alakerrassa vasta puuhaa riittikin – pitkään se näytti räjäytystyömaalta. Muinaistulien yö oli ihana ja ikimuistoinen päätös ihanalle kesälle.

Viime vuoden vaihteessa asetin tavoitteen venyä spagaatiin ja vuoden aikana kiinnitin aiempaa rutkasti enemmän huomiota kehonhuoltoon. Syyskuussa julkaisinkin kuvatodisteen, että spagaati oli lähestulkoon saavutettu – tosin vain toispuoleisesti. Täytynee asettaa tälle vuodelle sama tavoite toiselle jalalle. Remontin ja muuton suhteen tahti kiristyi ja oli painettava pitkiä päiviä. Uuden kylppärin seinien kohoaminen antoi toivoa ja vanha asunto täyttyi muuttolaatikoista ja tavarakaaoksesta, kun lähes kaikki kalusteet saatiin myytyä. Lokakuun vaihtuessa vanha asunto luovutettiin ja muutimme Eeron isän nurkkiin. Kylppärin pinnat valmistuivat melko nopeasti ja keittö kohosi ihan yhtäkkiä, mutta sähköjä odoteltiin alakertaan jokunen tovi. Alakerta oli sen verran keskeneräinen ja työkalujen valtaama, että emme kertakaikkiaan mahtuneet muuttamaan kuin vasta kuun lopussa, ja silloinkin oli elettävä valtavan kaaoksen keskellä. Mutta kyllä ensimmäinen yö uudessa asunnossa tuntui siltä, että jotain merkittävää oli saavutettu!


Marraskuu kului uuteen kotiin totutellessa ja uusia asioita ihmetellessä. Arjen myötä remonttitahti hiipui, ja vuoden lopun häämöttäminen toi ahdistuksen keskeneräisistä asioista. Joulukuussa saimme onneksi muutamia roikkuvia juttuja toteutettua ennen jouluhömpötyksiä. Ja mikä hienointa, joulukuun puolessa välissä sain vihdoin ja viimein gradun palautettua, niin että loppukuun sain hyvällä omatunnolla keskittyä roikkuviin remppaprojekteihin ja jouluhössötykseen. Vuoden toiseksi viimeinen ilta kului tunnelmallisesti leirinuotion äärellä Kurjenrahkan kansallispuistossa pilkkopimeän metsän keskellä. Grilliruoka ja paahdetut vaahtokarkit maistuivat jopa paremmilta kuin kesällä. Näin hienon vuoden ja vuoden päätöksen jälkeen on seuraavalle vuodelle jälleen asetettu korkeat odotukset, mutta eiköhän vuosi 2017 ne lunasta. Johan vuosi alkoi jo aika erikoisesti, kun kävimme vuoden ensimmäisenä päivänä komealla visiitillä arkkipiispan asunnossa.



Unohtumaton vuosi 2016 muistetaan vauhdikkaasta Italian reissusta, asunnon ostamisesta ja suuresta remonttiurakasta sekä gradun valmiiksi saamisesta. Mitähän ikimuistoisia asioita tämä vuosi tuo tullessaan?

Un resumen del año pasado, feliz año nuevo!

Besos, Hansu


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää aina! <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...