lauantai 1. heinäkuuta 2017

Jännittävä Postojnan luolasto

Matkalla Bledistä kohti Kroatiaa pysähdyimme Postojnassa luolastovisiitillä. Olen vain kerran aikaisemmin Turkissa käynyt pienessä tippukiviluolassa, joten en juurikaan tiennyt mitä odottaa. Tiesin, että luolassa on ympäri vuoden +8-10 astetta lämmintä, ja ymmärsimme sentään varautua pitkähihaisella ja huivilla. Alkumatka syvemmälle luolaan taitettiin pienellä junalla (kertonee jotain luolan koosta), jonka vauhdissa tuli kyllä melkoinen vilu. Onneksi luolassa käyskennellessä tarkeni paremmin kun ei tuullut. Kosteus tosin oli aikamoinen (99 %), joten vähän väliä katosta saattoi tipahtaa pisara nenän päähän.



Luolasto on tosiaan järjettömän iso, tutkitulta osuudeltaan yli 24 kilometriä pitkä. Junamatkan lisäksi koosta kertonee myös se, että siellä on arvatenkin 1800-luvulta peräisin oleva tanssiaissali kristallikruunuineen, 10 000 ihmistä mahduttava konserttisali ja tietenkin matkamuistomyymälä. (Selvennyksenä, että nuo salit ovat siis vain suuria luolia ilman sen kummempia ihmisen tekemiä rakennelmia - jos kristallikruunuja ei lasketa.) Wikipedian mukaan Postojnan luolassa on myös maailman ainoa maanalainen postitoimisto.

Luolalla on pitkä historia turistinähtävyytenä


Jännää luolassa on myös se, että se on löydetty jo keskiajalla, ja löytäjä on jättänyt suuaukolle puumerkkinsä. Tämän jälkeen kävijät ovat jättäneet vuorollaan omat puumerkkinsä seinään, josta on bongattavissa mielenkiintoisia vuosilukuja ja nimiä. Ja turistinähtävyys luolastosta tuli jo vuonna 1819! Suosio on ymmärrettävä, sillä luolasto on täynnä toinen toistaan jännempiä tippukivimuodostelmia (osa muun muassa näytti aivan katosta ripustetulta kankaalta), joiden muodostumiseen on mennyt järjettömän pitkä aika. Muistaakseni sadassa vuodessa syntyy sentti tippukiveä, joten esimerkiksi luolaston symbolina olevan viisimetrisen Brilliant-tippukivipylvään syntymiseen on mennyt jokunen vuosi... Mielikuvitus alkaa kyllä laukata tuolla, ja kaikenlaisia hahmoja on näkevinään siellä täällä. Melkein voisi myös kuvitella, että jossain luolaston tutkimattomissa osissa lymyilisi jokin klonkkumainen otus...



Postojnan luolaston maskottina toimii söpö vaaleanpunainen luikero, olmi (proteus anguinus / human fish), joita oli nähtävillä akvaariossa. Olmit ovat siis vähän aksolotlia muistuvia silmättömiä salamanterielämiä, joilla on pikkuiset alikehittyneet raajat ja ulkoiset kidukset. Ulkonäkönsä lisäksi olmit ovat siitä jänniä, että ne saattavat selviytyä ilman ruokaa kymmenenkin vuotta ja elävät suurin piirtein yhtä kauan kuin ihmiset. Olmista ei missään nimessä saanut ottaa kuvia, joten niitä pitää tyytyä ihailemaan netissä. Muutoin räpsin aika läjän kuvia, mutta valtaosa on tärähtäneitä tai muuten vaan tylsän näköisiä ja toinen toistaan muistuttavia. Luolasto on siis ehdottomasti jotain, mikä täytyy vain itse paikan päällä kokea.

Olmi-kuvioitua turistikrääsää oli toki joka lähtöön, kuvassa palapeli. Aika söpö kyllä!
La cueva de Postojna en Eslovenia.

Besos, Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää aina! <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...