Keskikesän juhla on juhlittu ja arkeen palattu jokseenkin väsynein silmin. Näemmä ei paljoa auttanut, vaikka palasimmekin jo lauantaina yöllä reissusta. Vanhuus ei tule yksin ja niin edelleen... Yötön yö ja juhannus kului hyvin samanlaisissa merkeissä Jaalassa kuin viime vuonna. Sää tosin oli huomattavasti koleampi, mutta ainakaan ei satanut vettä (tai lunta!). Onneksi hyttysetkin olivat kaihtaneet viileää säätä, joten tällä kertaa vältyin paukamilla kuorutetuilta sääriltä. (Varustauduimme inhottaviin inisijöihin jopa hyttysmyssyillä ja allergialääkkeellä, mutta onneksi erikoisvarustelua ei sitten tarvittukaan.)
Ohjelmassa oli jälleen mökkiolympialaiset sekä tietenkin grillausta ja saunomista. Talviturkkikin tuli heitettyä moneen otteeseen, vaikka järvivesi olikin vain 15-asteista. Hrrr, no oli sekin jonkin sortin ennätys! Juhannustaiat jäivät omalta osaltani jälleen kokeilematta, mutta kuulemma eräät olivat yön (pikemminkin aamun?) pikkutunteina kokeilleet alasti kaivon ympäri juoksemista juoksemalla avatun siideritölkin ympäri. Kukin tavallaan, ei ilmeisesti ollut sulhoja ilmestynyt sen kummemmin uniin kuin peiton allekaan.
Meitä oli jopa 13 juhannuksen juhlijaa, ja tilat meinasivat käydä ahtaiksi. Eero kuitenkin oli innoissaan päästessään telttaan nukkumaan, ja lopulta meikäläinenkin lämpeni ajatukselle, olihan sammaloitunut ruoho mitä parhain alusta teltalle. Lämpötilakin oli loppujen lopuksi aika sopiva, ja uni maittoikin pitkälle iltapäivään... On se jännä miten silti väsyttää.
La fiesta de San Juan en la casa de verano de mi amiga.
Besos, Hansu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät päivää aina! <3