keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Vintgarin rotko ja vuoristotiellä ajelua

Mieli tekisi hehkuttaa edellispäivän viinitilavierailua ja tämänpäiväisiä maisemia, mutta ehkä yritän edetä edes jossain määrin kronologisessa järjestyksessä näissä reissujutuissa. Jatketaan siis vielä hetki Bledin alueen nähtävyyksillä.



Vain muutaman kilometrin päässä Bledin kylästä sijaitsee Vintgarin rotko, johon suuntasimme heti aamulla. Ainakin poispäin tullessa vaikutti, että päätös oli oikea, sillä iltapäivää kohden turistimäärät – ja mikä vielä ärsyttävämpää, koululaisryhmät – lisääntyivät entisestään. Onneksi suurimmat ihmismäärät tuntuivat jäävän reitin alkupäähän pällistelemään, joten mitä pidemmälle reitti eteni, sitä vähemmän ympärillä oli ihmisiä. Rotkossa kuljetaan pääosin puisia siltoja pitkin valkoisina kuohuvien koskien ja turkoosina hohtavan joen vierellä ja muutamia kertoja ylikin. Ja näky oli kyllä melko taianomainen! Ja virkistävä: puiden varjostamassa ja kylmää vettä pärskivässa solassa kävely tuli tarpeeseen kuumana päivänä. Puolitoistakilometrinen 1800-luvulta peräisin oleva puinen kulkuväylä huipentuu lopulta 16-metriseen vesiputoukseen – jonka jälkeen sai ihailla samat maisemat uudelleen paluumatkalla.


Tämä osuus ei sentään ollut käytössä...

Seuraavana päivänä vaihdoimme rotkossa kävelyn vuoristossa ajeluun, ja suuntasimme Vrsiciin, joka tunnetaan myös Ruska Cestana eli venäläisenä tienä. Nimi viittää venäläisiin sotavankeihin, jotka pääasiassa rakensivat tuon serpentiinitien. Satoja sotavankeja kuoli lumivyöryssä tien rakentamiseen aikaan, minkä muistoksi vuoristotieltä löytyy myös kappeli. Tie kipuaa 1611 metriin, ja huipulla odottaa kahvila. Juuri ja juuri meidän pikku Fiat500 jaksoi kivuta jyrkät mutkat – hatunnosto niille jotka polkevat pyörällä ylös! Tien alkupäässä Krjanska Goran puolella puolestaan ihailtavana oli turkoosi Jasna-järvi (joka oli niin täynnä nuijapäitä, etten ole eläessäni nähnyt!). Niin ja olihan ylhäällä vuoristossa myös lampaita.

Muutamia mutkia matkassa...
Cappuccino maistui melko huikeissa maisemissa


La garganta de Vintgar y la carretera de montaña rusa en Eslovenia.

Besos, Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää aina! <3