perjantai 6. lokakuuta 2017

Patioprojekti - pienen pihan uusi ilme

Ennen kuin talvi ehtii puskea päälle, olisi varmaan paikallaan esitellä meidän kesäinen patioprojekti. Parin viikon takaisena intiaanikesäviikonloppuna saimme vasta ensimmäiset vieraat patiolle, ja näin ollen vihittyä sen käyttöön. Samalla grillasimme mahdollisesti viimeisen kerran tänä vuonna ja hyvästelimme grillikauden – sekä myös patiokauden, eipä tässä enää tarkene ulkona fiilistellä.

Kovin paljon käyttöä ei patiolle ehtinyt tänä kesänä tulla (no oliko meillä kesää edes muka?), sillä maanmylläystoimiin ryhdyimme vasta loppukesästä. Toisaalta tämä oli mitä sopivin ajankohta, sillä lähes kaikki kukat ja kasvit löytyivät alennusmyynneistä. Lähdimme siis melko nollasta kaikin puolin: piha oli käytännössä katsoen pelkkää rikkaruohoa (honkkeloa alppiruusua lukuunottamatta) eikä meilläkään sen puolen ollut kasveista tai pihan rakennuksesta sen kummempaa käsitystä. Tuumasta ryhdyimme kuitenkin toimeen repimällä rikkakasvit pois ja kaivamalla ylimääräistä maata. Asioita suunniteltiin melkolailla sitä mukaa kun tilanteita eteen tuli, vaikkakin piirtelin alkuun luonnoksen, josta näki suurinpiirtein tärkeimpien kasvien paikat ja laattojen menekin. 

Pihalta löytynyt rautapata peittää kivasti kaivonkannen
Koska ikkunamme alla oli puoli metriä savimaata, jouduimme aikamoisesti kaivamaan kivikovaa maata. Jätimme kuitenkin maata melkoisesti myös paikoilleen, niin että patio jäi muuta pihaa korkeammaksi (ei tuota kaikkea ihan hartiavoimin olisi kaivettu pois). Siinä sitten saikin hetken raapia päätä, millä tukisimme pation uloimman nurkan. Onneksi reippaana poikana Eero kävi kipaisemassa yliopiston metsästä hervottoman kokoisen kiven nurkan tukemiseksi. Ja koska patio kohosi kaivamisesta huolimatta melko korkealle, tarvittiin myös rappuset. Ne saatiin kivasti koottua rikkaruohojen alta paljastuneista muutamasta vanhasta katukivestä, jotka olivat toimineet nurkkakivinä.


Mylläys ei toki jäänyt vain laatoituksen tekemiseen ikkunan alle (vähän eskaloitui taasen), vaan samalla muokkasimme koko viherpläntin kaivamalla reunakivet esiin, kirkemällä rikkaruohot ja istuttamalla tilalle kasveja. Seinänaapurin asunto kun oli urakan aikaan tyhjillään ja toisena naapurina on dementoitunut vanha mies, joten paljon ei tarvinnut muiden mielipiteitä kysellä. Muutoinkin taloyhtiössämme on melko vapaat säännöt, ja kaikenlainen puuhastelu on tervetullutta - ahkeria käsiä kun täällä ei liiaksi ole. Ja paljon kiitosta olemmekin saaneet muilta asukkailta!

Aivan valmiiksi emme toki kaikkea saaneet, vaan istutuspuuhat jatkunevat keväällä. Alppiruusurohmelon tilalle istutimme kokonaista neljä uutta alppiruusupensasta sekä kolme norjanangervopensasta. Ikkunamme alla kasvoi myös raperperi, joka tosin jo toukokuussa puski ranteenpaksuisia puuvartisia oksia ja lehdetkin olivat metrin halkaisijaltaan. Ei siis kovin käyttökelpoinen raparperi. Katkoimme lehdet ja ranka hengaili jonkin aikaa odottamassa tuomiotaan, kunnes huomasin sen jo puskevan uusia lehtiä. Niinpä sekin siirrettiin vielä jatkoajalle toiseen paikkaan, melkoisen sitkeä sissi. Raparperin kaveriksi syreenipensaan juureen istutimme myös muita hyötykasveja, nimittäin kaksi viinimarjapensasta. Lisäksi istutimme muutamia erilaisia kuunliljoja ja maanpeittokasveja. Tikkaita kiipeävä humala on lempilapseni kaikista, sillä sen kasvua on niin hauska seurata. Ehtihän tuo jo noin metrin kasvaa loppukesän aikana, toivottavasti ensi kesänä se peittää tikkaat kokonaan. Osan kasveista (mm. alppiruusut, tuijat ja kataja) pitäisi myös olla ikivihreitä, joten pihan pitäisi vihertää jonkin verran läpi vuoden.



Vähänkö on muuten kätevää, että patio on suoraan ison ikkunamme alla, sillä ikkunasta pääsee suoraan astumaan ulos, jos ei välttämättä jaksa kiertää eteisen kautta. Tosin vieläkin kätevämpää on ojentaa ikkunasta tavaraa ulos kun vaikkapa grillailee. Yhtä kätevästi ikkunasta kulkee myös läppärin johto (meikäläisen akku on surkeassa jamassa joten johto on tarpeen aina) ja wifi, joten muutamat blogipostaukset sentään ehdin ulkona kirjoitella!


Odotan jo ensikesää kun kasvit näkee kukassa, nyt ei ehtinyt kukkia kuin kuunliljat ja peippi. Toisaalta pelottaa jos pakkanen viekin kaikki kasvit. Samaten jännittää kuinka mukkelismakkelis meidän laatoitus on pakkasten ja roudan jälkeen!

Nuestro nuevo patio justo enfrente de nuestra gran ventana, desde donde se puede salir. 

Besos, Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää aina! <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...