Norjan reissupäiväkirja osa 1

Terveiset Norjasta! Takana on aika huikea reissu, näkemistä oli niin paljon että tuntuu kuin olisi ollut reissussa paljon kauemmin kuin kymmenisen päivää. Autoilu on kyllä ehdottomasti paras tapa liikkua Norjassa (etenkin etelässä Vuono-Norjassa) sillä lähes jokainen tie on uskomattoman hieno. Sellaisia perustylsiä tienpätkiä ei ollut rajan ylityksen jälkeen kuin oikeastaan vasta Trondheimin lähellä. Toisaalta vastakohtana mahtaville maisemareiteille riittää Norjassa tylsempääkin tylsempiä tunneleita – tiet siis luikertelevat joko vuorten/tunturien reunaa, niiden päältä tai sukeltavat läpi. Myös lauttoja joutuu käyttämään aika paljon, mistä tulee myös yllättäviä lisäkustannuksia (n.10-20€/suunta). Mutkaiset tiet ja lautat tekevät matkan teosta mielenkiintoista, mutta toisaalta eteneminen voi olla todella hidasta. Kartalla lähellä oleva paikka voi olla usein tuntien ajomatkan päässä jos ensin pitää ylittää ja kiertää pari vuorta.
Yöt vietimme pääasiassa leirintäalueilla, jotka järjestäen ovat todella siistejä ja tarjoavat hyvät fasiliteetit. Telttayö kustansi noin 20€ kahdelta henkilöltä ja  mökit 40-50 euroa. Ajatuksena oli yöpyä paljon enemmän luonnossa, sillä Norjassa on vastaavat jokamiehen oikeudet kuin Suomessa, mutta käytännössä sopivien paikkojen löytäminen oli hankalaa muualta kuin kansallispuistoista.

Yhteensä auton kilometrimittariin kertyi matkaa 3200 km. Reissu näytti pääpiirteissään tältä:

• Päivä 1: Turku–Tukholma
• Päivä 2: Tukholma–Notodden 650 km (Lystang camping)
• Päivä 3: Notodden–Stavanger 330 km (Hotel Park Inn)
• Päivä 4: Stavanger–Preikestolen–Suldal 60+150 km (yö mökissä Suldalsosenissa)
• Päivä 5: Suldal–Odda/Trolltunga 100 km (yö Trolltungalla)
• Päivä 6: Odda/Trolltunga–Lofthus 45 km (Lofthus camping)
• Päivä 7: Lofthus–Flåm–Lærdal 120+50 km (Vindedal camping)
• Päivä 8: Lærdal–Loen–Geiranger 200+85 km (Dalen camping)
• Päivä 9: Geiranger–Trollstigen–Trondheim 380 km (Best Western Plus Hotel Bakeriet)
• Päivä 10: Trondheim–Sånfjället National Park–Sveg 300+80 km (Sveg camping)
• Päivä 11: Sveg–Tukholma 415 km

Päivä 1: Tukholmaan laivalla

Olimme sen verran mukavuudenhaluisia, että valitsimme kalleimman matkustusvaihtoehdon eli iltalaivan Viking Gracellä. Hyvän illallisen ja hyvien yöunien jälkeen jaksaisi ajaa koko seuraavan päivän läpi Ruotsin.

Päivä 2: Tukholmasta Notoddeniin

Päivä kului Ruotsin halki ajaessa, ja tie oli melko tylsä. Vaivoin sain pidettyä itseni hereillä, kun katseltavaa ei juuri ollut. Matkan aikana ehdimme tosin kuunnella melkein kokonaan teemaan sopivan Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolaisen. Alkuillasta ohitimme Oslon, ja saavuimme määränpäähämme eli Oslosta reilun sadan kilometrin päähän Notoddenin liepeille Lystang campingiin. Saapuessa ilta oli lämmin (+22) ja meinasimme leirin pystytyksen ja illallisen jälkeen lähteä järvelle melomaan, sillä se oli ilmaista kuten kaikki muutkin paikan fasiliteetit. Heti kun saimme teltan ja tarpin pystyyn, alkoi kuitenkin tihuttaa vettä ja ilmakin kylmeni tuntuvasti. Kömmimmekin siis melkein heti ruokailtuamme nukkumaan.

Päivä 3: Stavangerissa paossa myrskyä

Seuraava aamu valkeni harmaana, mutta sentään poutaisena. Saimme rauhassa syötyä aamupalan ja pakattua leirin ilman sadetta. Iltapäivästä tie vei meidät korkealle vuoristoon ja tunturimaisemiin. Hetken maisemia ihailtuamme äkkäsimme parkkipaikan, josta lähti muutamia vaelluspolkuja. Kävelimme polkua jonkin matkaa ja päätimme jäädä tunturimaisemiin lounaalle. Tuuli oli kyllä melkoinen ja vettäkin hieman tihutti, mutta ison kiven suojissa tarkeni syödä ilman sen suurempaa palelua. Tosin taukopaikkamme ympärillä oli huomattava määrä lampaan kakkaa, mikä vähän laski tunnelmaa...
Pian lounaan jälkeen  sade koveni ja säätiedotekin oli melkoinen. Luvassa oli yli asteikot ylittävää sadetta  sekä voimakasta myrskytuulta. Ulkonaliikkumista kehoitettiin välttämään. Olimme muutenkin matkalla Stavangerin suuntaan, joten ajattelimme suosiolla jäädä kaupungin suojaan ja yöpyä hotellissa. Illalla kaupungilla kävellessä satoi kyllä jonkin verran, mutta mitään järjetöntä rankkasadetta ei sentään näkynyt ennen kuin vasta yöllä, joten saimme kivasti kierreltyä keskustaa ja vanhaa kaupunkia. (Kaupunkikohteisiimme palaan myöhemmin enemmän omassa postauksessaan.)

Päivä 4: Preikestolen ja sadetta paossa mökissä Suldalsosenissa

Aamu valkeni hyvin sateisena, mutta eipä muu auttanut kuin suunnata runsaan aamupalabuffetin turvin kohti Preikestolenia, eli tuota Norjan ehkä suosituinta nähtävyyttä. Toivoimme, että rankkasade karkoittaisi ison osan turisteista – meillä sentään oli kunnolliset vedenpitävät varusteet, joten eihän meillä hätää ollut. Ja oikeassa olimme, muita turisteja oli vain kourallinen ja saimme rauhassa nauttia jyrkänteen upeista näkymistä. Kiipeämiseen jälkeen emme halunneet jäädä sateeseen parkkipaikalle ruokaa keittelemään, vaikka nälkä olikin jo melkoinen. Tarkoituksena oli ehtiä illan aikana vielä Oddaan, mutta aikataulu oli venynyt niin, että oli löydettävä majapaikka matkan varrelta. Vettä tuli edelleen rankasti ja maa oli muuttunut lainehtivaksi velliksi. Telttayö ei siis todellakaan houkuttanut, mutta tottahan toki kaikki mökit olivat täyteen buukattuja supersuositun nähtävyyden lähistöllä. Lopulta eräältä leirintäauleelta vinkattiin muutaman kilometrin päässä olevista mökeistä, joissa voisi olla tilaa. Nuo mökit olivat erään omakotitalon pihalla, joten varsinainen leirintäalue se ei ollut. Onneksi väki oli kotona ja pääsimme majoittumaan mukavaan mutta kalliiseen mökkiin. Yö kustansi huimat 70 euroa, mutta mökissä oli sentään suihku ja monta huonettakin. Siinä kohtaa se oli paras sijoitus ikinä. Kello näytti jo iltakahdeksaa kun vasta saimme soijabologneset tulille (ihka oikealla hellalla jopa), emme olleet syöneet kuin välipaloja aamupalabuffetin jälkeen vaikka päivä oli sisältänyt neljän tunnin vaelluksenkin. (Preikestoleniin palaan vielä tarkemmin omassa postauksessaan.)

Päivä 5: Kiipeäminen Trolltungalle

Aamunpalan jälkeen keräsimme jälleen kamppeemme, pakkasimme tärkeimmät rinkkaan ja ajoimme kohti Oddaa ja seuraavaa vaelluskohdetta, Trolltungaa. Onneksi aurinko paistoi eikä sadetta ollut luvassa vähään aikaan. Keittelimme lounaat parkkipaikalla ja lähdimme kapuamaan rinkat selässä. Jaloissa tuntui vähän vielä edellisenpäivän kapuamiset, ja vaellus oli kyllä paljon rankempi mitä osasin odottaa. Lopulta kuitenkin pääsimme perille, ja maisema oli kyllä kaiken vaivan arvoinen. Trolltunga jos joku ansaitsee aivan oman postauksensa, joten kirjoitan patikkareissusta lisää myöhemmin.

Päivä 6: Aamu Trolltungalla ja lepoa päärynäpuiden alla

Aamun valjetessa kävimme ottamassa pakolliset kielekekuvat itse Peikon kielen päällä, ja lähdimme taivaltamaan takaisin autolle. Alaspäin tulo ei ollut kyllä yhtään se helpompaa kuin ylös kiipeäminen, joten loppupäivänä mielessä oli vain lepopaikan löytäminen. Jäimme läheiselle Lofthusin leirintäalueelle, joka oli täynnä päärynäpuita ja alueelle johtava tie puolestaan täynnä omenatarhoja. Loppuillasta leirintäalue kuitenkin täyttyi teltoista ja ihmisistä, jotka klenkkaamisesta päätellen olivat myös palanneet Trolltungalta. Keittelimme jälleen Trangialla ruuat, ja siinä jonottaessamme parin hassun lautasen kanssa tiskipaikalle totesimme vain, että onneksi olimme omavaraisia kaiken muun paitsi suihkun suhteen (olihan siihenkin toki kosteuspyyheitä varalla). Sähkölaitteetkin saimme ladattua autossa invertterin avulla. Ei käynyt kateeksi niitä jotka ahtaassa keittotilassa kokkasivat kolmella kattilalla kanaa, riisiä ja kasviksia samalla kun toiset tiskaa, yhdet kantaa kiehuvaa vettä ja lapset kiljuu ja riehuu jaloissa. Huhhuh. Suihku toimi ilmeisen perinteiseen norjalaiseen tapaan poletilla – eurolla sai 4 minuuttia suihkuaikaa, josta kaksi kului lämpötilan säätämiseen. Pari minuuttia riitti kuitenkin, eikä ole suihku varmaan koskaan tuntunut noin hyvältä kuin Trolltungan jälkeen. Epäilin jopa olenko koskaan hikoillut yhtä paljon yhdenkään treenin aikana...

Jottei postauksesta tulisi yhtä pitkä kuin ajamastamme matkasta, jatkan reissupäiväkirjaa seuraavassa postauksessa. Luvassa turkoosia vesiä, vuonoja, jäätikköjä ja satumainen vesiputous, joten pysykäähän kuulolla!


El diario de viaje parte uno– Noruega: montañas, escalada al Trolltunga y Preikestolen, la ciudad de Stavanger y descanso en campamentos.

Besos, Hansu