keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Paahdetta ja pitkäkyntisiä Madridissa

Perjantai-iltana koulun jälkeen suhautin bussilla Madridiin, jossa Eero jo odotteli hotellilla. Niin kouluahan oli poikkeuksellisesti näin perjantaina, ihan vaan koska eräs projekti piti palautaa henkilökohtaisesti. Ja aikataulut julkaistiin vasta maanantaina ja mä olin vasta kello kuuden ryhmässä, eikä ryhmää ollut tietenkään lupa vaihtaa.



Perjantaina ei sitten aikaa ollutkaan muuhun kuin syömiseen. Hortoilimme jossain laitakaupungilla tulista ruokaa etsien ja lopulta löysimmekin erään japanilais-korealaisen ravintolan, jossa piti tietenkin ahmia kimchiä ja bibimbapia. Hotellimme sijaitsi erään yökerhon yläkerrassa, joten nukkumisesta ei paljon mitään tullut – pilkku kun tuli vasta aamukahdeksalta. Kymmenen maissa lauantaiaamuna löysimme tiemme trendikkääseen (ja hieman ylihintaiseen) leipäkahvilaan, jossa söimme korillisen erilaisia leipiä hillojen, voin ja valkosuklaaleviteen kera. Aikaiseksi lounaaksi riitti tapakset San Miguel -kauppahallissa ja hieman myöhemmäksi lounaaksi pizzapalat El Corte Inglésin ravintolamaailmassa kaupungin ylle levittyvää näkymää ihaillen.





Coca-colan vastainen mielenosoitus Plaza mayorilla

Massimo Duttilta tarttui mukaan eräs toppi ja siinä tämän tyyriimmän puoleisen liikkeen kassia heilutellessa olin ilmeisesti aikamoinen maalitaulu taskuvarkaille. Kadulla pitkäkyntisiin osaa varautua ja vahdinkin laukkuani kuin haukka, mutta kaupat ovatkin sitten toinen juttu. Eräässä putiikissa ihastelin erästä toppia kun kaksi keski-ikäistä naista (melkeinpä liikkeen ainoat asiakkaat) tunkivat väkisin samoille apajille. Sanoinkin Eerolle että kerrankin löysin jotain mieleistä mutta mokomat naiset tunkivat väliin. Samassa huomasin, että laukkuni on auki eikä pikkutaskuun jemmattua puhelinta löydy. Naisetkin olivat jo tiessään. Eero juoksi kadulle ja huomasi mun pinkin puhelimen liikkeessä asioineen akan kädessä, juoksi kurpan kiinni ja niinpä sain rakkaan puhelimeni takaisin viime hetkellä. Sekunteja myöhemmin se olisi ollut jo mennyttä kalua... 

Plaza de España
Kuninkaan palatsi
Loppupäivä kului hysteerisesti olan yli vilkuillen ja nähtävyyksiä kierrellen. Jalkapohjat olivat yhtä rakkoa ja hiki virtasi, mutta mukavaa oli. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta koko viikonlopun ja kesäisessä Madridissä oli aikalailla eri fiilis kuin maaliskuussa. Illallista söimme La Latinan alueella ravintolassa, jossa sisäänheittäjä solkkasi selvää suomea asuttuaan Helsingissä kuusi vuotta. Possun sisäfileiden, juustojen ja viinin jälkeen uni maittoi melko makeasti, eikä alakerran yökerhokaan ollut kovin meluisa.

Maailman vanhin ravintola, avattu vuonna 1725



Sunnuntai kului Euroopan suurinta kirpputoria, El Rastroa ihmetellessä sekä (muutaman mutkan kautta eksyen) El Retiro -puistoa kierrellessä. Lounaaksi löytyi nuudeleita japanilaisesta Oishii-ravintolasta, josta olisi saanut myös kaitensushia. Puoli seitsemän junalla lähdimme Salamancaa kohti ja junassa pitikin sitten jo alkaa valmistautua tuleviin tentteihin. Seuraavat viikot pitäisi malttaa viettää nenä kiinni kirjassa sen mitä turistioppaan toimesta kerkeän, Eeroa kun pitää ahkerasti kierrättää kaikissa nähtävyyksissä...

Parque del Retiro


El viernes después mi clase de tutoría fui a Madrid, donde Eero me ya esperaba en un hotel. El sábado por la mañana comimos una cesta de pan con mermeladas y paseamos mucho por la ciudad. Por supuesto compramos unas ropas y cuando paseé con la bolsa de Massimo Dutti era el blanco para los rateros. Una mujer robó mi móvil en una tienda, pero lo noté inmediatamente y me lo devolvió. Sin tener en cuenta el robo el fin de semana era muy divertido y me encanta Madrid en verano. Comimos mucho la comida asiática, porque en Salamanca hay pocos restaurantes asíaticos y me echo de menos la comida picante.

Besos, Hansu

3 kommenttia:

  1. Moi, tulin tuolta ps. rakastan kirjoja-blogista, jossa Marsipaanisotilaan kommenteissa kuvailit kohtauksen jostain kirjasta ja halusit tietää, oliko se Marsipaanisotilaasta. Bloggaaja sanoi että ei ole, mutta olihan se. Luin ko. kirjan juuri äsken enkä voi ymmärtää miten tuollaisen kohtauksen/tapahtuman voi kirjasta unohtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, ihan mahtavaa!! :D Vihdoin mysteeri selvitetty ja voin ehkä jopa lukea kirjan uudestaan! Kiitos miljoonasti että jaksoit tulla tänne kommentoimaan! :)

      Poista

Kommentit piristävät päivää aina! <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...