Surun keskellä ei ole tehnyt mieli tehdä oikeastaan yhtään mitään pakollisten asioiden lisäksi, mutta kummasti ainakin käsillä puuhastelu pitää ajatukset positiivisina. Liikuntakin on jäänyt taka-alalle kävelylenkkejä ja joogaa lukuunottamatta, kun muutoinkin tuntuu kroppa olevan kierroksilla. Kun salitreenit ovat jääneet väliin, on ollut luppoaikaakin eri tavalla. Ihan extempore päätimmekin askarrella lintulaudan ikkunamme alle, jotta pihan otusten meininkiä olisi vieläkin helpompi seurata. Itse asiassa tuo on ihan tarkoituksella rakennettu myös oravia silmällä pitäen, sillä niiden vipellystä vasta hauska onkin seurata. Tosin hirveän määrän siemeniä ahmivat mokomat ahmatit!
Harmi vain, ettei ikkunan läpi tunnu saavan kovin onnistuneita otoksia otuksista, mielessäni jo näin miten voin olla oman elämäni Konsta Punkka kotisohvalta käsin. Pihan oravat ovat kyllä sen verran kesyjä muutenkin, että jonain päivänä ajattelin lähestyä niitä pähkinät kädessä ja kamera laukaisuvalmiudessa, joten ehkä tästä vielä oraavakuvaajan ura urkenee... Oravat ovat kyllä hauskoja otuksia, meillä on nyt kukkapenkit täynnä jemmattuja pähkinöitä ja pullanmuruja. Vähänkö nuo ovat söpöjä kun ovelan ilmeen kera taputtelevat aarteensa piiloon, eivätkä aavista olleenkaan että niitä vakoillaan ikkunan takaa.
Lintulaudasta oli luonnollista jatkaa myös muita nikkarointeja, ja olemmekin päässeet puuhastelun vauhtiin myös kodin keskeneräisten projektien parissa. Sänkyprojektikin tuli ihan yhtäkkiä valmiiksi, kun vain alkoi puuhastelemaan. Jaa-a, koskahan saan aikaiseksi päivitellä kotijuttuja blogiinkin, keskeneräisiä juttuja on luonnoksissa aika monen monta...
Besos, Hansu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät päivää aina! <3