torstai 19. heinäkuuta 2018

Visiitillä Fiskarsissa ja Karjaalla

Huh hellettä, aivan käsittämätöntä miten koko Suomessa on niin lämmintä! Ihanaa, kyllä mulle passaa, vaikkei mitään jaksa tehdäkään ja nukkuminen on vaikeaa. Meidänkin muutoin niin viileänä pysyvä asunto paksujen tiiliseinien suojissa alkaa aika uhkaavasti lämmetä. Viime yönä heräsin hikisenä nähtyäni unta uimapaikan etsimisestä tuloksetta. Pitäisi varmaan siirtyä nukkumaan alakerran lattialle, siellä on sentään vähän viileämpää.
Mutta niin, piti kertoilla viime viikonlopusta, johon mahtui yhtä jos toista ohjelmaa. Vihdoin pääsimme tuumasta toimeen, ja lähdimme vierailulle ystäväni mökille Karjaalle. Mökki oli kyllä uskomattoman hieno, niemen kärjessä sijaitseva pyöröhirsimökki, josta oli näkymät järvelle kolmeen suuntaan. Kelikin oli mitä hienoin, tosin ehkä jopa jo liian kuuma, kun aurinkoisella terassilla ei jaksanut olla ja nukkuminenkin oli melko hikistä. Grilliruoka ja muurinpohjaletut maistuivat taivaalliselle, ja kerrankin oli sopiva lämpötila polskia mielinmäärin järvessä.


Matkalla mökille pysähdyimme Fiskarsissa, joka on ollut to do -listalla jo aika pitkään. Fiskars oli kyllä juuri niin sympaattinen paikka kuin odotinkin. Satuimme olemaan juuri vierailulla Kuuran siiderimössä, kun kirkkaalta taivaalta iski kaatosadekuuro. Niinpä jäimme hetkeksi istumaan terassille, ja huomasimme samassa oivan siideritarjouksen. Parilla eurolla sai desin Baski-siideriä, joka oli valmistettu pohjoisespanjalaiseen tapaan. Kaiken kukkuraksi siideri myös tarjoiltiin espanjalaiseen tapaan, eli korkealta kaatamalla tai lasiin tynnyristä ampumalla, mikä saa siideritilkan kuohumaan – varsinaista hiilihappoa kun siinä ei ole. Lopulta annos oli aika paljon desiä isompi, sillä tynnyristä ampuen ei ole aivan helppo mitata määrää, ja kokemus oli kyllä mieleenpainuva. Suihkuavan siiderin sai myös itse kopata tuopilla, mutta itse keskityin vain toimituksen ihailuun ja kameran takana olemiseen antaen tarjoilijan hoitaa homman. Kunpa vain joskus pääsisi sinne Espanjaankin kokemaan tuon aidon siiderikokemuksen...


Sunnuntaina olisi kovin tehnyt mieli jäädä mökille nauttimaan auringosta ja uimisesta, mutta meillä oli Eeron veljentyttären rippijuhlat, joten jo aikaisin aamulla piti suunnata takaisin Turkuun. Meillä kun oli jopa pienimuotoinen ohjelmanumerokin juhliin. Järjestimme nimittäin juhlakalulle aarteenetsinnän – vastaavan kun olemme toisillemme tehneet synttäreinä. Ennen varsinaisen lahjan löytymistä piti juhlakalun siis ratkoa kuvavihjeitä, ristikoita, arvoituksia, sokeainkirjoitusta ja anagrammeja. Ai että miten hykertelin taas pulmia keksiessäni, toivottavasti jahti oli myös juhlakalulle mieleinen.

Huh nyt alkaa hiki virrata tässä terassilla vaikka varjossa istunkin, aika siis hakea lisää kylmää juomaa ja ottaa chillisti!

La visita a Fiskars y Karjaa, unos pueblos muy bonitos.

Besos, Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää aina! <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...