Inkivääri-hunajakana

Täällä on vietetty ihanan kesäistä viikonloppua. Torstaina oli työpaikan kesäretki Vepsään ja tänään hurahti koko päivä jokirannassa kävellessä. Perjantai ja lauantai taas vierähti Repoveden jylhissä maisemissa. Ennen kuin ehdin käydä läpi järjettömän kuvasaldon viikonlopulta, ajattelin jakaa inkivääri-hunajakanan reseptin parin viikon takaa. 

Joskus kauan sitten söin kiinalaisessa ravintolassa hunaja-inkiväärikanaa, ja pari kertaa olen nyt kokeillut vastaavaa kotikeittiössä. Sinnepäin olen onnistunut, mutta vielä mulle on mysteeri miten sen hunajan aromin saisi säilymään ilman että kastike olisi ihan sokerilitkua.

Inkivääri-hunajakanakastike (3–4 annosta):

• 300 g kanasuikaleita
• 2 pientä porkkanaa
• 1 pieni sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 1/2 chili
• n. 200 g kaalia
• n. 80 g bambunversoviipaleita
• 2–3 dl vettä
• kanaliemikuutio
• n.1 rkl maissijauhoa
• 3–4 tl hunajaa
• 4 tl inkivääritahnaa (tai tuoretta inkivääriä)
• 1 tl sitruunamehua 
• suolaa, mustapippuria

Tarjoile riisin kera.

Kuullota sipulit ja paista kana. Lisää chili, kaali ja porkkanat. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Paista hetki, mutta anna jäädä rapeiksi. Lisää bambunversoviipaleet, vesi ja kanaliemikuutio. Suurusta maissijauholla ja lisää hunaja, inkivääri ja mausteet.

Pollo con verduras en la salsa de miel y jengibre.

Besos, Hansu

Vanukasta chia-siemenistä

Mun on pitänyt pienen ikuisuuden ajan vinkata chia-siemenistä. Sain näitä paketillisen joululahjaksi, kun en ole itse raaskinut ostaa. Pussillinen CocoVi:n chia-siemeniä maksaa ainakin Citymarketissa noin kympin. Mielestäni melko ahkeraan olen siemeniä mussuttanut ja pussi loppui vasta hetki sitten, eli melko riittoisaa tavaraa tuo näyttää olevan. Ei siis ollenkaan niin kallista kuin äkkiseltään tuntuu, mutta toisaalta olen hinnan takia myös syönyt näitä säästeliäästi. Ilmeisesti mun toiveet on kuultu, sillä kuin tilauksesta Sallinen alkoi myydä chiaa puolet halvemmalla, joten nyt näitä saa mussuttaa vähän paremmalla omatunnolla.

Chia-siemeniä voi heittää lusikallisen esimerkiksi puuron, rahkan, jogurtin, myslin tai smoothien joukkoon. Siemenillä on kyky imeä itseenä jopa 12 kertainen määrä nestettä, joten sellaisenaan näitä ei kannata mussuttaa vaan nauttia aina nestettä samalla. Nesteeseen liottamalla siemenistä tulee ruokaisaa geeliä, joka on superterveellistä eikä oikeastaan maistu miltään. Siemenet sisältävät noin 40 % kasviöljyjä ja noin 20 % proteiineja.

Ja näitä kannattaa nakella ruuan joukkoon, koska niissä on runsaasti:

• omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja
• kuitua
• mineraaleja kuten kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä ja rautaa
• vitamiineja kuten A, B1, B2, B3

Aamupalalla chia-pudding on ihan loistava, sillä sen voi tehdä jääkaappiin edellisenä päivänä. Itse asiassa hyytelö säilyy hyvänä useammankin päivän riippuen mihin siemenet on sekoitettu. Veteen sekoitettu chiahyytelö (jota voi sitten sekoittaa muihin sörsseleihin) säilyy kuulemma jopa kaksi viikkoa, mutta itse suosin yleensä jogurttipohjaisia sekoituksia. Tässä muutama resepti hyväksi havaituiksi aamu- ja välipaloiksi:

Vaniljainen proteiinipommi:

• n. 2 dl maitoa (tai esim. soijamaitoa)
• 1 banaani
• n. 1 rkl vaniljan makuista proteiinijauhetta
• n. 1 rkl chia-siemeniä

Surrur sekaisin banaani, maito ja proteiinijauhe sauvasekoittimella, siemet sekaan ja jääkaappiin tekeytymään. Lisukkeeksi voi laittaa hedelmäpaloja.

Marjaisa jogurttichia-vanukas:

• n. 1 dl maustamatonta jogurttia
• n. 1 dl marjamehua tai mehukeittoa
• n. 1 rkl chia-siemeniä
• mustikoita tai muita marjoja 

Hedelmäinen chia-vanukas:

• n. 1 dl hedelmäsosetta tai pilttiä
• n. 1 dl tuoremehua
• n. 2 rkl chia-siemeniä
• ananasta, mangoa tai muuta hedelmää paloina

Tähän loppuun vielä kopioin täältä tällaisen mielenkiintoisen kiteytyksen chia-siemenistä. Aikamoista superfoodia!

Chia-siemet sisältävät:

• 15 kertaa enemmän magnesiumia kuin parsakaali
• 8 x enemmän omega-3 rasvahappoja kuin villi lohi
• 8 x enemmän fosforia kuin täysmaito
• 7 x enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini
• 6 x enemmän proteiinia kuin kidneypavut
• 6 x enemmän kalsiumia kuin maito
• 3 x enemmän seleeniä kuin pellavansiemenet
• 3 x enemmän antioksidantteja kuin mustikat
• 3 x enemmän rautaa kuin pinaatti
• 2 x enemmän potassiumia kuin banaani
• 2 x enemmän proteiinia kuin mikään muu siemen

Onko siellä muita chia-siemeniin hurahtaneita?

Besos, Hansu

Herra Siili ja muita viikonlopun tapahtumia

Joskus voi käydä niinkin, että iltajumpan keskeyttää ohi lyllertävä siili. Ei häntä paljoa haitannut mun hyppelyt, kummastuneena vain katseli kunnes totesi, että parempi vakoilla puskan suojista mokomaa kylähullua. Hieman mun tehotreeni sitten keskeytyi kun piti kameran kanssa kontata ympäri pihaa siiliherran perässä.

Siellä Herra Siili päivystää, tuo pieni ruskea mötikkä horisontissa :D

Lauantaina saimme nauttia kuuluisasta Naantalin auringosta. Ai että miten nätti ilma oli, ja Naantali kuhisi väkeä. Merisalin antimet toivat raukean fiiliksen, niin että tovi jos toinenkin vierähti riippumatossa loikoillen ja torkkuen. Siinä hipihiljaa loikoilessa kuului kaikenlaista rapinaa ympäri pihaa. Ainakin räkätit siellä jäyniään juonivat. Kirjaankin oli aikaa tarttua. Sain vihdoin lopetettua Leijapojan, ja olihan se nyt vaan mahtava kirja. Mulla on kyllä mennyt nämä lukemiset ihan hunningolle, kun näemmä yksi kirja kestää ikuisuuden. Leijapoikahan mulla oli jo reissulukemisena, ja ennen reissua jäi kesken He eivät tiedä mitä tekevät. Jotenkaan ei enää iltaisin jaksa lukea, kun nukkumatti korjaa huomaansa heti kun kerkeän peiton vetää korviin.

Sunnuntaina ei ollut oikeastaan mitään tekemistä. Ainakaan mitään akuuttia, eikä oikein ollut inspiraatiota jatkaa mun meneillään olevia projekteja. Heräsinkin melko aikaisin, joten päivä tuntui loputtoman pitkältä ja laiskalta. Laiskottelin terassilla auringossa, sekä riippumaton varjossa. Ahmin pitkän pätkän kirjaa He eivät tiedä mitä tekevät. Nokostelin. Ja luin taas. Illalla poimin mustikoita, niitä oli metsä sinisenään. Saunakin lämpeni ja grilliruoka maittoi. Pään tyynyyn painaessa oli raukea fiilis, vaan eipä se uni sitten oikein tullutkaan kun ei päivässä ollut tarpeeksi vauhtia. Mutta ehkä joskus tarvitaan tällaisia hitaampiakin päiviä.

Un fin de semana muy lento.

Besos, Hansu

Mene metsään! Hyvinvointia hongistosta

Nykyään kaikenlainen luonnollisuus ja luomuilu on kovaa huutoa. Fanitetaan superfoodeja, erityisesti sellaisia joilla on eksoottinen kaiku. Goji-marjat taitavat olla mustikoita kovemmassa huudossa, vaikka mustikat ovat ihan yhtä hyvää superfoodia. Mustikatkin löytyvät kuitenkin useimmiten torilta tai pakastealtaasta, kun ne voisi yhtä hyvin poimia itse lähimetsästä. Suomessa kun tuskin kenenkään tarvitsee liikkua kovin kauas kodista, kun luonto ulottuu lähes kotiovelle. Luonnollisuuden puolestapuhujistakaan moni ei silti uskalla kaupunkikuvasta poistua. Hehkutetaan sisäistä hyvinvointia ja meditoidaan. Mutta sisäinen hyvinvointi voi löytyä paljon lähempää kuin macajauheesta tai sivanandajoogasta.

Tutkimusten mukaan jo 20 minuutin oleskelu metsässä laskee verenpainetta ja pelkkä viisiminuuttinen kohentaa mielialaa. Kuukausittain luonnossa vietetyllä viidellä tunnilla on huomattava vaikutus henkiseen hyvinvointiin. Metsän tuoksu, erittyvät eteeriset öljyt, rauhoittavat äänet, maisemat ja metsän maut laskevat stressiä. Pelkkä metsässä oleskelu riittää, mutta liikunnan ottaminen mukaan kuvioon lisää metsän myönteisiä vaikutuksia fyysiselläkin tasolla. Metsässä liikuntaa kammoavatkin voivat kokea liikunnan ilon aivan huomaamattaan, sillä monikaan ei miellä metsässä samoilua liikunnaksi vaikka se harjoittaa lihaksistoa ihan eri tavalla kuin tasaisella kävely. Kun kiire puskee päälle, kannattaa siis ottaa askareista kirjaimellisesti vähän etäisyyttä ja suunnata luontoon.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että metsässä samoilu hoitaa aivoja jopa yhtä tehokkaasti kuin mielialalääkkeet. Vanha, ajaton metsä tuo lohtua ja suhteuttaa murheemme. Metsässä voi sulkea silmänsä, ja metsä hoitaa silti. Hiljaisuuskin on hoitokeino, ja metsän äänet ovat ääniä, joita emme edes pidä ääniä. Voi kuulla puiden huokailevan, natisten nojailevan toisiaan vasten. Lintujen viserrys, veden solina ja tuulen humina eivät ole ääniä laisinkaan vaan hiljaisuutta. Sosiaalisten suhteiden on kauan tiedetty parantavan mielialaa, mutta ne voivat myös kuluttaa. Metsä ei vaadi mitään. Ei tarvita sanoja, mutta metsä kuuntelee, jos niin haluaa. Metsässä voi olla oma itsensä, hetken hiljaa ja aivan yksin. Ei tarvitse täyttää kenenkään odotuksia, ei tarvitse miellyttää ketään.

Seesteisyys sammalmättäältä syntyy muun muassa näin:

• Jo muutama minuutti metsässä laskee verenpainetta
• Syke rauhoittuu
• Stressihormonin määrä vähenee
• Mieliala kohenee
• Tarkkaavaisuus paranee
• Valkosolujen tuotanto lisääntyy eli puolustuskyky pöpöjä vastaan kasvaa 
• Saa huomaamatta tehokasta liikuntaa ja raitista ilmaa 
• Metsässä samoilun jälkeen uni on syvää ja hyvää
• Luonto synnyttää tiedostamattomia, myönteisiä tunteita samoin kuin musiikin kuuntelu
• Liikkuminen kauniissa ympäristössä edistää luovuutta ja uusia ideoita

Ja jos vielä tämän jälkeen joku miettii inhoavansa kaikenlaista eräilyä, niin metsä parantaa silti, vaikkei siellä viihtyisi. :)

Vielä on kesää jäljellä ja otollisia hetkiä metsän fiilistelyyn. Sienet ja marjat odottavat poimijoitaan, joten metsään lähtemisellä on jopa syy ellei sinne muuten tule lähdettyä. Voipa metsässä puuhastella jotain muutakin, kuten valokuvata mielenkiintoisia yksityiskohtia, yrittää tunnistaa kasveja tai muuten vain samoilla siellä täällä. Kivaa on myös pakata kahvi termariin, ja suunnata lähimetsään nauttimaan hieman erilaiset iltapäiväkahvit.

Kuvat Liesjärveltä.

Según las investigaciones, el bosque tiene un efecto similar en la mente y sentimientos como los antidepresivos.

Besos, Hansu