sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Karnevaalihumua ja härkiä


Lauantaina teimme päiväreissun noin 80 kilometrin päässä Salamancasta sijaitsevaan Ciudad Rodrigoon juhlistamaan härkäkarnevaaleja (Carnaval del toro). Pieni 14 000 asukkaan kylä täyttyi hulvattomista juhlijoista – Salamancastakin vaihtareita kuskattiin yli kymmenen bussin voimin. Kylän ravintolat ja kuppilat täyttyivät yli äyräiden eikä kännykätkään toimineet ihmispaljoudessa. Hyytävä tuuli ja tihkusade hieman laimensivat juhlamieltä, mutta ihan mukava päivä kuitenkin oli. Harmi vaan että karnevaaliasua ei pahemmin näkynyt takin alta...




Kadut olivat täynnä hauskasti pukeutuneita ihmisiä vauvasta vaariin, ja usein koko perhe oli pukeutunut jonkin teeman mukaan. Koko kaupunki tuntui olevan melkoisen hilpeässä humalassa, ja välillä fiilis oli kuin vappuna Suomessa. Humalainen vanha setä veti meidät katsomaan härkäjuoksua kun me vielä pohdimme, että haluammeko moista edes nähdä. Noh, hyvä että veti. Aikamoisen tunteiden sekamelskan nostatti härkäjuoksun katsominen. Se oli samaan aikaan pelottavaa, mielenkiintoista, inhottavaa, hauskaa ja kaikkea siltä väliltä. Muutama juoksija sai pahan näköisen iskun, ja kärrättiinpä eräs juoksija tajuttomana pois areenalta. Myös kaduilla järjestettiin härkäjuoksua, mutta sitä emme nähneet. Kapealla kadulla pakoon juokseminen onkin ehkä astetta pelottavampaa kun ei noin vain pääsekään turvaan...




Myöhemmin erään ravintolan vessassa oli nainen kalpeana ja järkyttyneenä nähtyään härkätaistelun. Varoitti meitä menemästä katsomaan sitä, mutta kehoitti kuitenkin menemään katsomaan pian alkavaa härkäjuoksua. No mehän menimme. Taistelua emme halunneet nähdä, etenkään kun se maksoi 15 euroa eikä lippujakaan ihan noin vain ostettu. Päästyämme areenalle totesimmekin kyseessä olevan härkätaistelu ja vielä sen kliimaksikohta – härkä vuosi jo verta yleisön hurratessa. Lopulta härkä tapettiin ja sen korva leikattiin irti voiton merkiksi. Yleisö ulvoi suosiotaan ja me vaihtaritytöt tihrustimme itkua. Hienosti puetut hevoset kärräsivät härän ruumiin pois, ja yleisö siirtyi areenalle juhlimaan ja valmistautumaan pukuparaatia varten, kun me hapuilimme tärisevin jaloin itsemme alas katsomosta.


Päivän sana: olin melkeinpä varma, että seuraavana yönä mua olisi vaivannut pesadillas, joissa hirmuinen härkä jahtaa mua. Onneksi nukuin kuitenkin levollisin mielin.


Ayer fuimos al Carnaval del Toro de Ciudad Rodrigo, un pueblo pequeño cerca de Salamanca. Había muchísima gente con vestidos divertidos en las calles de la ciudad, sólo de Salamanca viajamos con más de diez autobuses! Hacía muy frío y estaba lloviendo, pero la gente estaba muy feliz y bastante borracha. ¡Era casi como el primero de mayo en Finlandia! Vemos encierros de toros y una corrida de toros – esta última por accidente. Encierros era la mezcla de sentimientos: era interesante, horrible y divertido al mismo tiempo. Pero las corridas de toros es la tradición muy rara – algo que sólo españoles entienden. Y también algo que tienes que ver por lo menos una vez cuando estás en España.

Besos, Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää aina! <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...