Minirantaloma Cádizissa

Keskiviikkona iltapäivällä hypättiin bussiin ja köröteltiin Sevillasta vajaan parin tunnin matka etelämmäs Cádiziin. Olin kuullut melkoisesti kehuja kaupungista ja onpa se jopa yksi Euroopan vanhimmista kaupungeista. Kaupunki elää turismista, ja englantia, saksaa ja ranskaa kuuli ympärillä melkeinpä enemmän kuin espanjaa. Välillä sitä meinasi jopa unohtaa, että Espanjassa ollaan edelleen...

Odotin jotain pientä kyläpahaista eikä sen kummempia odotuksia ollut, joten ihan positiivinen yllätys paikka oli kaikin puolin. Kaupunki jakautuu, yllätys yllätys, vanhaan ja uuteen osaan. Uudempaa osaa tuli nähtyä vain bussin ikkunasta, eikä se kovin kummoiselta vaikuttanut. Itse asustelimme kolme yötä vanhassa kaupungissa Airbnb:stä vuoratussa asunnossa, jonka omistajalla ei vaikuttanut pikkurahan puutetta olevan, joten aika hulppean asumuksen saimme hotellia puolet halvemmalla. Vanha kaupunki oli kovin sympaattinen ja soma: romanttisia kermakakkukatuja, pikkukujia täynnä värikkäitä taloja, rouhealla tavalla ränsistyneitä talon ressukoita, tunnelmallisia ravintoloita, turkoosin Atlantin ranta ja ihan mukavasti myös shoppailumahdollisuuksia.

Kaipa Cádizissa jotain nähtävyyksiäkin olisi ollut, mutta me päätimme ottaa ihan loman kannalta ja köllöttelimme rannalla päivät ja illalla katuja lampsien ja loputtomasti ravintoloita vertaillen. Ravintoloiden hintataso oli turistien myötä jonkin verran kalliimpi kuin Salamancassa, joten välillä tuli Burger Kingin antimiin sorruttua pihiyden ja nälkäkuoleman iskiessä... (On sekin elämys kun BK:n salaatin kanssa saa maailman suloisimman pikkupullon oliiviöljyä.) Mereneläviä on ollut ikävä ja niitä löytyikin joka ravintolasta. Mercadonankin kalatiski oli kadehdittavan suuri verrattuna Salamancan vastaaviin... Niin ja herkuista vielä sen verran, että tähänastisista churroista parhaimmat löytyi yllättäen Cádizista, jossa churrot näyttivät olevan aina laihoja luikeroita pohjoisiin serkkuihinsa verrattuna. Eli vähemmän taikinaa, enemmän makua ja vähemmän pahoinvointia jälkeenpäin. Kaakaokin oli koostumukseltaan ja maultaan mahtavaa.

Päätettiin nähtävyyksistä katsastaa edes kaupungin katedraali, joka oli kyllä ihan vierailun arvoinen. Etenkin maanalainen kammio oli melko huikea ja sai pakostakin mielikuvituksen laukkaamaan... Harmi vain, että katedraalin torni oli remontissa ja sinne nimenomaan olisi haluttu kavuta. Lisäksi rannasta löytyi kaksi ikivanhaa linnaketta, joista niistäkin toinen oli suljettu konferenssin takia. Ihan selkeästi meidät oli tarkoitettu vain löhöilemään rannalla...

Lauantaiaamuna olikin aika matkata takaisin Sevillaan ja sieltä taas bussilla seitsemän tuntia Salamancaan. Alsa-bussiyhtiö osoittautui jopa mukavammaksi kuin tähänastinen suosikki Avanzabus: piirrettyjä ja leffaa sai seurata kuin lentokoneessa konsanaan (tai olisi saanut ellei olisi ollut pakko lukea tenttiin), ilmainen Wifi löytyi ja vessakin oli monin verroin siistimpi kuin keskiverto espanjalaisravintolassa. There is no need for a train in Spain.

El miércoles fuimos a Cádiz desde Sevilla, qué es una de ciudades más antiguas en Europa. Alquilamos una habitación de Airbnb, qué era muy bonita y tranquila, y incluso más barata que los hoteles. Cádiz me gustó mucho: hay casas coloridas, calles estrechas, iglesias y casas muy bonitas, restaurantes atmosféricos,muchas tiendas para hacer compras y por supuesto el Océano Atlántico de color turqués. En Sevilla paseábamos mucho y por eso quisimos descansar en Cádiz. Sólo tomamos el sol en la playa y los únicos puntos de interés qué queríamos ver estaban cerrados. Cádiz me sorprendió positivamente, quizás vuelva allí un día.

Besos, Hansu