Langkawin kuvia riittäisi läjäpäin jaettavaksi. Nämä kuvat ovat neljän tunnin saarihyppelyreissulta, joka ostettiin meidän hotellin viereisestä kaupasta, T shoppesta hintaan 35RM per pää (eli alle 10€).
Epämääräinen pakettiauto noukki meidän hotellin edestä, ja meidät kuskattiin rantaan, jossa odotteli jo muita retkeläisiä. Retkellä oli pari ranskalaista, pari brittiä, muutamia miehiä Lähi-Idästä, muutamia tyyppejä jostain päin aasiaa ja loput olivat malesialaisia. Pelkäsimme paljon pahempaa possujunaa (eli turistihärdelliä jossa lähes parijonossa edetään minuuttiaikataulussa), mutta reissu oli rentoudessaan positiivinen yllätys.
Ensimmäinen kohde oli Pulau Dayang Bunting, joka kaukaa katsottuna näyttää raskaana olevalta makaavalta naiselta. Saaren järvellä (Lake of the Pregnant Maiden) huhutaan olevan hedelmällisyyteen vaikuttavia voimia. Ohjelmaan kuului kävelyä Geoforest Parkissa, jossa oli maapallon vanhimpiin kuuluvia kivikerrostumia (mun silmään ihan tavallista paikallista kalliota). Makeavetisessä järvessä sai käydä uimassa, vaikka eipä lämmin vesi paljoa vilvoittanut. Moni oli selvästi innoissaan uidessaan ensi kertaa makeassa vedessä. Pärskinnästä ja hämmästelystä päätelleen osa taisi myös päästä ensi kertaa hyppäämään veteen. Lisäksi lähes kaikki muut paitsi me räpiköivät pelastusliivit päällä. Retkioppaan mukaan järven polkuveneet ja kanootit olisivat olleet ilmaisia, mutta paikan päällä niistä kiskottiin lähes koko retken suuruista hintaa (30RM puoli tuntia).
Pulau Dayang Bunting: oikealla pää, toinen kukkula vasemmalta on vatsa |
Pulikointihommia järvessä |
Seuraava stoppi oli erään saaren edusta, jossa veneen kuljettaja heitti veteen ruokaa kotkille. Ehkä odotin kotkien syöttämiseltä hieman enemmän, sillä olin kuullut, että joillain reissuilla kotkia pääsee syöttämään ihan kädestä. Nyt näin vain nopeasti ohi syöksyviä isoja lintuja, joista ei saanut kunnollisia kuvia.
Kotkien syöttöä |
Viimeinen kohde oli Pulau Beras Basah, joka oli melkoinen paratiisi puuterihiekkoineen. Muut jäivät laiturin lähelle räpiköimään pelastusliivessään, kun me asetuimme hiljaisemmalle rannan reunamalle. Pian paikalle saapuivat myös ranskalaiset, jotka suuntasivat uimaan jättäen kamppeensa rannalle. Eipä aikaakaan kuin apinarosvot olivat jo repulla, eivätkä edes piitanneet häätöyrityksistä vaan uhittelivat takaisin. Ranskalaiset saivat tarpeekseen ja jäimme taas yksin rannalle. Tosin apinoista isoin istui lähistöllä päivystämässä, että koska huomiomme herpaantuu reppujen suhteen...
Pulau Beras Basah |
Pala paratiisia |
"Oisko noilla mitään hyvää suuhunpantavaa" |
"Parempi jäädä kytikselle" |
En Langkawi visitamos unas islas cercanas.
Besos, Hansu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät päivää aina! <3