sunnuntai 14. elokuuta 2016

Tiiliseinää näkyvissä

No jopas on taas viikko mennyt haipakkaa. Useampana päivänä raksapäivä on venynyt aivan huomaamatta lähes 10-tuntiseksi, ja Peppi-ressu on joutunut aivan laiminlyödyksi. Kakkaa ei sentään lattioilta löytynyt, mutta reppanan ulkoilu- ja leikkihetket ovat jääneet aivan liian lyhyiksi pyrähdyksiksi. Keskiviikkona piti "ihan nopeasti" käydä hakemassa Ikeasta kaapistot yläkertaan. Varmaan kaksi tuntia keräilimme varastosta tavaraa, sillä suunnitelmat menivät lennossa uusiksi. Osa tavaroista taas piti hakea noutopisteeltä, jolloin sai jonottaa ensin myyjää ja sitten vielä itse noutopisteelle. Ja toki myös kassajono kesti ikuisuuden. Kun vihdoin pääsimme starttaamaan pihasta Ikean peräkärryllä, näytti kello jo kahdeksaa. Ennen yhdeksää piti ehtiä takaisin, tai muuten jokaisesta ylimenevästä puolituntisesta olisi laskutettu roimasti – siis aina aamuun asti. Ajoissa kuitenkin selvisimme takaisin, aikaakin jäi 4 minuuttia. Tosin mittavirheen takia kaapisto taitaa mennä uusiksi...




Torstaina "ihan nopeasti" ennen kotiin lähtöä nakuttelimme alakerrasta tiiliseinää esiin. Voi luoja että se on koukuttavaa puuhaa! "Vähän vielä tuosta", "tuosta lähtee iso pala", "oho tuosta laasti on jo ihan irrallaan" – ja kas kummaa nakuttelimmekin seinää sitten pari tuntia. Perjantaina pakenimme sähkökatkoa työmaalle jo varhain aamulla ja jatkoimme seinän nakuttamista (sori naapurit). Aamupäivän aikana saimmekin lähes koko tiiliseinän näkyviin. Loppujen lopuksi homma oli yllättävän kevyt, ja aikaa meni varmaan saman verran kuin jos olisi repinyt kaikki seinää peittäneet maali- ja tapettikerrokset. 
Lastulevyn takaa paljastuneet piipunjäänteetkin on nyt muurattu piiloon. Tori.fistä löytyi edullisesti vanhaa piipputiiltä, joka kävi tarkoitukseen kuin nakutettu. Uudet tiilet kun olisivat olleet väärän kokoisia ja näköisiä. Laastistakin onnistuimme saamaan lähes saman väristä sekoittamalla perusharmaata muurauslaastia ja valkoista laastia. Muurauksen jäljiltä seinä tietenkin näyttää hieman tilkkutäkiltä, mutta laastin takaa paljastuneet umpeen muuratun oviaukon ja erilaisten tiilien takia seinä olisi jokatapauksessa aikamoinen tilkkutäkki, joten kaipa tuo kelpaa. Onpahan seinällä ainakin tarinoita kerrottavanaan. Minnehän oviaukosta on kuljettu ja miltä tila on tuolloin näyttänyt?

Por último, una pared de ladrillo, después de todas las capas de pintura y papeles pintados.

Besos, Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää aina! <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...