Iso Melkutin mielessäin

Viime lauantaina pääsimme piiiitkästä aikaa hiemaan eräilemään, viime kesänähän emme ehtineet ollenkaan luonnonhelmaan. Heti aamusta otimme suunnaksi Hämeenlinnan kupeessa sijaitsevan Iso Melkuttimen järvilenkin. Iltapäiväksi oli luvattu sadekuuroja, joten halusimme olla liikkeellä varhain, ja taktikoida ruokatauon lenkin loppupuolelle, niin että sateessa olisi enää lyhyt matka talsia autolle.

Sadetta ei kuitenkaan näkynyt kuin vasta illalla kotiin ajaessa ja ilma oli painostavan hiostava. Maisemat olivat kauniit, ja paikoin hiekkarantainen järvi houkutteli uimaan. Uimavehkeetkin oli mukana (ja sadekamppeet ja vaikka mitä niin että meillä oli ihan hirveästi tavaraa), mutta jotenkin sen sitten jäi. Etsimme nimittäin kuumeisesti hyvää kokkauspaikkaa, mutta suurin osa nuotiopaikoista oli hyvin askeettisia eikä polttopuita ollut kuin parilla laavulla. Niille taas emme jääneet, sillä niillä oli leiriytyjiä - kuten lähes jokaisella nuotiopaikalla.

 

Lopulta saimme polttopuut vasta lenkkimme alkupisteestä, ja oli lähdettävä uudelle kierrokselle etsimään nuotiopaikkaa. Eikä yhdelläkään nuotiopaikalla tietenkään näkynyt grilliritilää, jonka varaan olimme laskeneet murkinamme - tähän asti jokaisesta kansallispuistosta moinen on tainnut löytyä. Retkemme tarkoituksena nimittäin oli enemmänkin syödä hyvin kuin kävellä pitkään, ja olimme pakanneet mukaan aurajuusto-punajuurinyyttejä sekä herkkuvartaita. Kun lopulta saimme kantamamme muutaman hassun puun palamaan, grillasimme vain hätävaramakkarat. Nekin hädin tuskin lämpesivät säälittävällä nuotiollamme. Aika surullista, kun koko päivän käveltyämme emme saaneet syödäksemme kuin juustoleivät ja pari kevytmakkaraa. Lohduttauduimme ajatuksella, että kotona grillaisimme jäljelle jääneet herkut, mutta tokihan se kaatosade alkoi kotimatkalla ja jatkui seuraavan päivän, niin että lopulta paistoimme murkinat uunissa ja pannulla. Pyhpah.

Mutta niin, Iso Melkuttimen järvimaisema oli kaunis ja järven poikki ulottuva kapea harju mielenkiintoinen, että ei kai ole ihme että paikka houkutteli ihmisiä vähän turhankin paljon. Ja jos vielä tuonne lähtisimme, niin taatusti otamme mukaan omat polttopuut sekä grilliritilän... No mutta ainakin mutteripannukahvi maistui hyvältä ja riippumatossa oli aika huikea fiilis lepäillä!  

Un día de senderismo en el lago de Iso Melkutin.

Besos, Hansu