Ne pienet erot

Suomeen paluu on toistaiseksi sujunut ihmeen hyvin. Odotin suurempaa paluushokkia, mutta ehkä se on taas niin että pessimisti ei pety. Kun varautuu pahimpaan niin kaikki sujuukin yllättävän hyvin. Ehkä myös näillä viime päivien helteillä on ollut osuutta mun sopeutumisessa... 

Hintashokki Suomeen paluussa pelotti eniten, mutta toistaiseksi siitä on koitettu selvitä huumorilla. Täällä marjojen luvatussa maassa litra mansikoita maksaa melkein kahdeksan kertaa enemmän kun Espanjassa. Eihän sille voi enää muuta kuin nauraa. Jokilaivoilla pyörähdin toteamassa, että halvin siideri maksoi seitsemän euroa ja kympillä sai vähän parempaa. Ulkomainen siideri oli toki Salamancassakin kallista, siitähän sai pulittaa jopa nelisen euroa. Asturialaista sai kaupasta melkein litran reilulla eurolla, samoin sixpäkin. Viinilasillisenkin sai reilulla eurolla. Kuulemma Turkuun on avattu uusi yökerho, pääsymaksu 10 euroa ja kolmen euron narikka päälle. Salamancassa taisi olla vaan yhteen baariin viiden euron pääsymaksu, mutta sille rahalle oli toki vastinetta, nimittäin rajattomasti sangriaa. Ja ei, Suomessa ei juoman hintaan sisälly mitään, ei edes pähkinöitä tai oliiveja. Salamancan Tío Vivossa sai syödä rajattomasti maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä – eikä tarvinnut rähistä snägärijonossa.

Maito on Suomessa tuoretta ja hyvää, eikä sitä iänikuista makeaa iskukuumennettua, joka säilyy lämpimässä kuukausitolkulla. Tosin tottumuskysymys tuokin. Jugurteissa on jugurttimainen koostumus, eikä niitä ainaisia lohkeavia, keinovärjättyjä ja lähes puolet sokeria sisältäviä ihme mössöjä, jotka eivät edes ansaitsisi jugurtti-nimitystä. Onhan Espanjassa toki hyviäkin juguja, mutta niistä sitten pitääkin maksaa enemmän kuin 80 senttiä neljän kappaleen setistä, ehkä jopa puolitoista euroa...

Hedelmiä saa täällä käpälöidä ihan rauhassa ilman muovihanskoja. Yleensä nakkelin hedelmäni enempiä tunnustelematta pussiin ilman hanskoja, ja sen ainoan kerran kun varovasti kiivejä tunnustelin (koska eihän kukaan syö kiivin kuoria?!) niin samantien tuli myyjältä rääkäisy hanskojen käytöstä. Totisesti toivon, että mokomat hanskat ovat luontoystävällistä materiaalia ja päätyvät kierrätykseen, sen verran isot läjät niitä kaupan roskikseen päivittäin kertyi. Ja ah tätä suomalaisen hevitiskin valikoimaa! Vaikka heti tietenkin kaipasin jotain mitä sieltä ei löytynyt, vuonankaalia ja härkäpapuja...

Heti lentokentältä bussiin astuessa huomasin miten verkkaisesti suomalaiset puhuvat, etenkin hieman pohjoisemmasta kotoisin olevat. Ja miten lihavia, rumia ja tyylittömiä (etenkin keski-ikäiset) ihmiset ovat Suomessa. Omistavatko suomalaiset peiliä? Espanjassa mitä vanhemmaksi tullaan, sitä enemmän ulkonäköön panostetaan. Keski-ikäsillä ja sitä vanhemmilla naisilla oli lähes poikkeuksetta korkokengät jalassa, mietitty asukokonaisuus sekä hiukset ja meikit viimeisen päälle. Välillä toki meni ihan öveksi, ja niitä kypäräkampausten malliesimerkkejä näkyi harvase päivä. Ulkonäkö on espanjalaisessa kulttuurissa ja etenkin työelämässä tärkeä asia. Opiskelijat sen sijaan ovat niitä huonoimmin pukeutuvia, mutta ehkä sekin on harkittua. Opiskelijastatus halutaan näyttää. Ehkäpä sen takia jokaikinen opiskelija kantaa kadulla kansiotaan kädessä, vaikka olalla keikkuisi jättisuuri laukku, johon se hyvin mahtuisi.

Sukupolvien väliset erot

Imuria ja muita kunnollisia siivousvälineitä oli ehkä jokseenkin ikävä. Aika kiva fiilis kun voi olla sukkasillaan eikä jatkuvasti tarvitse pitää kenkiä tai tossuja sisällä. Ja onhan meillä monin verroin kodikkaampaa kuin kivilattioin vuoratuissa espanjalaiskämpissä. Mutta me suomalaiset olemmenkin tällaisia kotihiiriä. Astioita on myös jännä pestä harjalla vaihteeksi. Mä ehdin jo tykästyä sienellä pesemiseen.

Eräs kolkko kämppä, jota kävin katsomassa

Suomalaisiin hanoihin en tahdo vieläkään tottua. Että sieltä tulee ihan oikeasti heti se lämpötila minkä haluan?! Niin monta kertaa on tullut avattua hana tulikuumana "kun sieltä tulee joka tapauksessa kylmää, oli hana missä asennossa tahansa". Ja suihkussa kerkesin hyvän tovin huuhdella hiuksia lähes tulikuumalla kun en muistanut että on muitakin lämpötiloja kuin jääkylmä ja tulikuuma... 

Ai että vessat on Suomessa siistejä ja hyvin varusteltuja. Ei taida ihan heti tulla vastaan naked toiletia, joita Espanjasta löytyy kasapäin etenkin baareista. Ristimme siis naked toiletiksi vessan, joka on riisuttu kaikista muista mukavuuksista paitsi itse pöntöstä. Pahimmillaan puuttui jopa lukko ovesta. Ja hitsi vie kuinka kivaa on saada jopa kuivattua (ja pestyä tietty myös) kädet. Jo Helsinki-Vantaalla oli vastassa pyyherullakuivain, eipä ole puoleen vuoteen sellaista näkynyt. Yleensä ainoa vaihtoehto oli säälittävästi pöhisevä kuivain, joka useimmissa tapauksissa oli rikki.

The naked toilet

Asiakaspalvelu ei ehkä Suomessa oli mitään maailman huippuluokkaa, mutta hetkeen en valita siitäkään. Espanjassa palvelu tuntui olevan hyvää silloin, kun asiakaspalvelija ei näytä siltä kuin voisi sylkäistä päälle hetkenä minä hyvänsä. Suomessa ihmiset yleensä pyrkivät tekemään työnsä hyvin ja suhtautuvat työnhönsä tietyllä vakavuudella. Espanjassa työ kuin työ on pakollinen paha, mitä ei vaivauduta tekemään hyvin, koska eihän se palkkaa nosta. Ehkä ihmettele miksi Espanjan talous on niin pahassa jamassa. Ketään ei kiinnosta mikään, perusmarkkinointitaidot ovat hukassa ja laskua saa ravintolassa odottaa ikuisuuden. Maksamatta lähteminen ei ole edes kovin harvinaista. Ja kuittia ei tietenkään yleensä saa. Mutta onneksi on halpaa, niin ei harmita niin paljoa. Jos nauttii herkkunsa terassilla, on sille oma lisähintansa – joutuuhan asiakaspalvelija ponnistelemaan ylimääräistä.

euron olut, euron tapakset

Vaikka suomalaiset eivät noin muuten ehkä loista sosiaalisilla taidoillaan, niin tiettyä pelisilmää meillä on enemmän. Espanjalaiset kävelevät jatkuvasti päälle kun eivät osaa eteensä katsoa, mutta muistavat sentään anteeksi pyytää. Kassalla he saattavat heittää ostoksensa omiesi päälle, kun joko eivät huomanneet sinua tai koska ajattelivat, että hengaat siinä muuten vain.

Päälle vyöryvä väkijoukko, normaali viikonloppuinen kello seitsemän ruuhka

Vaikka Suomi on perinteisesti sääntöjen ja jäykistelyn luvattu maa, niin joskus on ihan hyvä olla poliittisesti korrekti. En ymmärrä espanjalaisten julkisissa ammateissa esiintyvää liiallista sananvapautta. Vai onko se ok, jos pomo utelee poikaystävistä työhaastattelussa ja opettaja kiittää espanjalaisoppilaita kärsivällisestä kuuntelusta, vaikka ulkomaalaisten espanjaa onkin niin kovin ärsyttävää kuunnella? Myös rasismi elää ja voi hyvin. Joidenkin lakien, säädöksien ja EU-pykälien noudatus olisi myös ihan ok, ihan vaikka jo oman turvallisuuden takia. Tästä voisin keksiä loputtomasti esimerkkejä, mutta mainittakoot nyt vaikka espanjalaisten omintakeiset sähköasennukset. Sehän on vain normaalia, että sulake palaa monta kertaa päivässä... Toisaalta Suomen liialliset säännöt (ja pöpöhysteria) tappavat monet niin mukavat asiat. Halvat tapakset eivät tulisi täällä kuulonkaan, ne kun yleensä lepäilevät koko päivän tiskillä lämpimässä...

Perinteinen espanjalainen hehkulamppuviritelmä

Edit. Kävelin tänään huolettomasti suojatielle, jolloin muistin että Turussa jalankulkija ei todellakaan ole kingi, toisin kuin Espanjassa. Kavereitakin näin, eikä kukaan antanut poskipusuja. Sitä tapaa jäin kyllä kaipaamaan.


Aunque la cultura española no es tan diferente que la cultura finlandesa, hay algunas diferencias en la vida cotidiana. Esperaba mayor choque cuando volví a Finlandia, principalmente por los precios más caros. Sí, los precios son locos aquí, pero intento buscar un poco de humor. Por ejemplo, Finlandia es conocido por sus bayas y fresas son ocho euros por kilo mientras en España son un poco más de un euro, es loco no? Y hay un bar nuevo en Turku, que tiene precio de entrada de 13 euros! Además, aquí la gente es más gorda y no tiene sentido de la moda, y la gente no da besos cuando encuentra. Por supuesto hay aspectos positivos también en Finlandia: hay leche fresca en las tiendas (y pan de centeno!), se puede recoger las frutas sin guantes en los supermercados y hay más variedad (aunque no hay canónigos y habas que busqué ayer), no es necesario llevar zapatillas en casa y se puede pasar aspiradora, servicios son muy limpios (adiós "los baños desnudos"!), el servicio al cliente es mucho mejor y la corrección política no es la palabra desconocida. 

Besos, Hansu