keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Terveiset Radovljicasta ja Bledistä

Terveiset täältä Slovenian vuoristo- ja järvimaisemien keskeltä, tosin kohta jo jatkamme matkaa kohti Kroatian aurinkoa. Ensimmäisen yön tosiaan vietimme Italiassa pikkuriikkisessä Varmon kylässä sympaattisen harmaahapsisen ja kiharapäisen Marion luona (Airbnb:n kautta). Pilkkopimeässä kuin ihmeen kaupalla onnistuimme löytämään perille, kun vain sokeasti uskoimme navigaattoria. Se kun vain käski kääntyä väsemmalle isolta tieltä ja sokkona tottelimme, hyvä ettemme jyrkässä käännöksessä ajaneet ulos tieltä... Marion luota ajoimme suoraan Radovljicaan Bledin lähelle, josta vuokrasimme supersuloisen mökin maalaismaisemissa. Etupihalla laiduntaa hevosia, takapihalla lehmiä ja joka puolella siintää vehreä vuoristo. Mökki on aivan upouusi ja tuoksuu vielä tuoreelle puulle, kyllä täällä kelpaa!

Matkalla "kotiin", kapeilla ja mutkaisilla vuoristoteillä sattuu yllättäviä tilanteita...

Viereisessä Radovljican kylässäkin piipahdimme, ja se oli kyllä supersöpö. Itse asiassa kylän keskusta kattoi oikeastaan vain yhden aukion/tien, joten kylän karttakin oli vain piirroskuva rakennuksista. Kylässä oli myös ihanan rauhallista, Bledissä kun kävi melkoinen kuhina etenkin viikonloppuna. Radovljicassa maistelimme myös kremna rezina -kermaleivosta, joka on Bledin alueen kuuluisuus. Joo olisi ehkä pitänyt nautiskella sitä juuri Bledissä, mutta uskon, että se maistui paremmalle rauhallisessa ja sympaattisessa pikkukahvilassa. Autolla kun ajelee ympäriinsä tulee nähneeksi hirveän määrän pikkukyliä. Hassua, että täällä muutaman talon rykelmälläkin pitää olla oma nimi – ja toisinaan toki myös kirkko. Pienuuden suhteen tähänastinen ennätys on kylä, josta näki samanaikaisesti kylän alkamista ja päättymistä merkitsevät kyltit. Siinä ei tosiaan ehdi edes kissaa sanoa (saatika ääntää kylän nimeä), kun olemme jo huristaneet ohi...

Kurkistus kylän laidalta "kotiin" päin, tuolla jossain kukkulan takana mökkimme on
Pehmeän mutta rapeakuorisen leivoksen syöminen oli helpommin sanottu kuin tehty...
Kurkistus kylän toiselta laidalta

Bled tosiaan siis paljastui (vähemmän ylättäen) melkoiseksi turistirysäksi. Bledin kylä ei ole kovinkaan kaunis, vaan ennemminkin kokoelma toinen toistaan rumempia hotellikomplekseja. Järven ympäristö on siis ehkä turhankin rakennettu, ja kaikenlaisia turistiaktiviteetteja riittää. Läheinen Bohinjin järvi sen sijaan oli paaljon rauhallisempi ja luonnontilaisempi. Yhdessä Bledin turistiaktiviteetissa oli kyllä käytävä, nimittäin kelkka-ajelulla. Eli matkasimme hiihtohissillä kukkulalle, josta laskimme kelkalla alas. Onneksi kelkassa oli jarrut, niin ei liian hurjaksi käynyt vauhti... Toki myös eräälle kukkulalle oli kiivettävä, josta oli melko hulppeat maisemat järvelle. Tosin niihin henkeäsalpaaviin järvimaisemiin palailen ihan omassa postauksessaan, sillä tämä alkaa olemaan jo aikamoinen sillisalaatti.


Saludos de Bled de Eslovenia!

Besos, Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää aina! <3