tiistai 23. kesäkuuta 2015

Tiomanin paratiisisaari

Arki koitti, mutta reissujutuilla jatketaan. Flunssakin iski päälle täällä Suomessa hytistessä. Tuntuu absurdilta, että juuri sitä hikoiltiin palmujen alla Tiomanin paratiisisaarella. Tosin Mersingin lauttasatamassa meille selvisi, ettei Tioman olisi aivan niin hiljainen ja unohdettu paratiisi kuin kuvittelimme. Satama kuhisi väkeä, emmekä edes mahtuneet ensimmäiseen lauttaan. Onneksi suurin osa matkustajista jäi saaren länsipuolelle Gentingin ja Payan kyliin. Me jäimme pois Tekekissä, josta jatkoimme lava-auton lavalla istuen kohti saaren itäistä reunaa, Juaraa. Ja onneksi, Juara oli rauhallinen ja leppoisa ranta, jossa ravintoloitakin oli vain kolme. Vaikka saari on pieni (noin 20 km x 12 km), takasi teiden puuttuminen sen, että suurimmat turistimassat pysyivät kiltisti länsipuolella.

Tosin Juarankin rannat ovat täyttyneet lomamökkikylistä, eli aivan niin autiota rannoilla ei ollut kuin kuvittelimme. Netistä sai sen käsityksen, että halutessaan rannalla voi olla vaikka alasti, sillä muita ei ole mailla halmeilla ja jos onkin, ovat ne muut myös reppureissaajia. Juaraan astikin oli kuitenkin levinnyt muutamia kiinalaisia lapsiperheitä. Silti melko rauhassa Juaralla sai elellä, eikä länsipuolen kaltaisesta turistiryntäyksestä ollut tietoakaan. Lisäksi meidän Bushman-majapaikka oli vieläkin rauhallisempi, sillä se sijaitsi mukavasti rannan reunassa. Bushmania voin kyllä suositella todella lämpimästi ja sen ravintolakin taisi olla rannan suosituin. (Varaukset majoitukseen tehtävä hyvissä ajoin sähköpostilla!)

Bushman  Square Chalets
Vuorovesi hiipi melkein portaille asti

Meidän terassinäkymät

"Tarjoilija, ruuallani on meksikolaismiehen kasvot!"

Grillipuuhia



Mökit Juarassa olivat tosiaan aivan rannalla, ja ympärillä kohosi viidakko. Päivät kuluivat pääasiassa rannasta nauttien ja snorklaten. Kenkiä Tiomanilla ei tarvittu mihinkään, sillä siellä tepasteltiin ympäriinsä pehmeällä hiekalla ja ravintoloihin ei edes kengillä saanut mennä. Aika leppoisaa elämää siis. Yhtenä päivänä kävelimme myös viidakkopolkua vesiputouksille (no siellä kengät oli suositeltavaa). Sieltä tuli taas räpsittyä niin paljon kuvia, että omistan sille ihan oman postauksensa. 

Erakkorapu <3
Rannat olivat täynnä korallin paloja. Ja sehän tietää hyviä sukellusvesiä!

Yhtenä päivänä tutustuimme myös Juara Turtle Projectiin, joka on vesikilpikonnien suojelukeskus. Vielä jokin aika sitten merikilpikonnat pesivät kaikilla saaren rannoilla, mutta nyt jäljellä on ainoastaan muutama ranta, jonne vain kaksi lajia tulee pesimään. Olisi pitänyt suunnata JTP:hen heti ensimmäisenä päivänä, sillä siellä vieraillessamme saimme kuulla, että juuri edellisenä iltana oli vapautettu vastakuoriutuneet poikaset mereen. Näimme videoita poikasten kuoriutumisesta ja niiden räpiköinnistä rannalla, niin suloisia pikkurääpäleitä!

Munat kerätään talteen, jotta poikaset saivat turvallisesti kuoriutua. Sen jälkeen ne
päästetään vapauteen.
Sokea merikilpikonna Jo


Kilpikonnat ovat nykyään siis varsin harvinainen näky, mutta varaaneja, apinoita ja muita hauskoja otuksia näkyi siellä sun täällä. Eräs puu rannalla oli täynnä pää alaspäin roikkuvia suuria lepakoita (ihan kuin siivellisiä Peppejä), jotka kiljuivat nahistellessaan parhaista roikkumispaikoista. Gekkojen metkuja olisin voinut seurata tuntikaupalla. Eräs gekko-kekkonen oli vaanimassa lampun ympärillä pörrääviä kärpäsiä, kun toinen mokoma hiipi sen taakse ja puraisi toista parkaa hännästä, eikä edes meinannut päästää irti vaikka toinen vispasi häntäänsä niin vimmatusti. On ne velmuja. Hietakärpäset taas eivät olleet kovin hauskoja, mutta ei niistä onneksi kovin suurta riesaa ollut kun muisti öljytä ihoa. (Hietakärpäset ovat siis kukkakärpäsen näköisiä häijyjä otuksia, jotka purevat ihosta palan pois. Hyh.)

Jos Langkawilla unohtui hieman se chillailu, niin Tiomanilla sitä otettiin takaisin senkin edestä. Juarassa kun ei varsinaisia nähtävyyksiä ole, vaan ranta ja luonto ovat sen päävetonauloja. Kerrankin aikaa jäi ihan vain olemiseen ja lukemiseen. Kunnon rusketus tosin jäi reissussa saavuttamatta, sillä aurinkoa ehdittiin kunnolla ottamaan vasta Tiomanilla, eikä mun iholle viikko riitä mihinkään. Tosin selästä tuli snorklatessa kyllä aika rapsakka...


Unas fotos de la isla paradisíaca de Tioman.

Besos, Hansu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät päivää aina! <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...