Päivän pelastus

En tiedä olenko tulossa kipeäksi, mutta tällä viikolla on väsyttänyt aivan järjettömästi. Maanantaina väsymys meni vielä maanantain piikkiin, mutta tänään vetelä olo on valunut aivan uusiin sfääreihin. Kolmelta loppui palaveri ja samassa tippui myös hanskat. Ajattelin luovuttaa, pakata kimpsut ja kampsut tältä päivältä, sillä pää ei ollut enää työkykyinen. Samassa ovelle heilahti eräs työkaveri tärkeän asiansa kanssa, ja niinpä piti vielä hetken pinnistää. Puolen tunnin homma venyi tunniksi kun päässä vain suhisi ja rivit hyppivät ruudulla. Hommat tuli lopulta tehtyä, vaikka hieman hirvittää minkälainen työn tulos mahtoi olla. Raahauduin kotiin mielessäni vain peiton alle käpertyminen. Ei kovin normaalia, kun yleensä pohdin blogijuttuja, intoilen lenkille menosta ja vähintään kuolaan kielipitkänä ruokaa... Jos tämä on joku pöpö niin iskisi sitten päälle. En jaksa tällaista eipäsjuupasleikkiä.

Ja mikä näky kotiin tullessa odotti! Päivän pelastus. Villakoirat imuroituna, pyykkivuoret valloitettuna ja tiskit taltutettuna. Jauhelihapihvit odotti paistamistaan, ja tuoreen pullan tuoksu houkutteli keittiöön. Graduprokrastinaatio voi näköjään olla joskus hyväkin asia. Kyllä mua nyt hemmotellaan. Ehkäpä näillä energioilla jaksan vielä raahautua rauhalliselle iltakävelylle ja hieman käydä viikonlopun kuvasaldoa läpi...

Después de un día de trabajo, Eero cocinó y limpió la casa. Lo quiero <3

Besos, Hansu