lauantai 2. elokuuta 2014

Vaihto-opiskelemassa Salamancassa

Erasmus-vaihtoon kuuluu pakollisena osana raportin kirjoittaminen. Raportti tulee kuitenkin vain Turun yliopiston intranetiin, joten ajattelin julkaista raporttini myös täällä, jotta siitä olisi mahdollisesti hyötyä myös muille Salamancaan tai miksei muuallekin Espanjaan vaihto-oppilaaksi hakeville.

OPINNOT

Opetusmetodit, kurssitarjonta, opintojen kuormittavuus, taso ja mielekkyys tutkintoa ajatellen

Salamancan yliopistossa opetuskielenä toimii espanja, ja englanninkielisiä kursseja ei ole lainkaan. Oletuksena on, että jo alussa kieltä osataan melko hyvin, sillä infot ja kaikki muukin on espanjaksi. Erasmus-koordinaattori kyllä osaa melko sujuvaa englantia, joten englanninkielistä apua on kuitenkin halutessaan mahdollista saada.
Paikalliset opiskelijat käyvät samoja kursseja ensimmäiset kolme vuotta, ja vasta neljäntenä eli viimeisenä vuotena voi ottaa joitakin valinnaisia kursseja. Valinnaisia kursseja saavat myös vaihtarit valita, mutta osallistujamäärä on rajoitettu ja paikalliset oppilaat ovat etusijalla. Valinnaisten työmäärä saattaa kuitenkin olla moninkertainen peruskursseihin verrattuna. Esimerkiksi kansainvälisen markkinoinnin kurssilla olisi pitänyt laatia vähintään satasivuinen markkinointisuunnitelma, mikä karsi tehokkaasti kaikki vaihtarit kurssilta pois.
Ensimmäisen vuoden kursseja vaihtarit eivät saa valita, mutta muutoin valittavana on melko laajasti kursseja. Periodijärjestelmä ei ole käytössä, vaan kurssit kestävät koko kevät- tai syyskauden ja jotkin kurssit koko vuoden. Muutamat kurssit kuitenkin alkoivat vasta maaliskuun lopussa sisältäen näin vain kolme opintopistettä. Toisen tai kolmannen vuoden markkinoinnin kursseja ei kovin montaa ollut tarjoilla, ja suoritinkin loppujen lopuksi vain yhden markkinoinnin kurssin, Políticas Comercialesin. Kurssi oli kolmannen vuoden kurssi ja sillä käytiin läpi markkinoinnin 4P:tä. Kovin korkea taso ei siis kurssilla ollut. Luennot ja kirja sisälsivät markkinoinnin perusasioita, mutta harkkatunnit koostuivat laskuista, joihin Suomessa törmää lähinnä vain laskentatoimen ja logistiikan kursseilla. Toisena kurssina suoritin johtamista Diseño Organizativo -kurssin muodossa. Kurssi oli jo kauppakorkean pääsykokeista tuttua organisaatioteoriaa, mutta sekaan oli sotkettu vahvasti kansantaloustiedettä. Selkeitä ainerajoja ei siis tunnu olevan samalla tavoin kuin Suomessa. Lisäksi aikomuksena oli suorittaa kaksi kolmen opintopisteen kurssia, Estrategías Comerciales ja Economía de la Union Europea, mutta jätin ne lopulta kesken kun tuntui, että kahdessakin oli riittävästi työtä, ja pelkäsin etten läpäisisi yhtään kurssia jos aikaa ei olisi keskittyä johonkin kunnolla.

Vaikka taso ei päätähuimaava olekaan, on kurssit yleensä melko työläitä, minkä takia vaihtarit harvemmin yli kolmea kurssia kykenevätkään suorittamaan. Omiin kursseihin ei järjetöntä työmäärää sisältynyt, mutta kuulemma joillain kursseilla oli viikoittaisia esseitä ja esitelmiä, ja keksipä erään kurssin opettaja teettää vielä yhden esseen lopputentin jälkeenkin. Políticas Comercialesissa oli kaksi välikoetta sekä palautustehtävä, joka oli kaksipuolinen lomake, johon piti etsiä verkosta tietoa tietystä tuotteesta. Diseño Organizativossa oli yksi välikoe, sekä ryhmätyö ja esitelmä. Molempiin kursseihin kuului tietenkin pakolliset harkkatunnit, mutta luennoilla nimilista ei kiertänyt. Kovin mielekkääksi en siis kursseja kokenut ja näin jälkikäteen ajatellen olisikin ehkä kannattanut panostaa lähinnä espanjan opiskeluun. Filologian laitoskin olisi ollut vanha ja hieno, ja se olisi sijainnut aivan keskustassa, kauppatieteiden rumahko laitos kun sijaitsee melko syrjässä.
Opetustyyli on koulumaista ja välillä tunsinkin matkustaneeni ajassa takaisin peruskouluun. Kuri on kova ja opettajat hankkivat auktoriteetin huutamalla, vaikka kahden kesken jutellessa he olisivatkin mukavia. Muun muassa kännykät ovat tunneilla ehdottomasti kiellettyjä ja mikäli kännykkä vilahtaa, saa siitä melko varmasti huudot ja merkinnän. Oppilaat täyttävät ja antavat opettajalle kuvallisen kortin (ficha), johon opettaja merkitsee huomioita käytöksestä ja aktiivisuudesta. Myöhästymisestä ja tunnilla puhumisesta myös nuhdellaan melko kovin sanoin.
Luennoilla opettajat luennoivat melko monotonisesti, melkeinpä yhtä hyvin he voisivat lukea asiat suoraan kirjasta. Harkkatunneilla usein joku lukee tehtävän ääneen, ja sitten yksin tai ryhmässä ratkotaan opettajan osoittamia tehtäviä, jotka eivät kovin vaativia ole. Diseño Organizativossa lähinnä kopioitiin kirjan tekstejä vihkoon selittäen näin termejä ja välillä yritettiin soveltaa opittua käytäntöön. Políticas Comercialesissa taasen tarkastettiin laskutehtäviä, jotka vapaaehtoiset olivat etukäteen laskeneet ja selittivät sitten luokan edessä muille.
Omaan ajatteluun tai mielipiteisiin ei juurikaan kannusteta, vaan oppiminen on enemmän ulkoa opettelua. Tentit muistuttavat hyvin paljon kauppakorkean pääsykokeita, eli kokeet ovat useimmiten monivalintoja, jotka mittaavat lähinnä motivaatiota päntätä kirjojen yksityiskohtia. Aikaa kokeiden tekemiseen on hyvin rajallisesti, eikä vaihtareille yleensä lisäaikaa tai muitakaan etuisuuksia myönnetä, mikä tietenkin tuo oman lisähaasteensa tenttien läpäisyyn.
Luentoja oli noin toukokuun loppuun, jonka jälkeen oli noin kaksi viikkoa aikaa valmistautua tentteihin. Kesäkuu on siis varattu tenteille, ja uusinnat ovat noin kaksi viikkoa ensimmäisen yrityksen jälkeen. Kannattaa siis varautua ahkeroimaan tenttien parissa vielä kesäkuun lopussakin.


 

YLIOPISTON PALVELUT

Järjestikö yliopisto orientaation tai muuta ohjelmaa? Oliko heillä tuutori/buddyjärjestelmä? Millaisia kirjasto-, it-, ja liikuntapalveluja yliopistolla oli? Koitko, että sinua arvostettiin vaihto-opiskelijana?

Ensimmäisenä koulupäivänä järjestettiin noin tunnin mittainen orientaatioluento. Kannattaa huomioida, että tämä on siis jo ihan varsinaista kouluviikkoa ja itselläkin ensimmäinen luento oli alkamassa heti orientaation jälkeen. Eli kursseista kannattaa ottaa omatoimisesti selvää hyvissä ajoin ja valita mielenkiintoisimmat kurssit, joilla käy sitten tämän ensimmäisen viikon aikana tutustumassa. Aikataulut ja infot kursseista löytyvät tiedekunnan sivuilta.
Myös muut asiat kannattaa hoitaa ennen varsinaisen koulun alkamista, eli hankkia asunto ja käydä kansainvälisessä toimistossa ilmoittautumassa. Toimisto sijaitsee katedraalia vastapäätä yliopiston matkamuistomyymälän vieressä huomaamattoman puuoven takana. Kursseille ilmoittautuminen (matriculación) tapahtuu toisella viikolla sihteerin toimistossa, joka sijaitsee kauppatieteiden laitoksen viereisessä rakennuksessa. Tämä kannattaa hoitaa heti maanantaina, sillä loppuviikosta monet kurssit ovat jo täynnä. Kursseja valitessa saa itse päättää haluaako olla aamupäivän vai iltapäivän ryhmässä. Ryhmien sisällä on vielä kolmisen alaryhmää, jotka taasen määräytyvät sukunimen mukaan.
Yliopistolla on myös buddyjärjestelmä, josta tuli sähköpostitse kysely kuukausia ennen vaihtoa. Sain järjestelmän kautta kaverikseni galicialaisen pojan, jonka kanssa viestittelin Facebookissa ennen Salamancaan lähtöä. Ensimmäiset päivät halusin kuitenkin tutkia itsenäisesti kaupunkia, ja koulun alkaessa sainkin jo uusia ystäviä, niin etten koskaan sitten tullut tavanneeksi tätä poikaa. Oli kuitenkin lohduttavaa tietää, että olemassa oli henkilö, jonka puoleen voisi ongelmatilanteissa kääntyä.
Koulun puolesta en kokenut saavani erityistä arvostusta vaihto-opiskelijana. Opettajien asenne vaihtareita kohtaan tuntui olevan, että ”itsepähän olette tänne halunneet, joten omapahan on ongelmanne, jos ette opetusta ymmärrä”. Mitään erityiskohtelua tai suurempaa ymmärrystä emme opettajien taholta saaneet. Eivät he toki samalla tavalla pommittaneet kysymyksillä vaihtareita tunneilla, mutta ei siellä aivan rauhassakaan saanut olla. Tunnilla vastaaminen oli välillä melko jännittävää, sillä tuntui ettei opettajien eikä opiskelijoiden taholta herunut sympatiaa kielitaidottomuudelle. Ymmärtämättömyydelle tai väärälle sanamuodolle saattoi koko luokka remahtaa nauruun. Paikallisten ja vaihtareiden kesken vallitsi myös melko jyrkkä jako, eikä paikallisiin opiskelijoihin ollut kovin helppo tutustua.
Yliopiston kirjasto on yhteinen oikeustieteellisen kanssa, ja se sijaitsee laitosten välissä. Kirjasto toimii aivan kuten Suomessakin: opiskelijakortin tunnusten avulla voi kirjoja varata verkossa. Lainan voi uusia kuitenkin vain kerran, eli laina-aika on viikosta kahteen. Tenttien lähestyessä kannattaa siis hyvissä ajoin hankkia kirjat itselleen. Sanktio myöhästyneestä kirjasta on vain varauskielto tietyn ajan, minkä takia kirjoja ei usein hyllystä löydykään kun niitä pidetään huoletta eräpäivän yli. Yhden kirjan ostin omaksi, sillä se ei kustantanut kuin noin 20 euroa.
Liikuntapalveluista kävin kyselemässä yliopiston liikuntapalveluiden toimistossa, mutta ilmeisesti vastaavaa systeemiä kuin Suomessa ei ole, että saisi yhdellä maksulla kaikki palvelut käyttöönsä. Jokainen laji maksaa siis erikseen, ja mielestäni hinnat eivät mitenkään halpoja olleet. Tyydyin siis lenkkeilemään el Parque de los Jesuitas -puistossa ja pariksi kuukaudeksi ostin jäsenyyden Fitness19-salilta (20 €/kk). (Edullisia urheiluvarusteita löytyy muuten Decathlonista ja Decimasista.) Kauppatieteiden laitoksen lähellä joen toiselta puolelta löytyy yliopiston Salas Bajas -urheilualue, jossa voi käydä lenkillä tai pelaamassa vaikkapa tennistä ilmaiseksi. Alueelta löytyy myös pieni kuntosali. Kaupungin pohjoisosasta läheltä psykologian laitosta löytyy myös urheilupuisto, jossa on paljon kuntoilulaitteita. Lisäksi mm. El Savor -baarissa järjestetään melko edullisia salsatunteja ja Posada de las Animasissa zumbaa.
Yliopiston sijasta erilaiset järjestöt vastaavat ohjelman järjestämisestä vaihtareille. Näistä kärryillä pysyäkseen kannattaa Facebookissa liittyä ainakin Erasmus/ADEIS-, AEE- ja Smart Advices -ryhmiin. Järjestöt järjestävät mm. erilaisia matkoja ympäri Espanjaa. Smart Advicesin toimesta puolestaan tiistai-iltaisin järjestetään Intercambio de Idiomas -tapahtumia, joissa keskustellaan rennosti annetuista aiheista englanniksi ja espanjaksi. Samainen järjestö järjestää myös mm. tapaskierroksia, baarikierroksia, piknikkejä ja muuta mukavaa ohjelmaa.

Salas Bajas

 

ASUMINEN 

Mitä kautta ja missä vaiheessa hankit asunnon? Oliko asunnon saaminen helppoa? Missä asuit ja olitko tyytyväinen asumisen laatuun? 

Tarjontaa asunnoista on yllin kyllin, eli asunto kannattaa hankkia vasta paikan päällä. Itse asuin kolme yötä hostellissa, mikä oli aivan riittävä aika asunnon metsästykseen. Hostelli kannattaa varata hyvissä ajoin, sillä kaikki vaihtarit saapuvat kaupunkiin samoihin aikoihin. Yliopistolla on asuntola, mutta huoneen kuukausivuokra on melko hulppea (n. 600 €/kk), joten yleisin asumismuoto on kimppakämppä yksityisiltä markkinoilta.
Helpointa kämpän löytäminen on Facebookista Erasmus-ryhmästä, mutta kilpailu on toki kovaa vaihtarien kesken näistä kämpistä. Facebookista löytyy myös muita ryhmiä asunnonhakuun, kuten Habitaciones Salamanca en piso compartido -ryhmä. Yliopiston sivuillakin on asuntoilmoituksia, tosin kuvattomia. Myös erilaisista verkkopalveluista voi asuntoa etsiä (mm. easypiso.com, milanuncios.com, idealista.com, fotocasa.es, pisocompartido.com). Näissä kannattaa huomioida, että ilmoittaja ja muut asukkaat ovat luultavasti paikallisia. Eli paikallisia kämppiksiä löytyy helpommin, mutta monet saattavat vierastaa ulkomaalaisen viestiin vastaamista. Itse löysin asunnon EasyPisosta ja asuin kahden espanjalaisen ja yhden italialaisen tytön kanssa. He eivät kuitenkaan kovin innokkaasti ottaneet mukaan porukkaansa ja loppujen lopuksi (monista muistakin syistä) vaihdoin kämppää vaihdon puolivälin jälkeen. Toisen asunnon löysin Facebookin avulla ja kämppiksenä oli vain japanilais-meksikolainen tyttö, jonka kanssa kimppa-asuminen oli huomattavasti rattoisampaa.
Molemmat kämpät sijaitsivat Avenida de Portugalilla, joka on melko kaukana kauppatieteiden laitoksesta. Muuten olin kyllä tyytyväinen sijaintiin ja alue oli todella rauhallista, lähinnä siellä tuntui asuvan eläkeläisiä. Asunnoltani oli lyhyt matka Gran Víalle, Calle Torolle, juna-asemalle ja el Parque de los Jesuitas -puistoon. Lähellä oli myös paljon ruokakauppoja, kiinakauppoja ja edullisia kuppiloita. Mikäli tahtoo asua lähellä kauppatieteiden laitosta, kannattaa asuntoa siis metsästää aivan ydinkeskustasta tai kaupungin länsipuolelta kuten Paseo de San Vicenten tuntumasta. Hintataso ei sijainnin mukaan juurikaan kasva, vaan hinnat määräytyvät melko mielivaltaisesti. Kannattaa siis vertailla useampaa asuntoa, ja ottaa se missä on paras sijainti ja mukavimman tuntuiset kämppikset. Asuntoja on laidasta laitaan, on hyvin vanhaa ja hyvin uutta, ja kaikkea siltä väliltä. Kannattaa huomioida, että usein vuokran lisäksi tulee maksettavaksi vesi- ja lämmityskustannukset sekä netti. Kannattaa ottaa sellainen kämppä, jossa on keskuslämmitys, sillä sähkö/kaasulämmitys tulee kalliiksi. Lämmitys on luultavasti joka tapauksessa pois päältä öisin ja ikkunat vuotavat kuin seula, joten lämpimiä vaatteita tarvitaan talviaikaan niin sisällä kuin ulkonakin.
Huoneiden hinnat pyörivät 150–300 € välillä, ja mahdolliset kulut (vesi, sähkö, internet) ovat noin 30–50 € mikäli ne eivät vuokraan sisälly. Ensimmäisen kämpän vuokran maksoin pankissa (minkä muuten pystyi tekemään vain aamulla kahdeksan ja puoli yhdentoista välillä) ja toisen kämpän vuokra maksettiin käteisellä. Mitään sopimuksia harvoin kirjoitellaan ja takuuvuokrakin on melko harvinaista. Sopimus kannattanee lukea huolella ja mikäli takuuvuokran joutuu maksamaan, saa olla melko tarkkana, ettei vuokranantaja viilaa linssiin ja keksi syytä pidättää takuu itsellään. Esimerkiksi jos joudutkin syystä tai toisesta lähtemään kämpästä sovittua aikaisemmin, saattaa se riittää vuokranantajalle syyksi olla maksamatta takuuvuokraa takaisin.
Internet löytyy asunnoista yleensä valmiina ja nopeudetkin ovat hyviä, mutta vaihtelevia. Kaupungissa on etenkin talvella voimakkaita tuulia, minkä vuoksi netti voi takkuilla tai olla poikki useita päiviä. Puhelimeen hankin netillisen prepaid-liittymän Movistarilta, joka oli kyllä erittäin hyvä, sillä saldon sai tarkistettua ja ladattua netistä. Monien eurooppalaisten vaikeutena oli, että liittymään saamiseksi vaaditaan passi, jota ei monilta löytynyt. Ilman passia liittymän sai ilmeisesti Phone Housesta ja Yoigosta.

Avenida de Portugal

 

RAHA 

Millainen maan hintataso oli? Oliko yliopistolla pakollisia/vapaaehtoisia maksuja vaihto-opiskelijoille? Oliko tarjolla opiskelijalounaita? Mitä kustannuksia vaihdosta koitui ylipäätään? Miten rahoitit vaihtosi?

Etenkin ruoka ja alkoholi on Espanjassa Suomea edullisempaa, ja Salamancan hintataso ravintoloissa on vielä noin puolet Madridin hintatasosta. Myös monet muut kaupungit ovat turistien myötä kalliimpia. Halvimmillaan hyvät tapakset söi alle eurolla ja kalliimmillaankin niistä sai maksaa vain reilut pari euroa. Erityisesti Calle Van Dyckiltä löytyy edullisia tapasbaareja. Muuten edullisesti sai mahansa täyteen syömällä lounasaikaan (klo 14-16) ravintoloissa tarjottavan menú del dían (n. 10 € kolme ruokalajia). Opiskelijaruokaloitakin löytyy, mutta oman kokemukseni mukaan niistä löytyy lähinnä viiden euron hampurilaisia ja pizzoja tai kehno menú del día, mikä ei laatuunsa nähden siis kovin edullista ole. Myös marketeissa ruoka on huomattavasti Suomea edullisempaa. Carrefour sijaitsee aivan keskustassa, mutta sitä halvempia ovat mm. Día, Gadis ja Mercadona. Hedelmiä saa marketteja edullisemmin fruterioista, joita löytyy sieltä täältä runsaasti. Vaatteet ja muut tavarat ovatkin sitten oikeastaan Suomen hinnoissa, joskin tarjontaa löytyy melko paljon verrattuna vaikkapa Turkuun. Kotitaloustarvikkeita löytää edullisesti kiinalaisväestön basaareista, joita löytyy ympäri kaupunkia.
Koululle ei tarvinnut mitään maksuja maksella, paitsi tietenkin Erasmuksille tarjottavan kielikurssin joutuu itse maksamaan. Tulostuspalvelut maksavat sekä koululla että fotocopiadorissa/locutorioissa noin 5 snt/sivu. Tästä voi syntyä yllättävä lisäkustannus mikäli tahtoo kaikki luentomateriaalit paperisina. Materiaalia oli jo yhdessä kurssissa niin paljon, että itse tulostin vain muutamat välttämättömimmät paperit. Mitään yllätyskustannuksia ei siis syntynyt, vaan lähinnä rahaa paloi asumisen lisäksi matkustellessa, ulkona syödessä ja shoppaillessa. Rahoitin vaihtoni apurahalla, opintotuella, omilla säästöillä sekä vanhempien tuella.



VAPAA-AIKA 

Miten vietit vapaa-aikaasi vaihdossa ollessasi? Millaisia harrastusmahdollisuuksia oli tarjolla? Millaista opiskelijaelämä oli? Mitä kohdepaikkakunnalla kannattaa ehdottomasti tehdä tai nähdä? Millaiset matkustelumahdollisuudet ovat?

Ensimmäiset viikot kuluivat lähinnä kaupungilla haahuiluun, eikä koulun ja kaiken muun uuden ja ihmeellisen lisäksi jaksanut kovin paljon muuta kaivatakaan. Bileitä Salamancassa riittää joka illalle, ja niissäkin tuli tietysti käytyä. Iltapäivisin istuin luennoilla ja aamupäivät vietin salilla, lenkillä tai tehden läksyjä. Iltaisin kävimme vaihtarikavereiden kesken tapaksilla ja baareissa. Rentoja, mielenkiintoisia ja hauskoja yökerhoja sekä baareja riittää loputtomasti, eikä sisäänpääsymaksua yleensä ole (ja jos on, niin se usein sisältää juomat). Niinpä montaa iltaa kului baarista toiseen kiertäessä ja siltikin taisi jäädä puolet näkemättä. Erilainen yöelämä, halvat juomat ja tapakset ovatkin niitä asioita, joita eniten jäin Espanjasta kaipaamaan. Ilmojen lämmetessä aikaa tuli myös vietettyä jokirannassa piknikeillä ja muuten vain auringosta nauttien.

Eri baarien sisustustyyliä

Vaikka Salamanca on melko pieni kaupunki, riittää siellä tekemistä ja näkemistä. Kulttuurikohteena se on erinomainen, eli jonkin verran turistiakin kannattaa leikkiä ja käydä katsastamassa kaupungin nähtävyydet ja museot (mm. vanhat yliopistorakennukset, Casa de las Conchas, katedraali, Casa Lis, Automuseo…). Koska Salamanca on opiskelijakaupunki, ovat monet museot ja tapahtumat ilmaisia tai ainakin hyvin edullisia verrattuna muihin kaupunkeihin. Elokuviinkin pääsee reilusti halvemmalla kuin Suomessa, sillä maanantaisin ja keskiviikkoisin kaikki leffat ovat 3,5 euroa. Kulttuurin lisäksi Van Dyckin tapakset on tietenkin koettava, sekä nautittava yöelämästä. Tunnelmallisia pikkubaareja löytyy löydettäväksi lähes joka illalle. Tío Vivossa saa syödä maapähkinöitä loputtomasti, Capitan Haddockissa voi fiilistellä kynttilänvalossa paikan omintakeista tunnelmaa, Chupiteríassa kannattaa testata ihana kamala Diablo Verde, El Savorissa voi nauttia salsarytmeistä, El Submarinossa leikkiä olevansa valtameren pohjassa ja Cum Laudessa kuvitella tanssivansa keskellä minikokoista Plaza Mayoria. Kesäkuumalla kannattaa vuokrata kaveriporukalla polkuvene ja muutenkin nauttia jokiympäristöstä. Kesäkuun alussa aukeavat myös maauimalat, jonne on mukava paeta kaupungin kuumuutta. Plaza Mayorilla hengailu kuuluu etenkin opiskelijoiden elämään. Kaverit tavataan aina kellon alla, ja plazalle tullaan vain istumaan tai syömään vaikka eväitä.
Matkustaa tietenkin kannattaa mahdollisimman paljon. Järjestöt järjestävät retkiä niin lähikyliin kuin Portugaliinkin asti, mutta itse koin omatoimimatkailun parempana vaihtoehtona. Bussilla (mm. Alsa) pääsee oikeastaan minne vain yhtä nopeasti kuin junalla ja jopa modernimmin ja mukavammin. BlaBlaCar-kimppakyytipalvelua kokeilin kerran matkustaessani Portoon. Vaihdon aikana matkustin Valladolidiin, Ciudad Rodrigoon härkäkarnevaaleille, Ávilaan, Guijueloon, Sevillaan, Cádiziin, Segoviaan, Portugalin Portoon, Lissaboniin, Sintraan ja Cascaisiin sekä tietenkin Madridiin useamman kerran.


YLEISFIILIS

Puolivuotiseni Salamancassa oli ehdottomasti huikea kokemus, enkä vaihtaisi päivääkään. Viisi kuukautta oli vain turhan lyhyt aika, sillä tuntui että vasta viimeisten viikkojen aikana kieli alkoi sujua paremmin ja kaupunki alkoi tuntua yhä enemmän omalta. Tuntui että vasta viimeisten päivien aikana löysin kaupungin parhaat paikat eli viimeisillekin päiville riitti uusia kolkkia löydettäväksi, eikä puolessa vuodessa niinkään pieneen kaupunkiin kyllästynyt. Kaupungin rentoa tunnelmaa, kaunista keskustaa, halpoja tapaksia ja ihania ihmisiä tulee ikävä. Lämmin ja iloinen tunnelma, joka kaduilla vallitsee, tarttui helposti itseenkin. Ainoa negatiivinen asia oli yliopisto, josta en pitänyt ollenkaan. Yliopistokulttuuri oli shokki myös muista maista tulleille, ja myös muiden tiedekuntien opiskelijat kritisoivat yliopistoa, mutta ilmeisesti meno oli kuitenkin rennompaa kuin kauppatieteiden laitoksella, jossa meistä taidettiin yrittää koulia kurinalaisia bisnesmiehiä.

Este es mi informe de intercambio estudiantil para ayudar otros estudiantes. No voy a traducir todo, lo más importante es que los cinco meses en Salamanca eran estupendos y un día quiero volver.

Besos, Hansu

4 kommenttia:

  1. Luin koko tekstin :) vaikka varmasti on ollut koulun suhteen rankkaa, niin kuulostaa silti upealta! Täällä kun taas itsekin on, niin ihana paikkahan Espanja on. Ainoastaan ihmisten tympeys on alkanut herättää huomiota täällä päin. Malagassa ihmiset kävelit päin, etuilivat jonossa ja asiakaspalvelukin oli ihan vierasta, vaikka espanjaa yrittikin sönköttää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutulta kuulosta, en ymmärrä miten asiakaspalvelu voi olla niin järkyttävän huonoa kun heti Portugalin puolella homma on täysin eri. Ja päin kävely ja etuilu, luulen että enimmäkseen tekevät niitä vaan vahingossa, niillä on jotenkin silmät muualla ja pelisilmä puuttuu. "Ai sä olit jonossa!" "no ei kun muuten vaan seison tässä..." Noh, ne on semmoisia sähläreitä. :D

      Poista
    2. Niin!! Jotenkin tulee aina paha mieli, kun miettii, että mitä nyt teki väärin, vai miksi mua palvellaan näin :D haha niin no voihan se olla niin :D

      Poista
    3. Kaipa se huono asiakaspalvelu kumpuaa huonosta työmoraalista. Ehkä ne vielä joskus herää huomaamaan miten muualla maailmassa asiat hoituu ja niiden toiminnalla tippuu kelkasta pois, tai siis tippuivat jo... On se kyllä niin käsittämätöntä, että suurin osa näyttää nyrpeää naamaa vaikka asiakas olisi iloinen, etenkin kun iso osa espanjalaisista on kokonaan ilman työtä.

      Poista

Kommentit piristävät päivää aina! <3